Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan isovanhempien luokka-asema vaikuttaa radikaalisti lastenlasten asemaan nykymaailmassa.
Tutkija Vikki Boliverin johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin 17 000 hengen otoksella tutkittavien sekä heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa ammattia ja asemaa.
Pitkään on tiedetty vanhempien sosioekonomisen aseman vaikuttavan jälkikasvun koulutustasoon, työnsaantiin ja ansaintamahdollisuuksiin. Isovanhempien vaikutusta ei ole juuri tutkittu.
Mummon ja vaarin asema on yllättävän vaikuttava. Asiantuntija- tai johtotehtävissä toimineiden lastenlapsilla on vähintään 2,5-kertainen mahdollisuus ponnistaa samoihin asemiin verrattuna ei-ammattitaitoa vaativissa työntekijäammateissa toimineiden lastenlapsiin.
Luokka-asema on tutkijoiden mukaan paljon pysyvämpi ja pitkäaikaisempi kuin mitä aiemmin on luultu. Vaikka vanhempien vaikutus poissuljettaisiin (koulutus, asema, omistusasuminen), on isovanhempien asemalla erittäin voimakas vaikutus jälkipolvien menestysennusteeseen.
Niistä miehistä, joiden isä ja isoisä olivat toimineet asiantuntija- tai johtotehtävissä, jopa 80 prosenttia oli hyvissä asemissa itse. Naisilla hyväosaisuuden periytyvyys oli heikompaa.
Myös Suomessa hyväosaisuus on osin periytyvää: https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2012-09-11_001.html
THL:n mukaan toimeentulotuen asiakkuus periytyy, etenkin vanhemmilta pojille. Toisaalta pienten tuloerojen maissa, kuten Suomessa, vanhempien aseman periytyvyys on vähäisempää kuin suurten tuloerojen maissa, kuten Yhdysvalloissa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/ajankohtaista/uutiskirjeet/thln_uutiskirje/2_2010_6
Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola kysyy miksi sosiaalisen aseman periytyminen on kiinnostavaa? Osin tirkistelynälän takia, toisaalta asia kiinnostaa mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta.
”Lapsen aseman aikuisuudessa pitää määrätä omat kyvyt ja motivaatio pikemminkin kuin perhe, johon syntyy.”
Erolan mukaan koulutuksen saaminen mahdollisimman tasa-arvoiseksi parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Perhetausta vaikuttaa koulutusvalintoihin ja koulutus selittää noin puolet siitä, mihin asemaan päätyy.
Suomessa hyväosaisuuden periytyvyys on voimakkaampaa kuin huono-osaisuuden periytyvyys.
Nykyään suurin asemiin pääsemis -ongelmamme voi johtua syntymävuoden mukaan määräytyvän syntymäkohortin perusteella. Laman aikana työmarkkinoille tulleiden luokka-asema periytyi vahvemmin kuin muina aikoina. Vaikeina aikoina vanhempien suhteista on hyötyä.
Joka tapauksessa hyviin asemiin kannattaa pyrkiä vauhdikkaasti. Uraliikkuvuus on suurinta ennen keski-ikää. ”Nelikymppisenä peli on menetetty!”, sanoo Erola.
Erolan mukaan luokkarakenne on muuttunut meillä hitaasti, toisin kuin luullaan. Tulevaisuudessa sosiaalinen liikkuvuus näyttää professorin mielestä vielä aiempaa nihkeämmältä.
http://www.youtube.com/watch?v=eiS5RzJamu4
Durham University News: Climbing the social ladder is strongly influenced by your granparents´class. 1.7.2013.
23 kommenttia
Tarkkuutta
18.11.2013 09:16
"ei-ammattitaitoa vaativissa työntekijäammateissa" – mitkä työntekijäammatit eivät vaadi ammattitaitoa? Korkeakoulutus on eri asia, kuin ammattitaito.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
18.11.2013 10:40
Tarkkuutta juuri hain käännökseeni. En ole enkku-suomi -kääntäjä, mutta opiskelin yhteiskuntatieteitä pääasiallisesti englanniksi. Niinpä pokkana käänsin tuollaisen sanahirviön, jotta olisin mahdollisimman tarkkaan ilmaissut millaisista isovanhemmista oli kyse.
