KYSYMYS: Eräs tuttava mies on useamman kerran humalassa kertonut tunteistaan ja siitä, kuinka ei saa minua mielestään vaikka kuinka yrittäisi. Humalassa hän myös avautuu todella henkilökohtaisista asioistaan. Kuitenkin selvinpäin hän aina peruu puheensa ja selittelee tekojaan hieman epämääräisesti. Selvinpäin hän vastailee satunnaisesti viesteihin, mutta jos hänen käytöksestään yrittää kysyä saa harvoin vastausta. Tilannetta vaikeuttaa ehkä hieman myös se, että olemme hänen siskon kanssa hyviä ystäviä, eikä miehen sisko tiedä miehen avautumisista mitään. Miehen serkun kanssa minulla on joskus ollut myös seksisuhde.
Mielestäni mies vaikuttaa kiinnostavalta ja häneen olisi mukava tutustua paremmin. Itsestä tuntuu vaan tällä hetkellä, että on tilanteen kanssa jotenkin jumissa. Miehen saa puhumaan asioista vaan humalassa, mutten tiedä voiko miehen sanoihin luottaa silloin. Olen sanonut miehelle, ettei hän saa vaan seksiä sillä, kuinka kertoo humalassa olevan kiinnostunut ja haluavansa tutustua paremmin. Silti sama käytös toistuu siitä huolimatta, että olen tehnyt selväksi ettei kyseinen käytös toimi pelkän seksin saamisen suhteen.
VASTAUS: Kerrot sinua kiinnostavasta tuttavamiehestä, joka humalassa avautuu tunteistaan sinua kohtaan, mutta selvin päin on välttelevä ja peruu puheitaan. Mietit, voitko luottaa hänen sanoihinsa.
Viestisi luettuani minä jäin miettimään, minkälaista suhdetta sinä toivot? Onko mahdollisesta, että myös hän on epävarma siitä mitä sinä haluat, seksisuhdetta vai jotain vakavampaa? Mietin mitä olit sanonut hänelle seksin antamisesta ja saamisesta. Näin tietenkin asian voi pelkistää, erityisesti jos puhumme vain seksisuhteista. Tällaisten asioiden kuuleminen voi kuitenkin tehdä myös epävarmaksi ja antaa väärän viestin toiselle osapuolelle. Sanot, että hän vaikuttaa kiinnostavalta ja haluaisit tutustua häneen paremmin. Ymmärrän tämän niin, että kiinnostuksesi on syvempää kuin vain seksisuhde. Oletko sinä sanonut hänelle tämän selvin päin? Vai onko niin, että kumpikaan teistä ei rohkene puhua suoraan ja selvin päin kiinnostuksestaan? Jos näin on, on kovin vaikea lähteä aidosti, omana itsenään tutustumaan uuteen ihmiseen.
Ihmissuhteet aiheuttavat meissä kaikissa epävarmuutta. Kun otamme askelia toisiamme koti, otamme aina myös riskin. Kelpaanko? Haluaako hän minua? Voinko luottaa? Humalassa rohkenemme laskea suojauksiamme, mutta selvin päin taas suojaudumme. Myös ”rempseä” puhe on tapa suojata itseään. Nämä eivät kuitenkaan ole niitä tapoja, jolla hyvä ihmissuhteen syntyvät.
Entä jos yrittäisit laskea omat suojauksesi ja ilmaista hänelle kiinnostuksesi ja halusi tutustua häneen ilman, että verhoat tämän kiinnostuksesi ehtoihin. Voit myös sanoa, että olet epävarma siitä, mitä hän haluaa, mutta haluaisit tietää. Emme voi tietää mihin tämä johtaa. Pystyykö hän tarttumaan siihen vai ei. Yleensä kuitenkin paras tapa aloittaa toiseen tutustuminen on olla itse aito ja rehellinen. Se yleensä johtaa parhaimpaan lopputulokseen. Ja jos se ei johda toivottuun lopputulokseen, niin voi ainakin olla ylpeä siitä, että pystyit olemaan aito, oma itsesi. Halussa ja kiinnostuksessa toista ihmistä kohtaan ei ole mitään hävettävää.
