------
Lähetä viesti verkkopalvelusta tai soita asiakaspalveluumme. Tähän sähköpostiin ei voi vastata."
Viestissä ei ole kerrottu minkä näistä kuudesta roolista lasku on eli minkä roolin laskusta on kyse eikä edes sitä onko se henkilökohtainen lasku vai lasku firmalle.
Jos joku Tapiolan edustaja lukee tämän, kaivakoon laskun ja lähettäköön johonkin kuudesta sähköisestä laskutusosoitteestani, jotta saan sen joko suoraan kirjanpitojärjestelmään oikeasti sähköisenä tai omaan henk koht verkkopankkiin sähköisenä.
Nyt mä joudun käymään kaikki 6 eri asiakkuutta läpi ja kaivamaan sieltä mahdolliset laskut. En todellakaan halua tällaista palvelua.
Paperiton laskutus säästää aikaa. En vain tiedä kenen aikaa.
Sähköinen laskutus hakee vielä paikkaansa. Hyvä homma, mutta vaatii pitkää pinnaa.
Olen ollut tässä media-alalla nyt vasta toista vuotta, joten en voi kehua kokemuksella mutta olemme silti saaneet paljon aikaan ja City on malliesimerkki siitä miten perinteinen paperilehti käännetään digibisnekseksi ja saadaan kaupan päälle vielä lehteäkin tuotettua. Olen ollut 17 vuotta viestinnän ja markkinoinnin parissa yrittäjänä ja Suomen Lehtiyhtymän hallituksessa tehnyt joitain havaintoja jotka nyt muotoilen tähän ehdotuksen muotoon.
Ehdotukseni miten Suomalainen mediakenttä pelastetaan
1. YLE:lle lisää budjettia ja YLEn video-, kuva- ja tekstisisällöt open sourceksi
Kaikki lähtee sisällöstä. Suomalaiset tarvitsevat laadukasta suomenkielistä sisältöä ja sen saatavuus pitää turvata. YLE:llä on koneisto sisältöjen tekoon, muilla medioilla on yhteensä YLE:ä paremmat jakelukanavat ja paremmin osaamista sisältöjen markkinointiin.
Yleisradion sisällöntuotannon budjettia pitää lisätä ja verorahoin yleisradion tuottamaa sisältöä pitää _kaikkien_ sähköisen ja ei sähköisten medioiden saada käyttää vapaasti veloituksetta. Meidänkin City Digital -digimediaperheen yli puoli miljoonaa lukijaa lukisivat mieluusti Ylenkin tuottamaa sisältöä. Sisältöjen vapaa jakelulupa kaupallisissa medioissa ei olisi keneltäkään pois.
Toisinsanoen Yleisradion TV ja uutis yms sisällöt pitää julkaista avoimen lähdekoodin kaltaisella creative commons tai vastaavalla lisenssillä, jotta niitä voidaan julkaista ihmisten luettavaksi.
Tämä ei ehkä pelasta mediaa mutta pelastaa suomalaisen journalismin ja sisällön. Samalla media voi keskittyä lukijoihin ja olla entistä asiakaskeskeisempi ja se taas saattaa pelastaa median.
2. Digitan verkot (TV ja Radio) pitää ostaa takaisin Suomeen
Digitan ja Fortumin verkkojen myynti pääomasijoittajille siirtää meidän oleellisia resursseja pääomaehtoiseen toimintaan ja nostaa kuluja suotta. Vaikka olen markkinatalouden ihminen, niin tässä on yksi kohta, jossa kannatan kansallista omistamista ihan kulttuurin ja kansamme yhtenäisyyden nimissä.
Yleisradiolle riittäisi yksi TV -kanava. Sisältöjä muut kanavat voisivat jakaa myös omilla kanavillaan toki mainoksilla höystettynä.
Netissä Ylellä olisi toki omat sivut, mutta muutkin mediat jakelisivat sisällöt kuratoituna omille yleisöilleen.