Alkuperäinen termi on "unskilled manual occupations". Unskilled= kyvytön, taidoton, ammattitaidoton. Unskilled worker = aputyöntekijä. Manual taas voidaan kääntää käsin tehtävä työ tai ruumiillinen työ. Eli kyseessä eivät olleet koulutetut käsityöammateissa tai työntekijäammateissa toimineet isovanhemmat, vaan juuri ei-ammattitaitoa vaativissa aputöissä toimivat, tai kouluttamattomat työläiset. Onko em. parempi vaihtoehto?
Tutkimus ei siis väitä, että työntekijäammateissa ei tarvita ammattitaitoa, enkä väitä minäkään.
Ennen vanhaan oli tosiaan tarjolla sellaisia avustavia tehtäviä, joissa ei muodollisia vaatimuksia juuri ollut, eikä tarvinnut välttämättä osata edes lukea ja kirjoittaa. Mm. Osmo Soininvaara on toivonut aputöitä takaisin, koska osa väestöstämme on tuomittu nykyisten vähimmäisvaatimusten seurauksena ikuiseen työttömyyteen.
osaava duunari
19.11.2013 10:51
Jotenkin tästä Wuokkosesta huokuu akateemisuuden ylistys. Olisiko aika lopettaa näiden turhien kirjoitusten kirjoittaminen?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
21.11.2013 14:43
Lopetat vaan lukemisen, jos ei teksti miellytä.
Kerron tuoreesta isosta tutkimuksesta Britanniassa. Maailmalla ollaan kiinnostuneita siitä, onko luokkayhteiskuntaa ja miten se ilmenee. Tutkijat ovat yleensä itse tohtorintutkinnon suorittaneita. He laativat erilaisia tapoja lajitella ihmisiä ja asioita. Ihmisten jaottelu koulutuksen mukaan on ihan kansainvälinen tapa, ei minun keksintöäni.
Koulutus on varsin mielenkiintoinen jaottelutapa. Sen ennustavuus on nimittäin aika mieletön. Esimerkiksi juuri ilmestynyt suomalaisten koululaisten osaamista mittaava tutkimus tiesi kertoa, että peruskoululaistemme osaaminen on dropannut dramaattisesti. Ei ymmärretä luettua, ei osata kirjoittaa, eikä osata laskea entiseen malliin. Ketkä pärjäsivät parhaiten näissä taidoissa? Akateemisten äitien jälkeläiset. He myös suhtautuivat myönteisimmin oppimiseen ja kouluun.
Minusta on tärkeää tutkia erilaisia ihmisryhmiä, myös Suomessa. Esim. koulutuksen, työn, sukupuolen, iän, varallisuuden ja mahdollisuuksien mukaan.
Ei kukaan ole dissaamassa duunareita. Jos tutkimuksessa käy ilmi, että ilman koulutusta olevien vanhempien lapsilla ei mene hyvin koulussa, eivätkä he etene johtotehtäviin, niin missä tässä esiintyy loukkaus? Tutkimustieto antaa taustaa erilaisille poliittisille ym. päätöksille. Sattumalta suurin osa puolueista on koulutusmyönteisiä. On huomattu, että kansan kohtuullisen hyvä koulutustaso parantaa tuottavuutta, kilpailukykyä ja jopa kansalaisten terveyttä ja onnellisuutta.
Tietysti on erittäin aiheellista kysyä mitä on menestys. Minusta se on esimerkiksi tyytyväisyyttä omaan elämäänsä, kykyä tulla toimeen muiden ihmisten kanssa, läheisiä ja tyydyttäviä ihmissuhteita, mahdollisuutta toteuttaa itseään jossakin asiassa työssä tai vapaa-ajalla. Joidenkin mielestä menestystä on korkea status, paljon rahaa ja "hienot" kaverit.
