Anna mun kaikki sietää!
Niinkun tuo naisraati Louhimiehen kimpussa!
"Syljellä kostutti hiuksia, ulkona pakkasyön, mursi itsetuntoa, nöyryytti, häpäisi, syyllisti, painosti, joutui pelkäämään, haukutaan, ruumis paljast..."
Kävisivät akat armeijan niin tietäsivät että tuommostahan siellä koko ajan - sopivata simputusta! Valmistavaa harjottelua työelämää varten. Ei ihme ettei miesnäyttelijät oo kuoroon yhtyneet. PISTE.
tuus Lennu
ei mikään pressan koira"
No mistä puskasta se Lennu nyt siihen tupsahti, kun ei ole aikoihin näkynyt.
Tainnu sotaväki traumatisoida, ja katkeroittanut miehen ikiaikaisesti. Varsinainen kentlemanni!
- Koulukiusaamisesta tutkimus%
Kalsarikänni - Suomalainen opas hyvään elämään
11. helmikuuta kello 4:28 ·
..Sössötän sekavia MTV3:n Huomenta Suomessa maanantai-aamuna 12.2. pian kahdeksan jälkeen. Katselkoot, jotka uskaltavat.
HS:n kulttuuritoimittaja Miska Rantanen on viskautunut vapaalle ja rentona kertoo tutkimustuloksistaan suurimmaksi osaksi juuri kyseissä olotilassa: ?
Opus on nimeltään Kalsarikänni - Suomalainen opas hyvään elämään, S & S 2018.
Kalsarikännioleilu on tanskalaisten hyggen ja ruåttalaisten lagom-oleskelun parannettu painos.
Siistii, siis!
Yksinollen homma pelittää parhaiten, missään nimessä homma ei tarkoita lärvejä, vaan
kor kein taan
tuommoista viittäkuutta ööliä eikä missään nimessä koko viinipönikkää, tai jos koko, niin sitten siinä voi kaverikin pyöriä alushoususillaan mukana - jos osaa olla.
En tiijjä, perhana! tulee ekana mieleen. Ja Tolstoi toisena, jostain syystä. Tai siis Tolstoita ikävä, kun kirjaa lukee ja yrittää kategirikorigorikirogorsoida.
Jätetäänhän hautumaan tämä Norra Haga Party Central -instituutin johtajan teos ja mietintään: josko MR kuuluukin HöY/BöU-sakkiin, johon ei hevin joka iikka sisään ui nuin vain!?
Tarkastellaan sitten myöhemmin isossa kuvassa.
iso kuva: Heidi Piiroinen; isossa kuvassa: Miska Rantanen
On mielipuolista kähmiä ja käpälöidä, mitä Törhönen kielsi harjoittaneensa, ks. Arto Nyberg, siinä voi polttaa näppinsä ja menettää maineensa. Sitä paitsi siitä on nerous kaukana.
Tosin näppinsä voivat polttaa viisaammatkin, kuten säteidentutkijat tässä hiljan, näin ainakin lukee Markus HotakaisenNeroja vai mielipuolia -kirjassa, Kosmos 2017, jossa tietokirjailijan luupin alla on joukko idearikkaita ja nerokkaita keksijä-/löytäjätyyppejä entisaikojen tiedemaailmasta.
Älyporukkaa pyrstötähti-Halleysta omena-Newtoniin käy esittäytymässä mitä kummallisimpine oikkuineen ja koukkuineen. Pyörii joukossa myös ukonjura Galileo Galilei, totta kai.
Varsin mielenkiintoista sakkia nämä nerot, jotka eivät kieltämättä tunnu välttämättä aina tässä maailmassa vaeltavan. Ei aina huolta huomisesta. Vaikka pitäisi kun lueskelee terveyskatsausta vaikkapa, kuinka Marie Curielle ja hänen miehelleen ja heidän tyttärelleen radioaktiivisten aineiden tutkimuksen kimpussa kävi. No isä-Pierre toki koki luonnollisen kuoleman: liukastui kaatosateessa Pariisissa, jäi hevosvaljakon alle murskaten kallonsa.
Otsikko yllä viittaa kirjan juttuun säteitä tutkineista tiedemiehistä - Röntgen, Tesla, Curie tai keitä lienevät olleetkaan - jotka oli kutsuttu illalliselle. Harmi vaan että tilaisuus ei oikein sutjakkaasti onnistunut: Listalla oli sormiruokana syötävää kanaa. Illan emäntä kauhistui nähtyään ruokamiesten kädet - monella sädetutkijalla oli käynyt sormikato kuolioineen amputaatioineen.
Otsikko ei siis tarkoita Hotakaisen kirjaa, päinvastoin.
Tasavallan presidenttiparilleNiinistö-Haukiolle syntyi eilen perjantaina Pressiklubin aikoihin lapsi. Mitä Parhaimmat Onnittelumme!