3. Arvonlisäveron muutokset pitää koskea koko toimialaa
Mikäli jotain arvonlisäveromuutoksia tehdään, niiden pitää koskea koko toimialaa. Nyt ehdotuksessa ilmassaolevat tilaajamaksujen arvonlisäveron alentaminen parantaisi lähinnä sellaisten toimijoiden kilpailukykyä, joilla on tilattavia lehtiä.
Postiluukusta kolahti tänään 1.109.823 painos kaupallisilla edellytyksillä tuotettavaa City -lehteä. Hieman nyppii se, ettei alustavassa keskustelussa ja ehdotuksessa ole vielä mitään tukea ilmaisjakelulehdille. Meillä on yhtälailla journalisteja töissä ja meitä rasittaa voimakkaat tuotanto, jakelu ja kehittämiskustannukset.
Meidän City- lehdessä ei ole tilaajamaksua, joten joudumme elämään puhtaasti mainostuotoilla. Tilaajamaksuja perivät kilpailijamme saisivat tilaajamaksujen arvonlisäveron alennuksesta epäreilun kilpailuedun ja heillä olisi kova houkutus myydä bundlena alemman arvonlisäveron tilaajamaksutuotoilla saatua hintaetua myös verkkomainonnan hintojen dumppaamiseen.
Mikäli jotain arvonlisäveron muutoksia tehdään, tulee ilmaisjakelulehtiä ja ilmaisjakelunnettisivuja tukea samalla tavalla. Meillä on myös journalisteja töissä ja heidän työpaikkoja ja vapaata journalimia pitää yhtälailla tukea ilmaisjakelulehdissä ja ilmaisnettisivuilla.
Arvonlisäveron alennus pitää samalla tavalla koskea kaikkea tilattavaa ei-digitaalista ja digitaalista kulttuuria ja uutisia ja esimerkiksi netin videovuokraamot ja pelien kuukausimaksut pitää ulottaa samaan tilattavien lehtien arvonlisäverokantaan. Muuten joku Seiska -lehti saa viihdelehtenä epäreilun kilpailuedun meidän Vivas.fi -viihdenettisaittiin verrattuna ja Aku Ankka -lataamo jää sovelluksena korkeammalle arvonlisäverokannalla ja vaikkapa Supercellin Clash Of Clans myydään korkeammalla arvonlisäverolla kuin iltasanomien tilaus vaikka molemmat ovat viihdettä.
Journalistien pitää saada tehdä tutkivaa journalismia rauhassa ilman taloudellista pelkoa. Siksi journalismia ja media-alaa pitää tukea.
Ilkka O. Lavas
kustantaja
City -lehti
City Digital www.citydigital.fi
Lunta tulvillaan on raikas talvisää. Talvi ja puhtaus on yksi Suomen erityispiirteistä. Nauttikaamme talvesta.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Lumelle on monta nimeä. Ehkäpä meillä suomalaisilla on jokin erityinen suhde lumeen. Itse ainakin rakastan lumessa peuhamista, pulkkamäkeä, snoukkaamista, laskettelua. Rakastan saunailtoja ja jäähyttelyä lumisella pihalla.
On hanget korkeat nietokset kun joulu joulu on meillä.
Lunta tarkoittavia sanoja tai lumeen liittyviä sanoja:
- hiutale, (jää)neulanen, (lumi)kide: lumikiteitä; kide-sana on alun perin tarkoittanut juuri lumikidettä
- ajolumi: tuulen kuljettamaa kuivaa lunta
- hanki: paksu maata peittävä lumivaippa tai kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta
- hankiainen: kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta (→ kantohanki, kestohanki, hankikanne, hankikanto)
- huove, höty: leudon sään huokoistama lumi
- huurre, härmä, kuura: pakkasen ilmankosteudesta eri pintoihin muodostamat kiteet, huurre usein pieniä kiteitä, vrt. huuru, pieniä vesipisaroita, kuura taas isoja
- hyöty, hitva, hile: hyvin pieniä lumikiteitä tai näitä pöllyämässä
- kalto, kaltto, kallo, jääkallo: jäinen tai iljanteinen kohta tiessä. Jääkallosta on väännetty vaarallisen liukasta talvikeliä tarkoittava nykykielen sana "pääkallokeli".