Suomessa koulutetuilla duunareilla on hyvä palkka. Tai miesten aloilla hyvä palkka. Ammatillisen koulutuksen saanut mies tienaa usein enemmän kuin akateemisesti koulutettu nainen. Asiahan on onnekas duunarin kannalta. Vaikka ei olisi hankkinut pidempää koulutusta, ei tarvitse kärvistellä köyhyydessä. Suomessa on muutenkin maailman ehkä pienimmät tuloerot. Monet eivät pidä tästä. Minusta on varsin tärkeää uutisoida ihmisten aidoista mahdollisuuksista koulutukseen ym. tapoihin, joilla saavuttaa tyydyttävä elämä.
läheltä nähnyt
22.11.2013 10:00
Tuo on taas yksi tutkimus. Kohta toinen osoittaa jotakin ihan muuta. Akateemisten kakaroilla enemmän mammonaa käytetävissä, joten nykyisenlaisessa materialistisessa sodankäynnissä he ovat tyytyväisempiä. On helpompi tsempata koulussa ja suhtautua siihen positiivisemmin, kun palkkio tulee mammonan muodossa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
22.11.2013 20:16
Yksi tutkimus? Suomessa on jo vuosien ajan tiedetty, että lapsen koulumenestykseen ja koulutusmyönteisyyteen vaikuttaa eniten äidin koulutus.
Koulumenestystä selittää tausta, sekä perimä että kasvuympäristö. Koulutetut äidit esim. imettävät vauvojaan ja tarjoavat ravitsevaa ruokaa suhteessa useammin kuin vain peruskoulun käyneet äidit. Koulutetut vanhemmat saattavat kannustaa lastaan muita enemmän esim. lukemalla lapselle paljon ja tarjoamalle hänelle älyä haastavia virikkeitä, kuten keskustelua ja vaihtelevia elämyksiä. Väittäisin että rahalliset kannustimet eivät niinkään vaikuta alakouluikäisiin lapsiin.
Lukuisin psykologisin tutkimuksin on osoitettu, että ns. sisäinen palkkio, psyykkinen tyydytys onnistumisesta ja oppimisesta, palkitsee ja motivoi ihmistä parhaiten. (Tätähän käytetäänkin laajasti hyväksi myöhemmin työelämässä maksamalla mikkihiiri-palkkoja joillakin aloilla.)
(Johtajiksi hakeutuu usein ihmisiä, joilla on voimakas tarve olla statusasteikossa korkealla. Tämän takia he tarvitsevat enemmän palkkaa kuin muut vastaavat johtajat. Iso palkkio ei sinänsä kannusta heitä parempaan työntekoon, sillä perustarpeiden tyydytyttyä normi-ihmisen kokema palkan lisäyksestä saatu nautinto ei peittoa menetetyn vapaa- ajan tuomaa mielipahaa. Jokainen lisäeuro rikkaalle on edellistä euroa vähäarvoisempi.)
On selvää, että mammona auttaa tiettyyn pisteeseen asti turvaamaan olosuhteet ja voi jonkun kohdalla helpottaa jopa koulunkäyntiä, mutta raha ei yksin takaa menestystä opinnoissa, ainakaan sellaisissa maissa kuin Suomi, missä tutkintoa harvoin voi ostaa rahalla. Tarvitaan myös älyä, asennetta, uskoa, sinnikkyyttä, opiskelutaitoja, motivaatiota ja kannustusta.
Olisi hyvä, jos jokaisella lapsella olisi mahdollisuus käydä koulua niin pitkälle kuin kiinnostusta ja lahjakkuutta riittää, taustasta ja varallisuudesta riippumatta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Pekka G
23.11.2013 08:55
Mitä jos älyä ei vain ole? Mainitset että äidin koulutus vaikuttaa, miksi ei isän? Tiedän useita perheitä, joissa mies on korkeasti koulutettu ja nainen enintään lukion käynyt. Nainen otettu mukavuuden ja ulkonäön perusteella, ei korkean koulutuksen takia. Näiden lapset menestyvät hyvin, vaikka äiti olisi pelkän peruskoulun käynyt. Uskon että miehen puolelta tulee se älyyn vaikuttava puoli, naisen puolelta ehkä vain empaattisuus.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kromosomi x
23.11.2013 17:24
Älykkyyteen vaikuttavat geenit sijaitsevat kromosomissa x, joten älyn tuleminen vain miehen puolelta ei kai silloin ole mahdollista.