PERHEPOTRETTI
Pressaperheestä: Saulista, Jennistä, Lennusta
ja nyt myös – pennusta!
Sorry erheestä: Isästä, äidistä, hauvasta
ja - vauvasta.
Soome esileedi tõi esiklapse ilmale täiesti tavalises sünnitusosakonnasÖhtuleht
____
*
**
*** 20 ja 18 tai 18 ja 20.
Siinä raikuilun vuoden 2018 tarkennettu, toki vain ohjeellinen, tavumääräsääntö; joskus voi, saa
ja pitää lipsahtaakin. (Raiku-runous, myös tusina-runoudeksikin kutsuttu, on perussuomalaista prepostelurunoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runoilu sisältää pääasiassa kulumassa olevan vuoden ilmituoman tavumäärän - joskus tosin tarpeen vaatiessa jopa puolensataa tavua, mikä on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)
Mutta unohtakaamme piispa. Uudet leikkijät kehiin taikka siis alttarin äärelle, ties monensilleko treffeille.
Korkea aika tältäkin Domus capitulilta ulkomaalaiskielisten blogien seassa potkaista alitajunta töihin ja nostaa tuo 'Seven up'-kuoro ja tuo 'One more'-Vänkyrä-Väyrynen järjestykseen pantaviksi.
Vedellään sentään viimeistä viikkoa ennen uuden presidentin valintaa, tai oikeastaan siis uutta valintaa.
Kallion kirkkoon olivat MTV:läiset eilen sunnuntaiehtoona alttarikorokkeelle istuttaneet, kuotot. Mainospalojen välissä pääsivät jotain lausahtamaan.
Syntejään tunnustamassa?
- E ei, vaan toistensa.
Nils - ilman Natoa saattaisi arvon DC äänestääkin. + ½+ 9
Kahdella täysplussalla olisi DC:ltä puoltava ääni irronnut, vaille jäivät.
Numeropaksunnokset eivät ole arvosanoja vaan ehdokkaiden äänestysnumeroita.
Joten siitä vaan uurnille!
Vaikkei täkkiä peitettä suojaa tulisikaan, niin tuppi ja tupenrapina sentään.
Ajattelin vuoden vaihteessa, josko minunkin olisi aika erota kirkosta, kuten ystävät ympärillä.
Jäi tekemättä.
Ajattelin että samapa tuon vuoden aikana kirkollisveroon menevän viissatasen kanssa - meneepähän SPR:n, Pelastusarmeijan, Hurstin ja muiden avustusjärjestöjen sijasta sitä kautta perille: kirkko hyvää työtä tekevänä ohjaa viissataseni hyväntekeväisyyteen.
Vaan nytpä tämä piispankehno nielikin viissataseni omaan kurkkuunsa - kerralla!
Joulukorttiskaba jatkuu kiihkeänä. Ei haise hyvälle!
Tappiota tulossa.
Nyt tilanne 19 - 26. Enää to ja pe aikaa.
Mutta yksi asia ilahduttaa, vai olisiko se sittenkin kenties surullista?
Nimittäin vuodesta toiseen alkaen 1975 ja joka joulu on tullut joulukortti Eskolta, ensimmäiseltä oppilaaltani, joka oli minuun miellistynyt, ja minä myös olen muistanut häntä lämmöllä kaikki nämä vuodet. Olimme kavereita, kesälomallakin kävimme kerran lammella ongella, ongimme koko pitkän aurinkoisen hellepäivän kaikenlaista kummaa ihmetellen ja monenlaista höpsien.
Niinpä ei ollut ihme eikä kumma, kun päivän päätteeksi Esko loihe lausumahan:
"Hupsuna muut meitä pitäsivät jos oisivat kuulleet mitä kaikkea turisimme."
Olimme samoilla aaltopituuksilla. Esko kokoiseni yläasteen oppilas - eikähän meidän ikäerokaan ollut kuin nippanappa kymmenen vuotta.
Se opehomma oli vain vuoden mittainen.
Sitten tiemme erosivat, mutta onneksi on joulu ja joulukortti!
Tässä tämänvuotinen:
Niin että mikäs tässä muka niin surullista?
- No se, kun ikinä kukaan muu, eikö noita liene toistatuhatta oppilasta, ei ole joulukorttia lähettänyt!
Eivätkö liene Eskon tapaan miellistyneet - moiseen ...
Vanhin on Linuksen, sen Linux-käyttöjärjestelmän isän, isä Nils Torvalds, 72 v, Hesasta. Nuorimmat ovat erityisopettaja Laura Huhtasaari, 38 v, Porista sekä bioanalyytikko Merja Kyllönen, 40 v, Suomussalmelta.
Kesken koulutuksen on vielä yo Haavisto, 59 v, ja ylimmän tutkinnon omaa Väyrynen, 71 v. Tohtorismies tämä Paavo - ja kun koulutuksia ei sen kummemmin Ylen presidenttitentissä painotettu, painotti Paavo itse, joka kirjojaan kauppasi muttei yhtä:
"Tohtorin väitöskirjaani en myy."