- kinos: pitkänomainen, usein tuulen muodostama lumikasauma
- kohva: jään päälle nousseen veden ja lumen jäätynyt seos, kohvajää
- kuurankukka: kuuran muodostama poikkeuksellisen iso kide
- loska, söltsy, iljanne: todella vetistä lunta, melkein vettä
- nietos: tuulisen lumisateen, pyryn tai tuiskun, muodostama kinos
- nuoska, suojalumi, suvilumi, rääpäkkä, mätälumi, takkala, huove: leudon sään pehmittämä lumi. Eri murteissa tunnetaan eri sanoja.
- pakkaslumi: vesiarvoltaan pientä ja kevyttä lunta, sään kylmetessä ilmankosteudesta tiivistynyttä lunta - polanne: painon alla tiivistynyt ja osin jäätynyt lumikerros
- puuteri: jauhemainen lumi (laskettelijoiden käyttämä ilmaisu)
- riite, riide, riitta, riitto, kerte, kohma, kahma, hyyde: pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä, ohut jääkuori lumen pinnalla. Sanojen suuri määrä johtuu eri murteista ja vivahde-eroista.
- räntä: taivaalta satava vetinen lumi, joka maahan pudotessaan muuttuu sohjoksi
- siide: hienojakoinen satava lumi tai räntäinen hienojakoinen tihku
- sohjo: lunta, johon on sekoittunut runsaasti vettä.
- tiera, tilsa, paakku: kavion- tai kengänpohjaan kertyvä lumipaakku
- tykkilumi: Keinotekoinen lumi, esimerkiksi laskettelurinteiden lumetukseen tehty lumi
- tykkylumi: puun oksille härmistymällä kerääntynyt lumi
- vesihyhmä, raskas ja hyvin märkä sohjo tai luminen vesi.
- viti, nattura, utukka, höykkälumi: vasta satanut kevyt pakkaslumi
- vuotos:, uusi, vasta satanut lumi
Satava lumi:
- sataa akanpalloja/rämpsyä/pakkasenhiveniä/siitettä/jalkarättejä/aanelosia: Sataa isoja lumihiutaleita
- pyry: sakea lumisade
- tuisku: lumisade voimakkaalla tuulella tai voimakkaan tuulen mukana liikkuva lumi
Joulunaikaan kuuluu lumiukko -elokuva. Aivan mahtava ja ihana animaatio 1982 vuodelta.
Ensimmäisen kerran lumiukko -animaatio esitettiin Suomessa lineaarisessa televisiossa jouluna 1983. Toisen kerran lumiukko näytettiin vasta jouluaattona 1989.
Pienet snapsut, snadit skumpat, vedetään firman piikkiin. Hiukan liikaa on sopivasti, mutta edistääkö se menestymistä?
Pikkujouluaika on semisti railakasta aikaa. Bileitä löytyy joka viikolle. Skumppa auki ja kannat kattoon. Tanssilattialla tappiin asti. Aamulla vähän väsyttää ja on pikkaisen haastavaa kömpiä työpaikalle. Duunipäivän jälkeen illalla taas helpottaa kun pääsee nauttimaan kinkusta, laatikoista, ruokapunaviinistä ja siitähän se mopo taas lähtee käyntiin.
Pikkujouluissa hyviä puolia on hyvä ruoka, verkostoituminen, kiittäminen, kertaaminen, tsemppaus, kannustus, taakse ja eteen katsominen, rento meininki mutta on haittapuoliakin jos homma ei pysy hallinnassa.
Jatkoilla on aina parhaat bileet. Osa ihmisistä osaa ottaa, osa liukenee kotiin ajoissa. Pysyyhän homma lapasessa.