Mirja Wuokko
23.11.2013 21:18
Jos ei ole älyä? Hmm, varmaan koulutuksen hankkiminen vaikeutuu, mutta Suomessa voidaan jokaiselle tehdä henkilökohtainen opetussuunnitelma, mikäli péruskoulukin on jo liian vaativa. Sen jälkeen voi hankkia ammatillista osaamista räätälöidyllä koulutuksella. Meillähän on esim. eri kaupparyhmillä töissä myös vammaisia ihmisiä, jotka älyltään ovat ehkä hieman vähälahjaisia, mutta heillä on muita hyviä ominaisuuksia, kuten tunnollisuus, huolellisuus, innokkuus ja kova motivaatio. Yrityksillä on tarjolla yksinkertaisia työtehtäviä ja lyhennettyä työpäivää.
Älyähän löytyy monenlaista ja myös ihmisiltä, joilla ei ole edes peruskoulun päättötodistusta. Omien kykyjen todistaminen tai näyttäminen voi olla tällöin hieman vaikeampaa, eikä esim. kaikkiin virkoihin ole pääsyä, mutta älykäs ihminen voi keksiä tavan hyödyntää älyään.
Äly voi periytyä kummalta vanhemmalta vaan tai vaikka isovanhemmilta. Suomessa vaan on todettu, että äidin korkea koulutus ennustaa parhaiten lasten opiskelua. Mitä siinä on taustalla? Ehkä äidit kannustavat ja ohjaavat lapsiaan koulunkäyntiin. Ehkä koulutetut äidit valitsevat lapsilleen sellaiset isät, joiden jälkeläiset menestyvät koulussa? Ehkä suomalaiset äidit vaikuttavat keskimäärin enemmän lastensa elämään kuin isät?
(Myös kehitysmaissa on huomattu, että naisten kouluttaminen johtaa varmimmin yhteiskunnan hyvään kehitykseen: kansakunnan osaaminen, demokratia ja terveys kohenee.)
Pelkän peruskoulun/ lukion käynyt nainen voi olla älykäs ja mukava ja kaunis.
Lasten ulkonäköä ja älyä ei voi varmistaa millään valinnalla. Joskus tulee ylläreitä.
shiwan8
23.11.2013 19:05
Tässä on nyt taas tehty ihan käsittämättömän selkeä kehäpäätelmä ja ohitettu yksi olennainen asia vähintään yhtä räikeästi: Tietynlainen äly helpottaa koulutusta -> kynnys kouluttautua madaltuu -> kouluttautuminen on todennäköisempää -> korkeampi koulutus = korkea äly.