KYSYMYS: Olen 23-vuotias yksin asuva opiskelija ja ollut sinkkuna yli kahdeksan kuukautta tultuani jätetyksi. Eroon liittyi todisteiden perusteella kolmas osapuoli, mikä on vaikeuttanut eroprosessia entisestään, mutta olen pikku hiljaa keskittynyt omaan elämääni vaikka välillä ajaudun harmittelemaan eroa. Näillä näkymin ei ole uutta miestä tiedossa, mikä sinänsä surettaa, vaikka muutama on ollut minusta kiinnostunut. Kuitenkin minua mietityttää eksäni käytös.
Hän alkoi harkita eroa kunnolla tai täysillä vasta, kun otin sen puheeksi. Eli siis minä olin huomannut hänen käyttäytyvän oudosti ja sen vuoksi otin eron esille tai sen että haluaako hän erota. Viikon päästä hän jätti minut ollessaan toisessa kaupungissa ja odotin hänen muuttoaan pois asunnostamme (siitä, kumpi jää asuntoon, ei tullut riitaa, mutta eksä kyllä myönsi olevansa suurimman osan ajasta tämän uuden naisensa luona ja häneltä kesti muuttaa pois yli kaksi kuukautta, melkein kolme koska hän ei suostunut muuttamaan tämän uuden luokse). En ollut hänen ensimmäisensä, mutta ensimmäisen eksänsä kanssa eksäni erosi vasta, kun tämäkin otti eron puheeksi eli hän ei uskaltanut kummankaan eron kohdalla tehdä aloitetta. Käytännössä erotessaan tästä ensimmäisestä hän oli kuulemma jo katsonut minua ihastusmielessä, oikeastaan ennenkin eroa vaikka olimme juuri tutustuneet ystävinä. Minä pidin hänestä, mutten tahtonut sekaantua tai ystävystyä syvemmin, kun hän oli varattu, koska minusta on väärin yrittää iskeä varattuja vaikka kuinka ihastunut itsekin olin. Tämä eksäni nykyinen taas ei nähnyt minua esteenä, vaan hidasteena, mistä on todisteita paljonkin... Nimittäin hän ei halunnut minua mielellään mukaan mihinkään ja oli minua kohtaan kylmä, jopa kiehnäsi kerran eksässäni minun silmieni edessä, vaikka tiesi meidän seurustelevan. Eksä siis petti tämän tytön kanssa ennen kuin alkoi harkita eroamista minusta ja alkoi seurustella tämän kanssa lähes heti.
Kärsin ahdistuneisuushäiriöstä ja käytän lääkitystä, pelkään yhä kulkemista ulkosalla, koska pelkään eksääni tai tähän uuteen törmäämistä (asuu lähettyvillä). Jotenkin elämästä nauttiminen on vaikeaa ja yritän parhaani koulussa. Luokkani on ihana, minulla on muutamia hyviä ystäviä, perhe kotikaupungissa mutta silti... Pitää kai palata psykologin puheille kun nyt ahdistaa suuresti. Mutta miksi jotkut miehet uskaltavat erota vasta kun toinen ottaa puheeksi tai jotain, jos ero ollut jotenkin mielessä? Miksi eksäni pystyy noin vain menemään uuteen suhteeseen, kun minä itse taas päätin eron jälkeen etten olisi kenenkään kanssa pitkään aikaan? Nyt sinänsä tuntuu että uusi suhde voi sopia minulle, jos se sopiva löytyy vain. Harrastuksessani on miehiä, joista kiinnostavat ovat valitettavasti varattuja tai ei minusta kiinnostuneita... Mistä minä voisin löytää itselleni mukavan ja ennen kaikkea luotettavan miehen kun en käy oikein baareissa? En välitä yhdenillan jutuista, koska seksi on minulle arka asia.
VASTAUS: Kiitos viestistäsi. On erittäin ymmärrettävää, että harmittelet eroa edelleen. Tapahtuihan se vastoin tahtoasi ja ikävällä tavalla.
Erotyöskentelyssä on paljolti kysymys tunteiden kohtaamisesta ja sietämisestä. Ole siis rauhassa surullinen, pettynyt, loukkaantunut, vihainen jne. Anna tunteiden tulla, itke kun itkettää ja yksin asuessasi voit myös raivota silloin kun siltä tuntuu. Eri tunteet voivat tulla aalloittain, mutta voit luottaa siihen, että ne viipyvät luonasi aikansa ja menevät sitten pois. Tunteiden läpieläminen auttaa sinua pääsemään paremmin erosta yli ja helpottaa seuraavan suhteen onnistumista.
