Evoluutiobiologien mukaan luonnollinen parinvalinta toimii niin, että miehet uhoavat ja esittelevät taitojaan ja naiset nirsoilevat ja valitsevat heille kelpaavan uroon.
Jotkut miehet pitävät asetelmaa huonona. Citynkin keskusteluissa moni mies on kyseenalaistanut typerän systeemin, jossa heidän mielestään huonon tason naiset kehtaavat pitää rimaa korkealla.
Naisen nirsoilua selitetään mm. rakkaudenosoitusten ainakin aiemmin varsin ankarilla seurauksilla: pitkällä raskausajalla ja elinikäisellä äitiydellä. Miehet pääsevät helpommin seurauksia karkuun.
Kyse on syvälle perimäämme koodatuista biologisiin faktoihin perustuvista seikoista. Tai sitten ei.
Northwesternin yliopistossa deittailututkijat saivat älynväläyksen. Erilaisissa parinvalinta-asetelmissa oli lähdetty aina siitä, että mies tarjoaa itseään, nainen valitsee. Tutkijat päättivät muuttaa asetelmaa ihan fyysisesti. Tällä kertaa miehet pantiin istumaan kuin tatit paikoilleen ja naiset kiertämään tyrkylle.
Kun naiset lähestyivät miehiä, pieneni sukupuolten ero valikoivuudessa. Paikallaan kököttävät miehet alkoivat arvella naisia kriittisemmin. Kiertelemään ja lähestymään joutuvat naiset luopuivat liiallisesta valikoivuudestaan ja alkoivat suhtautua deitti-tarjokkaisiin myönteisemmin. Seisovat ja kävelevät naiset eivät ainoastaan suhtautuneet tarjolla oleviin miehiin lämpimämmin, vaan myös heidän oma itseluottamuksensa kasvoi. Istuminen ja odottaminen tekee ihmisestä jotenkin epävarmemman ja nirsomman.
Suomessa tasa-arvoistavalla deittikäytännöllä on pitkä perinne: naistentanssit. Meillä on varmaan itsevarmoja ja lämminsydämisiä naisia sitten maailman eniten?
Psykologien Eli J. Finkelin ja Paul W. Eastwickin tutkimuksista lisää:
Scientific American Mind, May/ June 2010.