Nyt hei ihan oikeasti. Ihmiset omaavat eri tasoisia lahjoja eri asioihin. Kaikki niistä lahjoista eivät ole sellaisia jotka auttavat kouluttautumisessa. Äly ei ole yhtä kuin tietoviisaus. Korkea tiedon määrä ei takaa kykyä sen soveltamiseen jne. Muutenkin, on paljon todennäköisempää, että hyvä varallisuuden aste vapauttaa ihmisten resursseja muihin tehtäviin jonka seurauksena sitten on mahdollisuus auttaa lasta asioissa yms. Tämä perusoletus jonka mukaan matalapalkka-alalla työskentelevä yksinhuoltajaäiti olisi aina suoraan sanottuna tyhmä kuin saapas ja sen seurauksena hänen lapsensakin olisivat sitä on ihan käsittämätöntä paskaa. Luulisi nyt jokaisen peruskoulun käyneen tajuavan edes sen verran elämästä. Nähtävästi ei kun tuon suuntaista täälläkin jatkuvasti väitetään. :D
Noin niin kuin omalla kohdalla omaan 3 eri ammatteihin oikeuttavaa paperia ja yhden koulutuksen jonka paperia en vain hakenut kun en ole tekemässä sitä ammatikseni päivääkään elämäni aikana. Tämän lisäksi alla on pitkä fysiikka, pitkää matematiikkaa, pitkä ruotsin oppimäärä ja muuta sälää josta ei ole ollut minulle tähän päivään saakka mitään muuta hyötyä kuin se, että ole päässyt niistä kursseista eroon ja koulut käytyä. Lukiossa olin kielten tunnilla lähinnä nukkumassa ja silti ensimmäiset kurssit olivat kymppejä...jonka jälkeen sitten ysejä koska en edelleenkään ollut siellä valveilla. Kävin vielä siinä lukion kanssa samaan aikaan tietokonepuolelta koulutusta ihan vain koska se oli mahdollista ja tehokasta. Tämän perusteella minun pitäisi olla tooooosi älykäs.
Henkilökohtaisesti pidän sellaista logiikkaa sisällöllisesti silkkana narsistisena egoiluna. Omalla kohdalla se äly nyt vaan on sijoittunut niin, että kun asia kiinnostaa edes vähän niin tieto tarttuu ja kyky soveltaa tulee siinä samalla noiden nimenomaisten asioiden kohdalla. Ei se tee minusta mitenkään parempaa ihmistä kuin siitä autonasentajalinjan tai verhoilulinjan läpi käyneestä ihmisestä, ainoastaan todennäköisesti soveltuvamman muihin tehtäviin kuin niihin mihin he soveltuvat hyvin.
Oikeastaan kaikki se, mikä on peruskoulun jälkeen oikeasti tuottanut minulle hyötyä on itse opittua ottamalla asioista itse selvää. Kaikki se, minkä olen koulujen ulkopuolella oppinut on kaiken lisäksi ollut hyödyllistä minulle, lähes kaikki viikottain ja useat niistä asioista ihan joka päivä töissä ja vapaa-ajalla.
Näistä tämän ketjun aloituksen kaltaisista kirjoituksista paistaa läpi vain se, että kun ei osata olla persoonia ja osaajia omalla tavalla, tai ylipäätään keksiä mitään konkreettista itse, niin sitten ammennetaan sitä itsetuntoa niistä koulutuksista
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
23.11.2013 22:34
Kuka on tehnyt perusoletuksen, että matalapalkka-alalla työskentelevä yh-äiti olisi aina tyhmä? Tai hänen lapsensa olisi tuomittu tyhmyyteen? Ei kukaan.
Tässä tutkimuksessa on iso otos ja kerron sen tulokset. Tulos on, että jos isovanhemmat ovat sosio-ekonomiselta asemaltaan korkealla, ovat lapsenlapsetkin usein hyvässä asemassa. Millä tavalla tämä sulkee pois mainitsemiasi asioita? Kerrot olevasi hyvä matematiikassa. Hienoa. Osaat varmasti soveltaa siinä tapauksessa todennäköisyyslaskennan tuloksia. Joskus noppaluku yllättää.
Kirjoitit motivaatiosta. Se on kaiken oppimisen ydin. Kaikkien on helpompi oppia mitä tahansa, jos on motivaatiota. Usein se on tärkeämpää kuin pelkkä äly.
mies, ei sika
23.11.2013 20:09
Shiwan8, erinomainen kirjoitus. Itse olen it-järjestelmäasiantuntija ja saan hävettävän hyvää palkkaa. Olen vain ylioppilas. Olen myös selvittänyt itselleni asioita ja oppinut juuri koulun ulkopuolella. Koulu oli minulle pakkopullaa ja olen aina suhtautunut nihkeästi kaikkeen pakolliseen. Initit ja kaikki on kuitenkin tullut hammasta purren käytyä. Wuokkonen on selvästi jostakin syystä katkera miehille ja toitottaa näistä "tutkimuksista" minkä ehtii. Voin kyllä kuvitella miksi Wuokkosen maailmankuva on muotoutunut sellaiseksi kuin se on.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
23.11.2013 22:24
Oletko lukenut blogini? Kirjoitus perustuu tuoreeseen brittitutkimukseen, jossa on todella suuri otos. Tutkimuksen tulos on, että luokka-asema on hyvin periytyvä.