Sitä jossa väitti että Neuvostoliitto on ikuinen.
On siellä myös taustalla pari tapettirullaa: Vanhanen Matti, 62 v, ja Haatainen Tuula, 57 v.
Kunhan ovat, kun puolueella pitää olla.
Eikä sovi unohtaa istuvaa ja rullaluistelevaa presidenttiä, isä-Saulia, 69 v, minkä maininnan jälkeen ei liene valinnan vaikeutta kovin monella.
Mutta jos niin Ylen vaalikoneesta apu irtoaa.
Voi käydä vaikka näin naamajärjestykselle 23 kysymysvastauksen jälkeen:
Jokavuotinen kilpailu on käynnistynyt, punainen kirjepussukka kiikutettu postin poljettavaksi.
Vaan herättääpä kysymyksiä:
Mikä on voitto-/tappioprosentti?
Onko ystävät vähentyneet anhittomiin?
jne.
Kolmen vuoden takainen korttishow näkyy = ks. päättyneen tuuletuksiin
eli lukemin 24 - 21 voittoon, voittoprosentiksi tuli 14 %.
Parina viime vuonna tilanne on kiristynyt ja tappio kolkutellut kintuille.
Voi olla että tänä vuonna joutuu maistelemaan, jopa nielemään, tappion katkeraa kalkkiglögiä,
jo siitäkin syystä että lähetettyjen korttien määrä paisui lukuun 26 - ikään kuin ystäväpiiri olisi karttunut, mikä ei voi pitää paikkansa, varsinkin kun ottaa huomioon tämän realiteetin.
Väliaikatieto yksin laskien tässä:
Synkältä näyttää, synkältä näyttää, tosin alkumetrejähän tässä vasta kahlataan.
Toivo voitosta elää. Eläköön!
*
Ks. IS: Postin lajittelukeskus live
"En rakasta sinua enää, en ole rakastanut kuukausiin."
Vaimo kohteena, kun itsestään erkaantunut, itselleen vieras mies, ex-jääkiekkoilija - 'työkyvytön kaikkiin töihin' - laukoo suustaan asioita tajuamatta sanomiaan.
Liigapakki Tommi Kovanen ei ole enää liigapakki, eikä Tommi Kovanenkaan Tommi Huhtalan päähän kohdistuneen säälimättömän kieron silmittömän pommin jäljiltä: hampaat jäällä, aivot jäässä.
Neljä vuotta siitä nyt on vuoden 2013 tammikuisesta paukusta, jolloin elämä muuttui täysin.
Pahinta, että kiero peli jatkui myös tuon tapahtuman jälkeen: Hyvät veljet, liigapomot, hiitelä-vuoriset järjestelivät asiat tuttavan kauppaa niin ettei syyllistä rankaistu.
Rauman Lukon pelaaja Kovanen jäi nuolemaan haavojaan pitkäksi aikaa yksin, kun seuran lääkärikin puhui puutaheinää.
Seuraa itsemurhayritys, mielisairaala, avioero, tunteettomuus, elämä pohjaa vailla - tai pohjassa. Katoaa miehen mieli.
Mutta elämässä on myös valona oma pikku poika, ja löytyy Jenny.
Tommi kertoo tarinaansa Jennylleen, joka kirjoittaa muistiin tunnetarinaa tunteet kadottaneesta, muistinsa menettäneestä miehestä.
Se tarina, kova tarina on nyt tässä kovien kansien välissä: Tommi Kovanen & Jenny Rostain: Kuolemanlaakso, Bazar 2017.
Mustanpuhuva kirja on tiuhaa huimaavaa luettavaa machomiesten pelistä, joka välillä on yhtä raatteentietä.
'Kaivoin autonavaimen taskustani ja jäin tuijottamaan sitä. Yritin miettiä, minne se kuului laittaa, mutta en yhtäkkiä tuntenut enää kojelautaa tai tiennyt, mitä tehdä koko avaimella. --- Avain putosi kädestäni ja kyyneleet valahtivat raskaina alas kasvojani. En jaksaisi tätä enää. Tämä ei ole minun elämäni. --- Minä en osannut enää yhtään mitään - en tuntea, en lukea, en käydä kaupassa, enkä enää edes käynnistää autoa.' Klik!
PS 1
aivotärähdystaklaukset sen kuin jatkuvat liigajäillä, ja kausi vasta käynnistymässä, viimeisin eilen. PS 2 Tekee niin mieli - turhaan, tiedän - kainosti ehdottaa, josko toinen mailapeli olisi valita toisen mailapelin tilalle, no se toinen kansallispeli - pesäpallo; siinähän ei tökitä mailalla eikä vahingoitta vastustajaa muuten kuin suullisesti.