Pikkujouluaika on maksalle rankkaa aikaa
Tälläkin viikolla olisi ollut viidet pikkujoulut tai vastaavat. Jos jokaisessa nappaisi neljä lasia viiniä viiden tunnin aikana, olisin edelleen ajokunnossa, mutta olisiko se menestymisen kannalta tarpeellista?
"Jos painan esimerkiksi 70 kiloa ja juon neljä lasillista viiniä neljän tunnin aikana, promillemääräni kohoaa 0,43:een.", kertoo tutkimusprofessori Hannu Alho THL:stä.
Yksillä bileillä ei siis ole merkitystä edes ajokuntoon jos pystyy pitämään juomisen tuossa max neljässä annoksessa. Kuitenkin pikkujouluissa tulee helposti otettua enemmän. Aluksi tietenkin alkuskumpat, ruuan kanssa pari lasia viiniä, kahvin kanssa avecin ja jatkoilla pari kolme. Yhdelle illalle tulee alkoholilaskurin mukaan näin 7 annosta joka on neljänä perus pikkujouluiltana(ti,ke,to,pe) toistettuna 28 annosta, joka ylittää suurkulutuksen riskirajan. Lisäksi perjantaisin tulee helposti otettua pari enemmän ja usein myös launtaina.
Hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä. Hei tonttuukot hyppikää, nyt on riemu raikkahin aika. Lol mikä biisi. Elämä on oikeasti hauskaa 24/7 eikä elämän tartte olla synkkää.
Pikkujouluaika tekee vaivihkaa monesta myyntimiehestä ja yrittäjästä tilapäisen alkoholin suurkuluttajan
Tilapäisellä suurkulutuksella ei ole isoakaan merkitystä menestymiselle, jos homma ei jää päälle ja pysyy hallinnassa. Jos.
Kesällä terassilla tissuttelu vähän niinkuin kuuluu asiaan. Pikkujouluissa kuuluu ottaa. Tervetuloskumpat, snapsit porukalla, kierros kaikille, punaviiniä jouluruokien kanssa. Kuinka paljon on sopivasti ja missä kohden on liikaa on ihan jokaisen oma asia, paitsi jos muut kärsivät oman subjektiivisen riskirajan ollessa liian korkealla.
Tavallaan tilapäinen suurkulutus on hyväksyttyä ja niin kai sen pitää olla, mutta kun muut alkavat huomautella juomisesta, on syytä katsoa peiliin.
Joillain homma ei vaan pysy lapasessa
Jokaisissa pikkujouluissa löytyy ne 1 tai 2 känniääliötä, joilla homma vaan ei pysy lapasessa. Yksi ihminen saattaa pilata monen ihmisen bileet. Aamulla on morkkis ja illalla meno jatkuu. Onneksi sellaiset voi passittaa hoitoon, vai voiko? Uskaltaako kukaan puuttua virtahepoon olohuoneessa? Onko alkoholiongelma suomalaisille oikeasti edelleen sellainen tabu ettei siitä saa puhua?
Vaikka homma pysyisi lapasessa, voi edelleen olla ongelma menestymisen kannalta, jos laiminlyömme muuten terveydemme hoitoa.
Talvella ei voi käydä maauimalassa uimassa, mutta käyn sisällä. Miten sinä pidät huolta fyysisestä kunnostasi? Muista pitää itsesi kunnossa myös pikkujouluaikana.
Menestyvä ihminen pitää huolta myös fyysisestä kunnostaan
Usein kuitenkin pikkujouluajan, kesälomien yms jälkeen moni on ihan romuna fyysisesti. Mitä me missaamme? Missaamme sporttailun.
Hyvässä kunnossa pysyäksemme tarvitsemme säännöllisesti liikuntaa. Mieluiten hikiliikuntaa 2-5 kertaa viikossa. Pikkujouluaikana on niin kiireistä, että liikunnasta tulee nipistettyä aikaa. Vastaava ongelma on kesällä: jumppatunnit ovat kesätauolla, on liian kuuma tai on jossain vieraassa kaupungissa eikä tunne juoksulenkkejä.