Kerrot eksäsi noudattavan parisuhteissaan kuviota, jossa seuraava tyttöystävä on jo valmiina tai vähintäänkin katsottuna ennen kuin hän eroaa edellisestä. Tällaista kutsutaan sarjaseurusteluksi. Siinä voi olla kyse eräänlaisesta tunnenarkkaamisesta. Kun suhteen alkuhuuma ja siihen liittyvät energisoivat tunteet laimenevat, kaivataan lisää samanalaista jonkun uuden ihmisen kanssa. Tälle on sukua myös donjuanismi, jossa tärkeämpää kuin suhteen onnellisuus ja kesto, on aina uuden valloituksen tekeminen. Mistä sinun eksäsi tapauksessa on kyse, en tietenkään voi tietää. Voi olla, ettei asia koskaan lopullisesti selviä sinullekaan. Se, ettei ensin hoida edellistä suhdetta loppuun asiallisesti, vaan odottaa toisen huomaavan tilanteen ja ottavan asian puheeksi, on vastuuttomuutta. Sen vaivan parantaa usein aikuistuminen ja sen mukana tuleva vastuuntunto itsestä ja läheisistä.
Mietit, missä tutustua uusiin ihmisiin. Harrastukset ovat hyvä paikka siihenkin tarkoitukseen. Laajenna skaalaasi ja tutustu rohkeasti sellaisiinkin miehiin, joista et aiemmin ole ollut kiinnostunut. Lähde tuttujen harrastuspaikkojen lisäksi myös kokeilemaan välillä jotain ihan uutta.
Psykologin puheille meneminen on hyvä ajatus. Siellä voit varmasti opetella keinoja saada ahdistusta hallintaan ja pärjätä sen pelon kanssa, että törmäät eksääsi.
Kerrot, että seksi on sinulle arka asia. Jäin miettimään, mitä kaikkea se mahtaa tarkoittaa. Ehkä voit käsitellä myös tätä asiaa psykologin luona. Se on oikein viisasta, ettet harrasta yhden yön juttuja. Seksuaalisuus on herkkä asia ja sillä alueella olemme erityisen haavoittuvaisia.
Omaan elämään keskittyminen on parasta, mitä voit tässä tilanteessa tehdä, joten oikein hyvä, että teet niin. Iloitsen siitä, että sinulla on niin moni asia hyvällä mallilla elämässäsi. Halutessasi voisit kokeilla kiitollisuus-päiväkirjaa, johon joka ilta kirjoitetaan asia tai asiat, jotka ovat hyvin ja joista voi iloita ja kiittää. Keskittyminen hyviin asioihin vahvistaa hyvää.
KYSYMYS: Olen 43-vuotias elämää paljon kokenut ja kolhuja saanut vielä ehjä nainen. Minulla on 5 lasta edellisestä pitkästä liitostani sekä 3 lastenlasta ja tästä katraasta olen niin ylpeä ja onnellinen. Olen seurustellut 3 vuotta minua 8 vuotta nuoremman miehen kanssa,hänellä ei ole lapsia itsellään ja nyt olen alkanut luovuttamaan tämän miehen suhteen koska en tiedä mitä tekisin. Hän on muuttunut erilaiseksi viime aikoina,kuukausiin en ole saanu kuulla mitään rakkauteen liittyvää,en halauksia,en suukkoja,en mitään kunnioitukseen liittyvää,en tunne mitään arvostusta häneltä. Jouluna ei tullut yhtään lahjaa,hän kysyi ennen joulua että "ei kai me mitään aleta sit osteleen toisillemme"...Sanoin hiljaa,ei kai joo...
Omi vuosipäivä uutenavuotena,ei edes suukkoa,ei kukkaa...ei mitään...Olen kysynyt mikä on,rakastaako hän enään. Vastaus on että joo mutta en jaksa tota sun valitusta ja vinkumista...Olen miettinyt että onko se että sanoo olevansa väsynyt tekemään yksin kotityöt,tekemään yhteisen yrityksen eteen pitkiä päiviä,pitämään huolen perheestä ja auttamaan muita ihmisiä,onko se vinkumista jos joskus pyytää että toinen auttaisi. Hän kuulemma laittaa omat astiansa koneeseen,jos ei lapset osaa siivota jälkiään niin miksi hänen pitäisi toisten jälkiä siivota? Miksi hänen pitää mua kohdella hyvin jos olen sietänyt ex-mieheltänikin huonoa kohtelua?Onko ex-mies ollut kuitenkin rakkaampi kun häneltä on sietänyt niin kauan sitä mutta häneltä ei siedetä? Näitä kuulen kun pyydän että hän arvostaisi,että olen jo tarpeeksi elämäsdäni saanut huonoa kohtelua. Se ei taida olla enään rakkautta, niin luulen.
