hikotusta ... sivumerkkejä

- tositarina su-ma yöltä -

Nurinkurin ovat asiat entisessä CCCP:ssä, jos taksiryöstökin on sitä että taksi tarttuu asiakkaan rinnuksia kopeloimaan kesken ajon.

Onhan se yö, sitä ei voi kieltää. SKA lyönyt illalla Jokerit.
Matkustaja samassa tilassa kuin ennen vanhaan, sukkahousuaikaan purukumikyydillä. Ja yksin, tietysti, nuokkumassa etupenkillä; velipoika häipynyt jo ajat sitten omille teilleen. Lienee kuski katsellut ajan otolliseksi raittiuskasvatukseen: ottaa rahat ja paiskaa tsuhnan raikkaaseen Pietarin ilmaan raitistumaan.

Erehtyy.
Tsuhna onkin valpas, keho kunnossa, body täyttä rautaa. Hetki sitten on huomannut että väärä suunta autolla ja örähtänyt siitä. Kohta kuski hiljentänyt ja käynyt kopelolle.
- Perkeleen Ilja! kironnut suomipoika ja läväyttänyt neuvottelematta nyrkin naamaan, tyrkännyt oven auki ja sännännyt juoksuun.
Pelko ja kuski persiässä sokkeloissa puikkelehtivat.

Painelevat peräkkäin pitkin kujia.

- Pelotti niin perkeleesti etten osu pääkadulle. Että eksyn, kertoo timmi ryöstönkohde.
Tsägällä oli osunut ja livahtanut kapakkaan.

Kohta kuski ilmestyy oven pieleen.
Siihen juuttuu kynnykselle Ilja.
Toisiansa kaukaa tuijottavat.
- Nou hätä mietin. Enää. Tämä on nyt joukkueurheilua. Enemmän katselijoita. Peli rehellisempää.

Siitä oli sitten aikansa tuijoteltuaan häipynyt Ilja ajanoloon töilleen.

Toinen toisen taksin oli ottanut, uskaltanut, koska tiesi että toinen taksi voi olla toisenlainen.
Oli ollut ja perille tänne tiskille tuonut, ja suorinta tietä, Nevskiä pitkin.

Ja mikäs.
Väärään mieheen vain oli Ilja tarrautunut, selvittää Suomi-paita. Uhoaa:

- Vaikka Jokerit hävis, niin mä voitin - Rangaistuslaukauksella!

ennen tätä

'Helvetin hyvää joulua!'

Tai jotain sinne päin toivotteli kylmissään hytisevä paksulinssinen herrasmies ohikulkevalle kansalle kitara sylissä. MTV-kymppiuutisten loppukevennys joulun alla 2009.
Oli aika karun näköistä, kylmävän lämmintä meininkiä.
Orpo olo oli ruudun puolin ja toisin.

Samaa oli tapittanut Jukka Kärkkäinen ja pannut sitten hösseliksi - ohjasi elokuvan yhdessä J-P Passin kanssa.
Kovasikajuttu 2012. The Punk Syndrome
Ohjaus: Jukka Kärkkäinen, J-P Passi
Pääosissa: Pertti Kurikka, Kari Aalto, Sami Helle, Toni Välitalo.

Toinen teki elokuvan, toinen vain kannatuskeikalla kävi lisälatinkia hakemassa: Aitoa luonnontuotetta.

Pertti Kurikka siis se rillipäinen symppis oli, nyt on porukoineen menossa Euroviisuihin:
Pertti Kurikan Nimipäivät -punkbändi: Aina mun pitää. Suomen viisufinaaliin.

Pianko edessä Wienin-keikka?

Huoli painaa, ainakin ruudun tällä puolella (=ope, erityiskin), jotta kestävätkö kehareiden nupit ja taskut tulevaa ihailun tulvaa ja rahantuloa megamenestyksen myötä - so. jalat maassa, ankkurit pohjassa.