Älä missaa sporttailua. Muista liikkua. Muista pitää itsesi hyvässä kunnossa myös pikkujouluaikana.
Pikkujouluajassa parasta on hyvä ruoka. Karhunnoisetit ovat herkkua. Muistanko syödä riittävän monipuolisesti?
Tarkkaile juomistasi, käytä alkoholilaskuria ja jos ei homma meinaa pysyä itselläsi tai kaverillasi lapasessa, tee juomatapatesti, lähetä hänet tai itsesi hoitoon. Voit kokeilla ensin myös itse-hoitoa.
Menestystä elämääsi! Muista pitää itsesi fyysisesti, henkisesti, sosiaalisesti, älyllisesti ja emotionaalisesti hyvässä kunnossa.
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
Hyvä ruoka, seura, sosiaaliset suhteet ja verkostoituminen on parasta pikkujouluajassa.
Hippo Taatilan Subutex -blogi on oma mediansa. Siellä voi puhutella lukijaa. Tuloja voisi tulla vaikkapa mainoksista, seminaarien tai tapahtumien järjestämisestä.
5. Oma ansaittu tilaajajoukko Twitter ja Instagram -medioissa
"Timantit On Ikuisia" on vuoden katsotuin musavideo suomessa ja "Jossu" kolmanneksi tsiigatuin. #kiitos #timantitonikuisia #jossu #kukamuumuka http://instagram.com/p/hxtJpxCNHG/ https://twitter.com/CheekOfficial
Kaikki ylläolevat ovat medioita. Jokaisella on oma lukijajoukkonsa. Jokaisella on tuloja, jotka riippuvat suosiosta ja median kyvystä kohtauttaa lukija ja mainostaja tai kyvystä tarjota tilaajamaksulle lisäarvoa.
Nykyaikana median määritelmä on "olla välissä", kohtauttaa ja puhutella. Media on brändi, johon luotetaan ja brändi lainaa omaa luottamustaan mainostajille, kuitenkin niin, että samalla voi säilyttää luottamuksensa lukijaan eli tilaajaan.
Mitä sitten on journalismi, sillä ei välttämättä ole median kanssa mitään tekemistä. Medioissa on usein journalisteja töissä, muttei välttämättä tarvitse olla. Journalisti voi pitää itsekin omaa mediaansa ja moni journalisti on suositumpi kuin itse media. Siksi moni suosittu journalisti toimiikin yksityisyrittäjänä. Hyvä journalisti lisää median uskottavuutta. Hyvä journalisti on ammattitaitoinen ja luottamuksen arvoinen.
Maailma muuttuu. Median rooli muuttuu. Silti tarvitsemme journalisteja entistä enemmän ja journalistien tehtävä tässä infoähkyn maailmassa korostuu: kiteyttämistaidon arvostus kasvaa.
Vivas tähtää maailmanmaineeseen. Hyvä. Sillä Suomi tarvitsee vientiteollisuutta ja sisältövienti on mahdollisuus.
Pasi Kivioja osuvasti tutki mikä on Vivasin 8 miljoonan kävijän salaisuus. Hyvin tehty objektiivinen tutkimus. Salaisuushan on se, että jengi oikeasti diggaa Vivas.Fi:n kuvajournalismista ja kuratointityylistä ja haluaa levittää hyvää ilosanomaa eteenpäin. Kolme tärkeää asiaa: sisältö, sisältö ja sisältö. Ilman laadukasta sisältöä (määrittele laatu) ei ole laadukasta mediaa. Laadun käsitys muuttuu ja yksi laadun mittareista voi olla tykättyyden, jakamisen ja levinneisyyden määrä. Siinä mielessä 8 miljoonaa ihmistä on sitä mieltä, että Vivas.fi:n sisällöissä on jotain laadukasta kiinnostavaa sisältöä, josta kannattaa kertoa myös muille.