VASTAUS: Teidän olisi syytä käydä perinpohjainen ja rakentava keskustelu siitä, mitä kumpikin haluatte suhteeltanne. Keneltäkään ei tarvitse sietää huonoa kohtelua, eikä sitä voi todellakaan perustella sillä, että ex-mieheltä olet sitä sietänyt. On luonnollista, että rakkaudentunnustukset vähenevät alkuhuuman laannuttua, mutta kyllä hyvässä suhteessa pitää hellyyttä, arvostusta ja kunnioitusta olla vielä vuosienkin jälkeen.
Hyvässä keskustelussa olisi tärkeää, että molemmat voisitte kokea tulleenne kuulluiksi. Sinun on kerrottava omista tarpeistasi ja toiveistasi, ja siitä, mistä kärsit. Myös hänen on saatava puhua siitä, mikä häntä vaivaa. Mitä hän tarkoittaa sillä, ettei hän siedä valitusta ja vinkumista? Onko hän sitä mieltä, että lapsilta pitäisi vaatia enemmän kotitöihin osallistumista, ja vastuun kantoa? Onko hän siinä kenties oikeassakin? Hän kuitenkin vastaa joo, kun kysyt, rakastaako hän sinua. Se antaa toivoa. Mitä hän sillä tarkoittaa? Voi olla, että hän pohjimmiltaan rakastaa sinua, mutta jotkut asiat ovat tehneet hänet niin tyytymättömiksi, että hän on aina pahalla tuulella. Sen syyt olisi syytä selvittää, ja katsoa, voiko ne korjata.
Jos tällainen keskustelu ei ole mahdollista, tai jos siinä ei saada aikaan sellaista tulosta, joka tekee mahdolliseksi suhteenne jatkamisen paremmissa merkeissä, on sinut tehtävä omat päätöksesi. Millaisessa suhteessa olet valmis olemaan? Kirjoitit, että olet elämässäsi saanut jo tarpeeksi huonoa kohtelua. Siinä olet aivan oikeassa. Sellaiseen ei kenenkään pidä alistua.
KYSYMYS: Olen 28vuotias yh äiti kahdelle sijoitetulle lapselleni. Exän lapsia. Ja elin sen kanssa 3v ja oli alkoholi ja väkivaltainen koko suhteen ajan. Se ei tapaile lapsia jne. Poissa kuvioista fpr ever. No tapasin nyt 3v sitten miehen ja olimme seksisuhteessa pitkään noin 1v. Ja nyt olen majaillut hänen luonaan 4kk. Hän sanoo kysyessäni seurustellaanko ettei seurustella että katsotaan hitaasti mihin tämä vie...olen odpttanut jo täs ns tapailu vaiheessa vuoden ja edeleen on miehe. Vastaus edetään hitaasti. Emme käyträydy edes kuin suhteessa muutakuin omalta osaltani. Ns hyväksikäyttö suhdekko? Pelottaa että tämä mies vaon on seksin takia kanssani,kysynyt ja vastannut että näin asia ei ole hän sanoo. Kauanko minun pitäiai muka jaksaa odottaa tässä ns tapailu vaiheessa vielä.??! Olenko vain korvike ja toinen vaihtoehto kunnes tulee parempi eteen. ?
Pelottaa exäni vuoksi et on joku narsistinen hyväkakäyttäjä..on mullakin luottamuspulaa exäni vuoksi mutta en ole häneen ollut miasään kontaktissa 3vuoteen ja nykyonen tapaiöemani mies tietää kaiken exästäni. Ole. Tavannut hänen kaikki perheenjäsenet jne. Hän ei halua viettää aikaa minun kaverieni kanssa..ei halua ola esim vkl mun luona asunolla vaan aina hänene asunollaan..omen jo 2kert lähtenyt miehen luolta pois kun alkoi juomaan yjt äkkia paljon.tietää etten siedä sellaista..ei isannut lopettaa kun en kertonut mukamas että häiritsee minua.