Kukaan ei missään vaiheessa sano, etteikö joku duunaritaustainen ja ei-akateeminen voisi menestyä työelämässä tai tienata hyvin. Suomessakin on hyviä esimerkkejä ns. "luokkanousijoista".
Kyse on todennäköisyyksistä ja mahdollisuuksista. Suomessa on jonkin aikaa ollut suuntaus, joka johtaa yhä koveneviin koulutusvaatimuksiin.
Millä tavalla tästä tutkimuksesta kertominen on katkeraa?
Miksi laitat nimeni perään diminutiivin?
Ykskakskolme
28.11.2013 13:37
Mikäon dimunitiivi ja missä se tässä näkyy?
Miekkonen ei sikanen
25.11.2013 11:41
Hellittelymuoto, ei muuta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
niinja
29.11.2013 08:09
"Suomessa on jonkin aikaa ollut suuntaus, joka johtaa yhä koveneviin koulutusvaatimuksiin."
Kerro esimerkki, kun väität näin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
29.11.2013 18:33
Suomalaisten koulutustaso on noussut kovasti 1900-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Koska meillä ei olla lähelläkään täystyöllisyyttä, johtaa koulutustason yleinen nousu käytännössä vääjäämättä työantajan koveneviin koulutusvaatimuksiin. On mistä valita. Jos olisi työvoimapulaa, voitaisiin ottaa myös kouluttamaton tai vähemmän koulutettu töihin.
Suomessa sai ennen vanhaan helpommin aputöitä. Erilaisia lautapojan ym. hommia rakennuksilla, sekalaisia töitä satamassa, pellolla, ravintolassa, laivoilla tai melkein missä tahansa.
Erilaisten apulaisten ja sihteereiden määrää on vähennetty. Globaali kilpailu, työn muuttuminen (jälkiteollinen aika, palveluiden ja informaatioteknologian kehitys jne.) ovat lisänneet erilaista osaamista vaativaa toimintaa. Eli syitä on niin säästöissä kuin mm. teknologian kehittymisessä. Ei tarvita enää puhtaaksi kirjoittajia tai kopioijia, ja yhä vähemmän on tarvetta tsuppareille ym.
Meillä on kouluissa keski-ikäisiä opettajia, jotka ovat käyneet kolmivuotisen opekoulutuksen. Uusista luokanopettajista kaikki koulutetaan ylempään korkeakoulututkintoon. Lastentarhanopettajien koulutus siirtyi opistoista yliopistoille. Sairaanhoitajien koulutus on venynyt.
Ennen vanhaan sairaaloihin pääsi töihin ilman koulutusta, esim. ylioppilaat tai vain kansakoulun käyneet saattoivat päästä vähintään kesähommiin. Nyt vaaditaan työhön kuin työhön vähintään 2-3 vuoden koulutus. Siivousalalla vaaditaan siivousteknikon tutkinto (tosin kysynnän ylittäessä tarjonnan, on mahdollisuus päästä ilman sitäkin töihin).
Tarjoilijat ja kokit käyvät ravintola-alan koulun, ennen työ opittiin tekemällä.
Assareitakin on edelleen. Ennen siihen hommaan erinomainen "tutkinto" oli yo-tutkinto, nyt vaaditaan usein ktm + sujuva suahili ja venäjä sekä ABC-ajokortti, jos joitakin työkkärin hakemuksia lukee...
Työelämän muutosta kuvataan myös blogin linkissä, jossa Erola kertoo, miten lama-aikoina saadaan töitä.