Todellinen salaisuus on se, että ei meillä olisi edes ollut varaa ostaa liikennettä, me olemme startuppi ja pääomasijoituskierros on vasta startattu. Mainosmyynnillä elävä firma ei voi ostaa mainoksia kalliimmalla kuin myy. Jos mainostamalla voi saada liikennettä halvemmalla ja myydä mainoksia sivuille kalliimmalla niin yhtälö toimii ja liikennettä kannattaa ostaa Kaikki tulot laitamme nyt isoon kansainvälistymiseen.
8 miljoonaa puhututtaa vaikkei se ole kuin 0,2% netin käyttäjistä.
Suomessa perinteisesti on ajateltu, että kun joku menestyy, kaikki epäilevät onko se totta ja kun mikä tahansa viittaa siihen, ettei menestys jatku, siitä kirjoitetaan. En välitä tuollaisista analyyseistä, koska meidän tähtäin on korkeammalla, pidemmällä ja olemme todistaneet itsellemme, että osaamme luoda Suomen ja maailman nopeiten kasvavan median ja aiomme sellaisen myös rakentaa.
Yrityksen visio
Vivas.fi:n visiona on olla Suomen #1 viihdesivusto ja jatkuvasti maailman top 100 -listalla. Monena viikkona olemme jo suosituin. Suomi on kuitenkin pieni maa ja tähtäämme kovasti kansainvälistymiseen. Toivon, että mahdollisimman moni Suomalainen media kansainvälistyy nopeasti. Yes most of the finns can understand and speak english and it should be one of our official languages.Silti suomenkieliselle medialle on tilausta. Saitit eri dommuihin ja isosti levikkiä vaan digitaalisesti.
Haluan myös puhua medioiden kansainvälistymisestä, koska uskon, että siten myös muut Suomalaiset mediat näkevät mahdollisuuden, oppivat ja keksivät itse tai jäljittelevät meitä. Iltalehti loi nopeasti oman Feedi.fi:nsä, josta toki kansainvälisyys on valitettavasti vielä kovin kaukana. Hyvää työtä silti Kari Kivelä & Co, kiitos kun aikanaan loit City -lehden, ilman sinua ei olisi City Digitalia ja Vivasia nykymuodossaan. Arvostan teitä! Perustakaa Feedi.com tai joku vastaava ja tehkää sama kansainvälisesti. Te osaatte kyllä ja jos tarvitsette jeesiä, voimme auttaa.
Tässä kuva ennen 8 miljoonan kokeilua. Todo-listalle on laitettu nyt 100 M kävijää. Usko tai älä.
Me Vivasissa ja City Digitalissa aiomme luoda Suomelle uudenlaista sisältövientiteollisuutta. Vientiähän Suomi tarvitsee. Vivas aikoo tehdä Suomalaisesta mediasta maailmankuulun. Olemme jo nyt ensimmäinen Suomalainen media, joka on Quantcastin pitämällämaailman top 100 -listalla sijalla 47 (tarvitset maksullisen Quantcast tunnuksen päästäksesi katsomaan listaa aikaisemmilta viikoilta).
Vivas aikoo työllistää jopa 100 henkeä parin vuoden sisään. Visio, näkemys, unelma. Ampukaa vaan alas jos ette usko, mutta lukekaa ennen sitä tämä benchmark BuzzFeed:istä.
City Digital:in visio on olla Suomen suosituin aikakausilehti. Ensi viikolla tulee jälleen jotain jännää postiluukuista, jotain paperista ja jonka painos on 900.000 kpl. Niin, me olemme menossa KMT -tutkimukseen mukaan.
Usko siihen mitä teet
Muiden kateellisten ihmettelijöiden kirjoituksilla ei ole mitään merkitystä. Ei ole myöskään väliä sillä, mitä dumaajat sinulle sanovat. Tärkeintä on, että tiedät mitä teet ja teet sen niin hyvin kuin osaat ja olet sinnikäs. Menestys tai kokemukset tulevat sitten perässä.