En yhtään osaa sanoa onko järkeä enään odotella..jokin vaiato ja kaverien. Kertomia asioita vaivaa ja saavat olemaan tuon miehen kanssa varuillaa ja ns.varpaillaan. jokin vaisto sanoo että en iha. Ehkä luottaisi tähän juttuun..paljomtinexäni takia myös pelkoa mutta...ei kehunut koskaan minuakauniiksi kuyen exäänsä ja einkerro kuin viestein että ole rakas ja tärkeä kun minä kerron päivittäin että hän merkitsee ja on rakas naamatusten.,ei ole ns.hänen tapaistaan kehua naistansa. Netissä on sinkkuryhmissä.omin silmin nähneenä kehunut muita naisia kommentein jne. Ikinä kwhunut minua misaään myodossa kuin vain simloin kun se on hänen edun mukaista.
VASTAUS: Kerrot, että olet tavannut tämän uuden miehen kolme vuotta sitten. Aluksi oli seksiä ja sitten päätit muuttaa miehen luokse neljä kuukautta sitten. Nyt pohdit, että onko kyseessä jonkinlainen hyväksikäyttösuhde, kun mies ei halua sitoutua. Sinulla on taustalla lastesi isän kanssa suhde, jossa oli väkivaltaa ja liiallista alkoholin käyttöä. Tämä on saanut sinut olemaan varuillaan. Lapset ovat nyt sijoitettuna. Heistä et kovin paljon muuta kerro.
On varmaan aika viisasta kysellä tuossa vaiheessa sekä tältä uudelta mieheltä, että itseltäsi, mitä olet tai olette nyt tekemässä. Kuulen, että toivoisit nyt kestävää ja tasaveroista parisuhdetta. Joitakin merkkejä tuosta on olemassa. Olet tavannut miehen perheenjäseniä ja mies yrittää vakuuttaa, että on tosissaan kanssasi.
Kerrot kuitenkin, että on aika paljon huolia ja epäilyjä. Mies ei toimi, niin kuin parisuhteessa elävä mies toimii. Tämäkin mies juo välillä liikaa. Hän ei halua olla sinun ystävien seurassa. Sitoutumisen suhteen juttu näyttää olevan huteralla pohjalla. Jos te asutte yhdessä ja harrastatte seksiä ja sinun täytyy kysyä häneltä, että seurusteletteko ja mies vastaa, että edetään hitaasti, ei seurustella. Mistä se kertoo?
Kuulostaa siltä, että hän ei todella ole valmis seurustelemaan, saati rakentamaan kanssasi luottamuksellista parisuhdetta. Olet varmaan siinä asiassa oikeilla jäljillä. Ristiriita on iso. Elätte yhdessä kuin pariskunta, mutta toinen ei myönnä edes seurustelevansa kanssasi. Nyt on todella aiheellista pohtia, mistä on kyse?
Epäröintiin voi olla monia syitä. Viittaat pettymyksiin aiemmissa parisuhteissa. Se voi todella olla yksi selitys, mutta voi olla paljon muitakin syitä. Joskus sitoutuminen on hankalaa kauempaa lapsuudesta nousevien kokemusten myötä, joskus kyse on muista asioista. Surullista sinun kannalta on, jos epäilyksesi osuvat oikeaan ja mies on sillä tavalla itsekeskeinen, että ei ajattele muuta kuin omaa etuaan. Hänelle teidän nykyinen ”juttu” on toimiva ja sinulle se ei nyt tunnu riittävältä.
Joka tapauksessa noin isojen kysymysten kanssa on varmaankin mahdotonta jatkaa tai ei ainakaan täältä kauempaa katselleen tunnu kovin järkevältä jatkaa samalla kaavalla. Jotakin selvyyttä olet lähtenyt etsimään. Se on hyvä asia. Se varmaankin löytyy. Yritä vielä käydä miehen kanssa selventävä keskustelu, jos haluat yrittää. Sano avoimesti, että et ole nyt tyytyväinen ja kerro mitä kaipaat. Jos et hänestä saa kumppania rakentamaan suhdetta, on seuraavaksi sinun itse mietittävä mitä tahdot. Jos olo jatkuu noin huonona ja tunnet olevasi jonkinlainen hätävara, kunnes mies löytää jonkin paremman, se ei kuulosta oikein mielekkäältä parisuhteen olotilalta.
