Halusit tai et, välität vai et, jokaisesta tehdään pika-analyysi ulkonäön ja olemuksen perusteella.
Onko toinen kaunis, normaalipainoinen, mihin sosiaaliseen ryhmään hän kuuluu, mikä on hänen sosioekonominen asemansa, pitääkö hän huolta itsestään, onko hän terve ja henkisesti tasapainoinen, kuinka energinen hän on jne.
Nekin jotka kieltävät välittävänsä ulkonäöstä, asemasta tai vaatetuksesta, tulevat ainakin muiden arvioimaksi. Kasvot, vartalo ja vaatetus antavat aina muille ihmisille viestin.
Taloussosiologian dosentti Outi Sarpila Turun yliopistosta johtaa Suomi ulkonäköyhteiskuntana -tutkimusprojektia, jonka tarkoituksena on selvittää ulkonäön asemaa maassamme. Onko se pääomaa, kuten sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma ovat?
Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että ainakin luokka, sukupuoli ja ikä vaikuttavat paljon ulkonäkövaatimuksiin.
”Ulkonäöstä huolehtiminen on tyypillisesti tärkeää erityisesti korkeasti koulutetuille tai korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleville, nuorille ja naisille, kun taas muita väestöryhmiä vähemmän kiinnostuneita ulkonäköasioista ovat ennen kaikkea ikääntyneet, vähemmän koulutetut sekä miehet.”
Erityisesti naiset joutuvat ulkonäkönsä takia tiukan arvioinnin kohteeksi. Toisaalta on huomattu, että työväenluokkaiseen maskuliinisuuteen samaistuvat miehet ovat erityisen tiukkoja ulkonäön suhteen: mikään ei saa viitata naisellisuuteen tai homouteen, joten kaikenlainen ehostaminen on kielletty.
Kaupungistuminen, koulutus, kulutusyhteiskuntaan siirtyminen, internet, palvelukulttuurin tulo ja fyysisten töiden keventyminen ovat kaikki vaikuttaneet ulkonäön korostumiseen. Maatalousyhteiskunnassa tärkeintä oli olla terve ja vahva ja omistaa työhön sopivat vaatteet.
Korostunut ulkonäkökeskeisyys on Suomessa yhdistetty kielteisiin luonteenpiirteisiin, kuten turhamaisuuteen ja teeskentelyyn.
Suurin osa suomalaisista kertoo edelleen arvostavansa eniten pukeutumisen tarkoituksenmukaisuutta ja siisteyttä. Muodikkuus ja tiettyjen merkkien käyttö on enemmistön mielestä toisarvoista.
Suomalaisten suhtautumista erilaisiin elämän tärkeisiin asioihin mitattiin vuosina 2009 ja 2014. Tärkeintä ovat terveys, itsekunnioitus, vapaus ja rakkaus ja vähiten tärkeintä oli suomalaisille ulkonäkö.
Viiden vuoden aikana suomalaisten arvot eivät juuri muuttuneet. Ainoastaan mukavaa elämää ja ulkonäköä arvostettiin aiempaa enemmän. Kun vuonna 2009 vastaajista 35 prosenttia arvioi, ettei hyvä ulkonäkö ole kovinkaan tärkeä asia, vastasi näin vuonna 2014 enää 29 prosenttia suomalaisista.
Erityisen tärkeää hyvä ulkonäkö on alle 31-vuotiaille ja naisille.
Jatkotutkimuksen kannalta on kiinnostavaa uskaltavatko suomalaiset kertoa avoimesti ulkonäön merkityksestä. Moni pelkää leimautuvansa turhamaiseksi, itsekeskeiseksi tai pinnalliseksi.
Yhdysvalloissa on huomattu ulkonäön vaikuttavan työmarkkinoilla työn saantiin ja palkkaukseen. Miehet saavat paremmin johtotehtäviä ja hyvää palkkaa, jos ovat pitkiä ja komeita. Naiset eivät saa hyvästä ulkonäöstä välttämättä lainkaan lisäpisteitä uskottavuutta vaativiin tehtäviin. Sen sijaan naisten kohdalla ulkonäkö vaikuttaa negatiivisesti, sillä lihavat naiset saavat muita vähemmän palkkaa. Kaunis nainen voi toki saada helpommin työtä sihteerinä tai matalasti palkatulla palvelusektorilla.
Tutkimuksissa on huomattu, että jo pienet lapset valitsevat leikkitoveriksi mieluiten kauniin lapsen. Hyvään ulkonäköön liitetään usein positiivisia luonteenpiirteitä, kuten kiva ja rehellinen.
Parisuhdemarkkinoilla kauniit naiset voittavat lähes aina.
Sarpila, Outi; Pajunen, Tero; Åberg, Erika & Kekäläinen, Sonja (2017) Onko ulkonäön arvostus nousussa Suomessa? Yhteiskuntapolitiikka 82:1, 86-94.