Think Big, eli ajattele perinteisen ajatusmaailman ulkopuolelle
Suomessa on vain 5 miljoonaa ihmistä, moni havaitsi, että Vivas ei voi olla vain Suomi-toimija kun kävijämäärä ylitti suomen väkiluvun. On faktaa, että maailmassa on 2 852 800 000 nettisurffailijaa. Siitä tuo 8 miljoonaa on vain hyttysen kusi valtameressä. Sitten kun Vivasin käyttäjiä on 100 miljoonaa viikossa, alamme olemaan kansainvälisesti kiinnostava tekijä. Kaikki muu on näpertelyä.
Kannustetaan toisiamme, ollaan epämustasukkaisia. Nostetaan Suomi yhdessä maailman johtavaksi mediamaaksi. Me osaamme jos vain haluamme. Ei haukuta toisia vaan kehutaan toistemme hyviä puolia.
Olimme eilen Suomalaisella klubilla ja mietimme, miksi kaikki hyvät bisnekset esim Fortumin verkot pitää myydä pois. Kyllä sille Suomestakin ostaja olisi löytynyt. #Somejouluissa sitten puhutti median kansainvälistyminen.
DanskeBank julkaisi tänään MobilePay kännykkärahan. Sain tekstiviestin jossa kerrottiin että olen lähettänyt sinulle euron MobilePay lompakkoon.
Sovellus löytyi näppärästi Google Play sovelluskaupasta. Lataus ja asennus sujui nopesti. Sitten alkoi työläs rekisteröintiprosessi.
Jos annan rahaa käteisellä kaverilleni en tarvitse rekisteröitymistä. Tässä MobilePay ratkaisussa piti syöttää oman nimen ja sms tunnistuksen lisäksi myös pankkikortti ja tilinumerotiedot. Ihan näppärää mutta kpvin työlästä. Olisiko pelkkä sms riittänyt ja muut vasta sitten vasta tilillepanon ja oton yhteydessä? No selvisin prosessista kun olin ensimmäisellä kerralla mokannut jotain ja onnistuin sitten toisella kerralla. Ehkä tämä on näitä lastentauteja tai sitten mä en vaan osaa.
Mobiilimaksaminen on hyvä tapa siirtää rahaa ihmiseltä ihmiselle. Toimii näppärästi ainakin tällä mun Samsung Galaxy S4 kännykällä. Onnistuim lähettämään ja vastaanottamaan isompia pienempiä. Pienimmät olivat vain 5 snt summia. Tekstiviestillä voi laittaa ilmoituksen, muutoin pelkkä data toimii siirtotienä.
Pyydä rahaa
Sovelluksella voi myös pyytää rahaa. Esim lapsi voi pyytää rahaa vanhemmiltaan.
Jaa lasku
Laskun voi myös jakaa useamman hengen kesken. Vaikka lounas tms kulu.
Tässä tietoja DanskeBankin MobilePay sovelluksesta:
MobilePay on ensimmäinen pankin tuoma maksusovellus Suomen markkinoilla kahden henkilön väliseen turvalliseen mobiilimaksamiseen. MobilePay
-sovelluksen voi ladata omaan älypuhelimeen Apple-, Android- ja Windows – sovelluskaupoista.
Sovelluksen käyttöönoton yhteydessä syötetään oman maksukortin ja tilin tiedot eli ne tilitiedot, jolta rahat maksetaan ja vastaanotetaan. Palvelu on avoin kaikkien pankkien kaikille yli 15-vuotiaille asiakkaille.
MobilePaylla voi siirtää rahaa 250 euroa päivässä. Vuosiraja on 15 000 euroa. Jos rahan saajan tili on Danske Bankissa, siirtyvät rahat hänen tililleen välittömästi. Muihin pankkeihin rahansiirrot tapahtuvat normaalien tilisiirtojen tapaan, yleensä seuraavana pankkipäivänä.
Sovelluksessa on myös ominaisuus, jolla voi jakaa esim. ravintolalaskun useamman maksajan kesken automaattisesti.