Sinä olet arvokas ja tärkeä. Saat arvostaa itseäsi, eikä ketään saa kohdella, kuin varapyörää. Hyvä, kun olet lähtenyt selvittämään tilannetta. Noin isojen kysymysten kysyminen vaatii rohkeutta ja olet homman nyt aloittanut. Uskon, että jotakin selviää.
KYSYMYS: Minulla on ollut jo useamman vuoden ajan fyysinen suhde erääseen mieheen, johon olen kovasti ihastunut. Miehellä ei ole ollut koskaan pitkää parisuhdetta ja tämä tekee suhteen syventymisen hankalaksi, itselläni on myös takana pitkä 12-vuoden parisuhde, jossa oli henkistä väkivaltaa ja alistamista eli olen myös itse arka lähestymään tätä hieman ujoa ja estynyttä miestä. Eronnut olen kohta 5 vuotta sitten. Olen tavannut myös muita miehiä nyt sinkkuaikana, mutta tunteita minulla on vaan tätä ujoa miestä kohtaan eli koen, ettei kukaan muu kelpaa minulle. Toisaalta koen itse melko paljon riittämättömyyden tunteita suhteessa miehiin ja luulen, etten kelpaa kenellekään omana itsenäni. Vaikea suhde exän kanssa heikensi myös naisellista itsetuntoani.
Taustalla on myös hankala isäsuhde lapsuudessa/nuoruudessa, tosin tällä hetkellä koen, että välit isääni ovat melko hyvät. Lisäksi olen käynyt yli 2 vuotta terapiassa, jossa terapeutin kanssa käsitellään pääasiassa lapsuuttani ja isäsuhdettani. Olen mm. sanonut terapeutille, että mielestäni myös hankala parisuhteeni pitäisi käsitellä, tähän terapeutti sanoo, että on tärkeämpää selvittää lapsuuteni asiat eli miksi olen ajautunut hankalaan parisuhteeseen toki parisuhdettani on ohimennen käsitelty, muttei yhtään syvemmin. Terapeuttini on hyvin dominoiva ja toisinaan jopa jännitän terapeutille menoa ja joskus tuntuu, että esim. tarkkailen itseäni haitallisella tavalla enemmän kuin aiemmin.
Terapiassa käsitellään myös mahdollista lapsuudessani tapahtunutta hyväksikäyttöepäilyä isäni taholta ja tästäkin asiasta terapeutilla on hyvin vankka näkemys, että olen joutunut hyväksikäytön kohteeksi lapsena, hän ei juurikaan anna tilaa muille vaihtoehdoille vaikkapa valemuistoteorialle. Itse muistin nämä mahdolliset hyväksikäytöt parikymppisenä aleksander-tekniikan tunnilla, jotka saivat alkunsa siitä, kun kysyin ohjaajalta, että mahtaako minua olla lapsena käytetty hyväksi ja vasta tämän kysymyksen jälkeen aloin "muistaa" näitä tilanteita lapsuudesta. Aleksander-ohjaaja lähti täysin mukaan näihin "muistoihini", mielestäni hänen olisi kuulunut ohjata minut terapeutin puheille jo tuolloin, eikä tavallaan puoskaroida noin vakavalla asialla.
Tässä on melkoinen vyyhti selvitettävänä, on todella harmillista, jos minua on nuorena johdateltu muistamaan jotain sellaista mikä ei olekaan totta. Tai toisaalta, jos tapahtumissa on perää, niin kyllähän ne kuuluu asiantuntevasti käsitellä. Sen myönnän, että suhteeni miehiin on aina ollut hankala, jännitän joitain miehiä ja parisuhteen muodostaminen on ollut minulle aina hankalaa, ehkä tämä johtuu siitä, kun lapsuudessani on ollut perheväkivaltaa ja isän alkoholismia. Teini-iässä jouduin hyväksikäytetyksi muutaman itseäni vanhemman pojan osalta, kun luulin, että saan rakkautta suostumalla erinäisiin tekoihin. Niin tai näin en haluaisi käydä sellaisessa terapiassa mistä voi olla jopa haittaa minulle. Tosiaan tällä hetkellä elän ihan normaalia elämää, käyn töissä ja opiskelen, minulla on ystäviä ja hyvät välit kotiini, ainoastaan sopiva kumppani puuttuu minkä koen melko isoksi harmiksi, kun en meinaa löytää sitä oikeaa.