Sama - turha - huoli näyttää käväisseen myös elokuvantekijöiden nupeissa ennen ensi-iltaa ja odotettavissa olevaa menestystä:

- Jos jollekin bändille mainetta ja kunniaa suo, niin tällaiselle, jolla on koko ajan ankkurit maassa. Ei ole vaaraa, että pääsisi liikaa leijumaan, kun ympärillä on aina ihmisiä kertomassa, milloin syödään ja milloin pitää pestä kädet. Manageri koordinoi sitä, että pojat eivät lähde mihin tahansa talk show'hun tai lehteen haastateltaviksi. Meille elokuvantekijöinä on helpottavaa tietää, että ihmiset siinä vieressä valvovat bändin etua työkseen.

http://www.theguardian.com/tv-and-radio/2015/feb/27/finnish-punk-band-take-punt-eurovision-title
Voitto!
Pertti Kurikan Kotipäivä-lehti

... eikä yksikään pelastunut.
Eikä yksikään pelastunut on erittäin tunnettu kirja, jonka harva tuntee. Siis tuolla nimellä. Tunnetumpi on se Agatha Christien Ten Little Niggers, jota ei sovi enää suoraan suomentaa.

Tulipahan vain mieleen eilisessä oikeudenistunnossa, käräjäsalissa, suljetussa tilassa, missä käsiteltiin väkivalta-asiaa ainoastaan yhden ulkopuolisen läsnäollessa, joku lehtimies nuokkui ovenpielen tuolilla uutista metsästämässä.

Iso liuta heitä oli asiaanryhtyneitä, otsikon verran.

Kovin olivat ulkomailta Suomeen sotaa pakoon tulleet nuorukaiset oppineet suomipoikajuhlatavat kaikkine viinoineen ja huumeineen, uskonnon unohtaen. Niin pitkälle menneet että puukkokin piti esille kaivaa häjyjen junkkarien malliin.

Onneksi kukaan ei ollut kuollut tässä sodassa, ei haavoittunutkaan, mutta: uhkaapa teräaseella ja heilauta sitä toista kohti, niin linnaa siitä vuosi rapsahtaa. Tosin ensikertalaiselle ehdollisena parin vuoden koetusajalla.

Jos tuli mieleen Agatha niin lopulta vahvimpana mielessä kummitteli Agricolan ABCkiria: miten tärkeää olisi ihan aluksi oppia maan kieli!

Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori .
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen .
Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta .
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este .
Nijte muista Elemes aina /
nin Jesus sinun Armons laina

asiaankuulumaton KHO:n päätös

Matti Pulkkinen kirjoitti Romaanihenkilön kuoleman, niittasi lopullisesti romaanimuodon: käytetty mikä käytetty ja aikansa elänyt - vanha paska. Moni muukin on sitä ennen ja sen jälkeen ollut samaa mieltä.

Nyt taas. Hannu Salaman (s.1936 Kouvola) vuoro, vaikka Salamahan on Juhannustansseista saakka ollut kaarevan tarinaromaanin, on alku ja on loppu, vastustaja: ei elämä niin selkeä ole kuin 1800-luvulla syntynyt romaanin pakettimuoto. Sen Salama on osoittanut konkreettisesti kirjoissaan aina ja etenkin sarjassa Elämän opetuslapsia I,II,III, IV, joille ei loppua näy.

Hakemisen riemu on Hannu Salaman uusin teos, alanimeltään Harri Salmisen luistelmia. Otava 2014. Romaaniksi kustantaja sen luokittelee itsepintaisesti. Melkoinen matikka, josta kiinniottaminen vaatii kokemusta, muuten luiskahtaa omille teilleen näpeistä, takaisin veteen. Turha yrittääkään tarttua kiinni ilman aikaisempaa kokemusta.

78-vuotiaan kirjailijan kynsissä saa huutia kaikki. Kaikki. EU, uskonto, isänmaa ja rahamaailma. Eikös tuossa jo kaikenkattava luettelo olekin? Ja jos ei ole niin siihen voi lisätä perheen ja kaikki muut elämään liittyvät asiat niin maassa kuin taivaassakin.

Niin perkeleen viturallaan asiat ovat, naisetkin huoria Jeesuksen Maria-äidistä eli Jesubiuksen Miriamista lähtien. On siinä taluttajalla, isäpuoli Jehosefilla kestämistä olla ja elöä moisen perheen päänä!

Jotenkin näyttää, että Salama kirjoittaa viidettä evankeliumia mainitessaan Jeesus-stoorin, joka on kerrottu MMLJ-nelivetoversiona. Nyt tarina kulkee siis Jesubiuksen kautta ja tässäkin kävellään vetten päällä ja selitetäänkin kädestä pitäen kuinka sellainen mahdollista on.

