Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on ammatti.

Mitä sun vaari niinku teki?  23

Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan isovanhempien luokka-asema vaikuttaa radikaalisti lastenlasten asemaan nykymaailmassa.

Tutkija Vikki Boliverin johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin 17 000 hengen otoksella tutkittavien sekä heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa ammattia ja asemaa.

Pitkään on tiedetty vanhempien sosioekonomisen aseman vaikuttavan jälkikasvun koulutustasoon, työnsaantiin ja ansaintamahdollisuuksiin. Isovanhempien vaikutusta ei ole juuri tutkittu.

Mummon ja vaarin asema on yllättävän vaikuttava. Asiantuntija- tai johtotehtävissä toimineiden lastenlapsilla on vähintään 2,5-kertainen mahdollisuus ponnistaa samoihin asemiin verrattuna ei-ammattitaitoa vaativissa työntekijäammateissa toimineiden lastenlapsiin.

Luokka-asema on tutkijoiden mukaan paljon pysyvämpi ja pitkäaikaisempi kuin mitä aiemmin on luultu. Vaikka vanhempien vaikutus poissuljettaisiin (koulutus, asema, omistusasuminen), on isovanhempien asemalla erittäin voimakas vaikutus jälkipolvien menestysennusteeseen.

Niistä miehistä, joiden isä ja isoisä olivat toimineet asiantuntija- tai johtotehtävissä, jopa 80 prosenttia oli hyvissä asemissa itse. Naisilla hyväosaisuuden periytyvyys oli heikompaa.

Myös Suomessa hyväosaisuus on osin periytyvää: https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2012-09-11_001.html

THL:n mukaan toimeentulotuen asiakkuus periytyy, etenkin vanhemmilta pojille. Toisaalta pienten tuloerojen maissa, kuten Suomessa, vanhempien aseman periytyvyys on vähäisempää kuin suurten tuloerojen maissa, kuten Yhdysvalloissa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/ajankohtaista/uutiskirjeet/thln_uutiskirje/2_2010_6

Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola kysyy miksi sosiaalisen aseman periytyminen on kiinnostavaa? Osin tirkistelynälän takia, toisaalta asia kiinnostaa mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta.

”Lapsen aseman aikuisuudessa pitää määrätä omat kyvyt ja motivaatio pikemminkin kuin perhe, johon syntyy.”

Erolan mukaan koulutuksen saaminen mahdollisimman tasa-arvoiseksi parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Perhetausta vaikuttaa koulutusvalintoihin ja koulutus selittää noin puolet siitä, mihin asemaan päätyy.

Suomessa hyväosaisuuden periytyvyys on voimakkaampaa kuin huono-osaisuuden periytyvyys.

Nykyään suurin asemiin pääsemis -ongelmamme voi johtua syntymävuoden mukaan määräytyvän syntymäkohortin perusteella. Laman aikana työmarkkinoille tulleiden luokka-asema periytyi vahvemmin kuin muina aikoina. Vaikeina aikoina vanhempien suhteista on hyötyä.

Joka tapauksessa hyviin asemiin kannattaa pyrkiä vauhdikkaasti. Uraliikkuvuus on suurinta ennen keski-ikää. ”Nelikymppisenä peli on menetetty!”, sanoo Erola.

Erolan mukaan luokkarakenne on muuttunut meillä hitaasti, toisin kuin luullaan. Tulevaisuudessa sosiaalinen liikkuvuus näyttää professorin mielestä vielä aiempaa nihkeämmältä.

http://www.youtube.com/watch?v=eiS5RzJamu4

Durham University News: Climbing the social ladder is strongly influenced by your granparents´class. 1.7.2013.


Iskuammatit  2

Lentäjä, palomies, kirurgi, lentoemäntä, sairaanhoitaja...ovatko nämä edelleen suosittuja potentiaalisen kumppanin ammatteja?

Eräs henkilö mainitsi Facebookissa nähneensä asfalttimiehiä. Huokailua ja ihastuneita kommentteja. Toimistotyötä tekevien naisten päiväunien kohteena ovat paitsi univormuäijät myös usein reipasta ulkoilmatyötä tekevät miehet.

Olisi hyödyllistä saada lääkäri tai sairaanhoitaja perheeseen. Ehkä myös remonttimies, kokki ja siivooja olisivat näppäriä kumppaneita?

Oman huomioni mukaan inhokkiammatit eivät aina haittaa parisuhdemarkkinoilla. Ehkä miehet kiinnittävät huomiota johonkin muuhun asiaan tutustumishetkellä.

Ihastutko yleensä jonkin tietyn ammatin harjoittajaan? Joudutko aina parisuhteeseen poliisin tai opettajan kanssa?

Samassa talossa työskentelevät aloittavat helpommin seurustelun. Lääkäri-hoitaja -parisuhteet olivat ainakin aiemmin todella yleisiä. Lentäjä-lentoemäntä -pareja löytyy edelleen. Muistan lukeneeni jostain, että vuorotyö lisää ihastumisia, esimerkiksi sairaalassa tai ravintola-alalla. Väsyneenä, yöllä, vain me kaksi.

Pitkää päivää tekevissä amattiryhmissä on näppärintä pokata kumppani omista ympyröistä. Löytyy yhteisiä jutunaiheita, samanlainen ansiotaso tai muita yhdistäviä tekijöitä.

Sekä ruotsalaisten miesten että naisten mielestä seksikkäin ammatti on kuulemma lääkäri: http://www.biisoni.fi/blog/henkilostovuokraus/lkri_on_seksikkin_ammatti

”Seksikäs ammatti on sellainen, jossa pidetään huolta toisista ihmisistä.” Onko totta? Millaisia kuumottavia ajatuksia herättää ruotsalaisten listalla oleva suunnittelijan työ?

Mikä on seksikkäin ammatti?