Yöperhonen, 39
VASTAUS: Kiitos viestistäsi, jossa pohdit tärkeitä kysymyksiä sekä menneisyyteesi että nykyhetken ihmissuhteisiin liittyen. Lasken nykyhetken ihmissuhteisiin sekä parisuhteesi että suhteesi terapeuttiisi. Usein näet tapamme asettua näihin suhteisiin kertoo jotain keskeistä meistä itsestämme. Niissä toistuu usein jotain omaan taustaamme liittyvää ja sen olisi hyvä tulla näkyväksi ja käsitellyksi. Siksi olisi tärkeää, että terapiasuhteessa tulisi tarkasteltavaksi myös asiakkaan kokemus terapeutista ja terapiassa olemisesta.
Aivan ensimmäiseksi kehottaisinkin sinua ottamaan puheeksi nämä viestissäsi kertomasi ajatukset ja tunteet terapeuttisi kanssa. Olisi tärkeää, että kertoisit terapeutillesi mm. että koet hänen tapansa dominoivana ja että sinua jännittää mennä terapiaan ja huomaat tarkkailevasi itseäsi tavalla, jonka ajattelet olevan haitallista sinulle. Terapeuteilla on yleensä valmiuksia ottaa vastaan asiakkaiden kokemuksia terapiasuhteessa olemisesta sillä terapiasuhteen on todettu olevan keskeinen terapian tuloksellisuuteen vaikuttava asia. Mikäli jostain syystä olisi niin, että näiden asioiden esille ottaminen terapeutin kanssa ei tuo terapiaan tarvittavaa muutosta, kehottaisin sinua ottamaan nämä ajatuksesi puheeksi esimerkiksi terapialausunnon kirjoittaneen lääkärin kanssa, mikäli kyseessä on Kela-terapia. Paras vaihtoehto kuitenkin on, että rohkaistut puhumaan suoraan terapeutille, sillä juuri tämä arkuus oman itsesi esille tuomisessa tulee nyt näkyville suhteessa terapeuttiisi. Kun puhut siitä, puhut jostain sinulle keskeisestä teemasta.
Mainitsemasi mahdollinen hyväksikäyttö on niin iso teema, että en tässä halua ottaa siihen kantaa. Yleisellä tasolla voisin sanoa, että sen sijaan, että keskittyisimme pohtimaan mitä tapahtui ja tapahtuiko jotain, pysähtyisimme miettimään sitä, miten esim. kokemani turvattomuus (mm. alkoholismi, lapsuudessa koettu väkivalta, aiempi turvaton parisuhde) näkyvät nykyisyydessä esimerkiksi kyvyssäsi asettua parisuhteeseen. Mihin asioihin huomaat reagoivasi ja miten? Mikä on taustalla oleva pelko/pelot, jotka nousevat. Osaat selvästi joitain noista peloista nimetä, mm. ”en koskaan kelpaa kenellekään omana itsenäni”.
Samalla tavalla kuten suhteessa terapeuttiin, kehottaisin sinua ottamaan asioita puheeksi myös tapailemasi miehen kanssa, siitä huolimatta, että se tuntuu vaikealta. Kerro omia ajatuksiasi ja kysy mitä ne hänessä herättävät. Jos se tuntuu liian vaikealta, niin mieti mitä pelkäät tapahtuvan jos niin tekisit. Pelkäätkö hänen reaktiotaan? Pelkäätkö, menettäväsi hänet? Pelkäätkö omaa reagoimistasi tai paljastumista?
Kuulostaa hyvältä, että elämäsi muut perusteet ovat kunnossa. Kuulostaa myös siltä, että osaat pohtia itseäsi ja miettiä asioiden välisiä yhteyksiä ja merkityksiä. Jos olemme joutuneet kokemaan turvattomuutta taustassamme, erityisesti niiden ihmisten taholta, joiden olisi pitänyt pystyä antamaan meille turvaa, se näkyy yleensä väistämättä siinä, minkälaisia parisuhteita valitsemme ja elämme. Terapiasuhde on parhaimmillaan ihmissuhde, jossa voisimme turvallisissa puitteissa tuoda esiin pelkojamme ja epävarmuuksiamme ja siten vähitellen saada kokemuksen kelpaamisesta ja turvasta. Tämä antaa mahdollisuuden sille, että pystymme uudella tavalla asettumaan myös muihin läheisiin ihmissuhteisiin ja löytämään myös sen meille oikeasti sopivan kumppanin.