Ja kuten kirjan alaotsikossa lukee taustalla kulkee HS:n, siis Harri Salmisen/Hannu Salaman, tuttuja jutskuja sitä mitä kaikkea elämässä on tapahtunut: Kouvolat, Oriveden opistot, uskovat ja uskomattomat tyttöystävät, keskikoulun käynnit toiseen luokkaan saakka jne. tulee kerrattua. Ja mikä kummallisinta: mielenkiintoisella tavalla vaikka samaa löpinää olisikin, sitä vanhan kertausta!
Eli kyllä kieleenuppoamistaito, ’verbaalisen melomisen kyky’ Salamalla viimeiseen vetoon saakka on ja säilyy, hanka pitää.

Ei Salaman uusinkaan mitään pappamopoilua siis ole, ei sinne päinkään, vaikka jotenkin siihen suuntaan vihjaillee.
– Päässä jossa vaahtoamasi avaruudellinen ajattelu ei maanpintaa korkeammalle lennä, vähättelee taivaasta laskeutunut Elsa, ent. tyttöystävä kirjoittajaa.
Eli ettei vain kirjoittaja sittenkin epäilisi loogista ajattelukykyään, tosin huumorimielin, mitä hauskaa kirjassa totta tosiaan riittää kun kaikki sanaleikit luetaan.

Melkoista ilotulitusta on.
Ja sen voi ainakin sanoa: jos moista kieltä käyttäisi ja yhtä ronskisti kirjoittaisi muhametin uskonnosta niin ei Hannua enää olisi olemassa. Salama tai pommi olisi iskenyt ja tainnuttanut tämmöiset miehet, kuten Charlie Hebdon tapauksessa.

”Jotain tässä kuitenkin oli sekavaa. Miksi Jehosef nimitti häntä vaimokseen ja katselikin kuin heti ensimmäisessä levähdyspaikassa tuuppaisi kukkelin pukkeliin.”

http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/hakemisen-riemu-harri-salmisen-luistelmia/

Helsingin Sanomien Moskovan kirjeenvaihtaja Pekka Hakala kaipaa Venäjälle Seiskaa ja Hymyä.
Hymyilyttääkö? Miten olisi oman lehden sisar sinne laajentumaan, IS?
Ja eikös niillä ole siellä jo totuutta nokko, se Pravda - ainakin ollut totuuden etujoukoissa.

Vaan onhan siellä ollut myös Pekan jutun mukaan myös Korrespondent, mutta sen taru päättyi viikossa kun se erehtyi vuonna 2008 lavertelemaan ja pötyä puhumaan pääministeri Putinin naissuhteesta.
Täällä Seiska ja Hymy sen kuin porskuttelevat vaikka pääministeri Vanhanen sai omat ruususen piikkinsä lehdiltä iholleen. Ja kiltin Kanervamme pistää tuksuttelivat pois ministerin pallilta.

Nyt Venäjän federaatiossa on taas yhden lehden vaje, kirjoittelee Hakala ja kaipailee venäläistä Seiskaa, jotteivät herrat rypisi, niin kuin tälläkin hetkellä: just ja just kävi ilmi että Moskovan yliopistolla on meneillään 1,4 mrd euron kehitysprojekti.

Projektin takana on Kansallinen älyllinen säätiö ja Kansallisen älyllisen säätiön johtajana on Jekaterina Vladimirovna Tihonova, joka toiselta nimeltään olisi tutumpi: Jekaterina Putin, tyttäristä nuorempi.

Tuonkin pimennon takia huutaa Pekka Hakala Seiskaa Venäjälle - omaa hymyä pidätellen?
Painaisivat nyt edes ½Seiskan

Arvoisa Eurosportin selostaja!

Putositkos palliltas pöydän alle kuten kollegasi Kirsi Alm-Siira MTV-Uutisssa aikoinaan? Vai tikahduitko jännityksestä - suolapatsaaksi muutuit kuin Lootin vaimo? Pullaan tukehduit? Jänistit muuten vain?
Hävisit joka tapauksessa kuin pieru Saharaan kesken Afrikan jalkapallomestaruusskabaselostuksen.

Arvoitukseksi jäi vielä puolentoista tunnin jälkeenkin tiistai-illan jalismatsissa Senegal-Algeria.
Ei meinannut oikein untakaan palloon saada ...

Missä olit Velimatti Sutela? Kun eilen jo kuiteskin paikalla palloilit Kamerun-Norsunluurannikossa. Ja hyvä kun tulit, turvana olit - sen verran pelottavia äijänkutaleita viidakosta kentällä vilisi.