Osmo Soininvaara on kuvannut teoksissaan ja blogissaan tilannetta hyvin. Vaatimustason nousu on osasyy syrjäytymiseen. Kehityksellä on laaja-alaiset seuraukset muualle yhteiskuntaan, esim. perheiden perustamiseen, asumiseen ym.
Mirja Wuokko
29.11.2013 18:41
Ykskakskolmelle: -nen -pääte tässä. Diminutiivi-muodon avulla voidaan vähätellä, pienentää - tai kuten em. herra mainitsee - hellitellä. Lintu - lintunen, poika - poikanen. Puolalainen ystäväni kertoi muutama vuosi sitten, että puolan kielessä tämä on usein käytetty muoto (lapselle, rakkaalle) ja se esiintyy jopa kolminkertaisena! Älä kysy, mitä se on puolaksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
niinja
2.12.2013 09:29
Miksi sitten esimerkiksi kokoomus haluaa tuoda valtavasti maahanmuuttajia Suomeen? Heidät halutaan tekemään erinäisiä töitä minimipalkalla. Näillä ei usein ole mitään koulutusta, tai ainakin huonompi, kuin huonosti kouluttautuneella suomalaisella. Kokoomuksen mukaan suomessa on työvoimapula.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
2.12.2013 17:12
Sitä pitää kysyä Kokoomukselta. Monien muidenkin puolueiden mielestä Suomeen pitää saada lisää osaajia. Mieluiten otettaisiin ehkä jotain huippuja eri aloilta. Ongelmana on, ettei syrjäinen, kylmä ja harvaan asuttu maa, jossa puhutaan outoa kieltä, houkuta kaikkia.
Suomalaisille ei nykyään myöskään kelpaa kaikenlainen työ. Raskas, vähän arvostettu ja/ tai huonosti palkattu työ ei monia kiinnosta. Meillä on paljon maahanmuuttajaryhmiä, joilla on suomalaisia paljon korkeampi työllisyysaste. Osa maahanmuuttajista suostuu matalapalkka-aloille, vaikka heillä olisi korkeakin koulutus kotimaastaan (jos ei koulutusta vastaavaa työtä löydy). Harva suomalainen lääkäri tai opettaja lähtisi siivoamaan, jos joutuisi työttömäksi. Yhä useampi vailla koulutusta oleva ajattelee samalla tavalla. Työ ei kelpaa.
HS kirjoitti juuri, miten Britannia alkaa sulkea rajojaan, vaikka siellä on juuri valmistunut laaja tutkimus, jonka mukaan maahanmuuttajat käyttävät vähemmän sosiaalitukia kuin syntyperäiset britit. Maahanmuuttajat ovat lisänneet maan taloudellista vaurautta. Ehkä suomalaisetkin poliitikot kaipaavat piristysruisketta talouteen maahanmuutosta.
Toinen säpinää ja vaurautta luova suuntaus on kaupungistuminen. Siitä on selvää tutkimusnäyttöä. Ehkä oma syntyvyytemme ei riitä tähän.
korkki vaan
3.12.2013 10:21
Somalaiden kouluttautuminen heikolla tolalla. Kuitenkin ne pääsee bussiakin ajamaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mies stud 69
5.12.2013 22:04
Tekemäni tutkimuksen mukaan pikkuvanhat aivopestyt kakarat ovat pahinta, mitä maailmassa voi olla. Tänään a-talkissa ollut 15-vuotias kaiken tietävä pikkuvanha kakara sai ison joukon nauramaan. Tuli mieleen, että saman ikäisiä kavereita ei ole ja kaikki keskustelut on käyty vanhempien ihmisten kanssa. Pisa tulosten mukaan on hienoa, jos lapset pysyvät normaaleina, vaikka tulokset laskisivat. wuokkonen ei allekirjoita tätä, siitä nautin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
6.12.2013 21:46
Juuri niin. Mitä ihminen tekee luku- ja kirjoitustaidolla? Matikasta puhumattakaan.