Yleensä toki parempi olisi jos ei selostajakähisijöitä lainkaan olisi: tahtoo kaikilla ninmaan karvaiset äänet olla. Vaan Sinä saisit olla, koska sitä aitoa harmitteluasi ja sadatteluasi on kiehtovaa kuulla, ihan oikeesti.

Vastaa!
tai muuuten fanitus loppuu tähän paikkaan.

EILEN MYÖHÄÄN ILLALLA VERILÖYLY TUKHOLMASSA

A
+ hyökkäsi kovaa heti ja osui lentopotkulla päähän;
+ hyökkäsi perään ja osui koukulla leukaan.

O
- putosi polvilleen ja yritti taistella vastaan;
- ei purematta niellyt, kun tuomari keskeytti ottelun.

A = Amirkhani, suomalainen UFC-ottelija
O = Ogle, britti.

Kyseessä ei ole siis brutaalia väkivaltaa öisellä kadulla, vaan reilua kamppailu-urheilua häkissä, vapaaottelun höyhensarjaa.
8 sekuntia kestäneen pahoinpitelyn korvaus oli 58 936 €.
Sen tosin sai pahoinpitelijä!

Tuomarinkin mielestä niin oli oikeus ja kohtuus. Siinä hra Hammurabkin kalpenisi. Rooman imperaattorin tuomio, damnatio ad bestia, siinä ja siinä

Siitä vaan isommille tantereille Johanneshovin häkin sijasta: Isis, Ukraina ja mitä näitä nyt on ... näytön paikkoja.

Teksti-TV:n urheilusivuilla sitten taas nähdään, moi!

**********
(27.1.2015)
Ptrrrr... takasi!

(pyysivät suomennosta= Korkkiakin kiinni tv:ssä)

***
On mukava olla rappiolla. Vai eikö sittenkään?
Ei sittenkään taida.
Mieluummin vesiselvänä kuin haanpääläisittäin vedenvärisen vaikutuksen alaisena - ei-itsenään.

Tuntuvat empivän näkyvimmissä piireissä, ottaako vai eikö ottaa.
Mitä sitä turhaa empimään: ottaa kunnolla niin on siinä sitten ihmettelijöillä töllisteltävää!

Jari Tervoahan tässä on tullut pahana esimerkkinä käytettyä aina kun näistä asioista on puhetta pidetty, armoitettua uutisvuotajaa, joka sanoi olevansa ah!ain niin kuses ja pihal istuessaan pihalla taksin penkissä: ovi auki, toinen kenkä ulkona toinen sisäpuolella - ollaanko sitä menossa vai tulossa? Näkyy Jari taas keltaisen lehden kertauksessa olleen ongelmissa ja kallellaan: Jo ennen iltakasia oli pyyhkäisty pois kapakista.

Jari hillui 'luovassa tilassa' helsinkiläisravintolassa muita asiakkaita häiriten.

Seiska 17/2015 näyttää oikein videoituna tuon kumman.
Hyit! molemmille.

Olisihan noita nyt vielä pahempiakin tapauksia Saarikoskeineen Leinoineen esitellä, jos kulttuuriväestä kerran puhe. Kevyemmän kaman porukoista Tauski ja pomppuihme Nykäs-Matti lienevät etunenä-äijiä näissä mäskeissä.

Vaan symppishuippu tuli esille tuossa nykyajan Miksi isä ei tule kotiin? -ohjelmassa Korkki kiinni viikolla: Joku semmoinen ruipelo silmälasimies vapisemassa ja tärisemässä ohjelman alussa niin ettei määrämittaa ei laitaa.

Freukkari Pekka Myllykoskihan se - hiipiny ite!

Oli pistänyt korkin onnistuneesti kiinni alkoholiterapeutin avustuksella. Oli saanut hyvää vertaistukea päihdeterapeutilta, muutosvalmentaja Kinnuselta, joka puolestaan oli päässyt viinankiroista irti kaikkien kamaluuksien jälkeen.
Näitä kertaili hymähdellen mukana kekkuloinut pitkähiuksinen mies, Arto Pajukallio, entisaikojen keikkaelämästä Hassisen Koneen ja Freud Marx Engels & Jungin vuosilta:

- Päihteiden käyttö häiritsi toimivuutta jonkin verran... Jussikin oli joskus ystävällismielisesti köytetty johonkin pylvääseen jotta hän pysyisi pystyssä keikalla...ja tämänkaltaisia asioita...

Sarja jatkuu maanantaisin.

Raportti rajamailta

"JaTäällä Örnii Tanninen, Ämeriäkkylä.

- Epäilevät tahot epäilevät, että Ämeriäkkylään kylään on tullut varsinainen käki, ainakin käenpoikanen.
Ämeriäkkylään on asettunut Attendo ja käynyt taloksi.
Ettei vaan pistänyt kommandopipoa päähän ja käynyt herraksi talossa?

Se on tämä A, You see, se lääkärifirma joka ties minne paratiiseihin veronsa maksaa, vai maksaneeko sinnekään, I see.

Nyt ovat aat, pesisväki siis, pesu- ja hoivapalveluja luvanneet pitäjärajan yli:
- Kunnan tiloista kuulemma löytyy hoivapaikkoja naapurikaupunkilaisillekin. Vai oliko se jähmätorvelaisille.
Ei. Juuri saamamme tiedon mukaan noille pesäpallokaupunkilaisille ovat luvanneet.

Kunnankermaisät ovat täällä mailalla tai ainakin ällikällä lyötyjä.

- Eip oo moista päätetty, eikä ratiosta kuulunu! nikottelee pj ylimmistä elimistä ja jatkaa: - KS. alakuvan viheriiöity.

Lehdistä ovat paikallispäättäjät saaneet tietää ja lehtiin kommentoineet, mitä nuo eteläntuomat kuomat, pesisväki, ovat päättäneet.

Mitästä turhia siihen nyt enää valtuustoja ja kkisiä sotkemaan! Selvää kauraa ja pässinlihaa!
Kunhan eivät vain ku sori...pesis silmään.

Jatäällä
Örnii Tanninen, Ämeriäkkylä.

*********
edelliset raportit:
No entaes sitten
No mikae siinae maettaeae

Riku Rantala.
Ei oo ikinä kuullukaan!
Voitteko kuvitella, Onni Rentner, katsoi eilisiltana Puoliseiskaa ja aivan ymmällä oli: kuka on tuo mies joka on menossa Venla-gaalaan palkittavaksi ja nyt haastattelija kertoo että hänet on valittu vuoden 2014 seksikkäimmäksi mieheksi - Riku Rantala.

Ai ette tiedä mikä on Puoliseiska?
No se on Kekäläisen ja jonkun Blondin vetämä TV-ajankohtaisohjelma arki-iltoina paitsi maanantaina klo 18.30 Ykkösellä.

Ai ettäkö ketä ovat Kekäläinen ja Blondi?
Kekäläinen on mies ja se nainen on Susanna, joku entinen missi.
Aikaisemmin Susannan tilalla oli Ella Kanninen, jolla oli suloinen ääni ja Ellaa edelsi hmmm! eipä tulekaan nyt mieleen, mutta joka tapauksessa joku mukavannäköinen pyöreänaama joka lähti äitiyslomalle.

Niin nin tuota Onni Rentnerimme jäi nikottelemaan että kuka kumman Riku Rantala, semmoinen pienenläntä miehentynkä joka muka on vuoden 2014 seksikkäin Mies - ei voinut Onni käsittää moista valintaa, vitsinä piti kun muka itsekin siinä tapauksessa olisi vähintäänkin yhtä pätevä ja kelvollisempikin moiseen titteliin.

Ne ottivat Susannan kanssa, sen Blondin siis, selfit, semmoista vuoden turhaketta, keppiä hyväksikäyttäen. Kaivoivat sen turhakkeen esille jostain Riku Rantalan housunkolahkeesta vai mistä lienevät ja sitten räpsäsivät selfit. No se vielä puuttui!

- Mitkä hiton selfit? ärhenteli Onni.

Ai että oisittepa nähneet Onnimme paheksuvan naaman. Kai sitä ärsytti tuo Riku Rantala ja sen keppi, se turhake, niin että näki telkun ruudussa kaksi turhaketta kuvassa, Susannaa ei sentään turhakkeeksi laskenut. Eikä Kekäläistäkään, vaikkei OR tiedä vieläkään mikä on Kekäläisen etunimi, eikä Susannan sukunimi.

Sitä vaan sopii ihmetellä, ettei Onni tajunnut että myös ruudun toisella puolen istui turhake.