James Joycen Ulysses-kirjamöhkäleen suomentaja Leevi Lehto on armollinen mies väkisinlukijoille: 'Lue sieltä täältä!'
Oma neuvoni on päinvastainen, yhtä kieltävä kuin väkisinmakaajille: - Sitä et saa tehdä!
Maalausta saatan katsella sieltä täältä, enkä välttämättä aina vasemmalta oikealle, mutta toisessa taiteessa, romaanitaiteessa, tutustumisprosessi on toisenlainen: Ensin alusta loppuun. Sen jälkeen mielellään lehtolaisittain.
Mutta niille väkisinlukijoille (toisten suosituksesta lukijoille), joiden kantti ei kestä romaania on nytkin tarjolla mahtavaa syväluettavaa toisessa muodossa, novelleina, juttuina, tarinoina. Aikamoinen pölvästi pitää olla jos eivät nämä jutut ala kiinnostaa, upota kaaliin.
So. mennä himaan!
Pentti Haanpään (1905-1955) Eräs avioliitto - ja muita kadonneita juttuja, Into Kustannus 2014, on vasta ilmestynyt kaappien kätköistä. Matti Salminen, Haanpää-tuntija, on koonnut 29 ennen kirjoissa julkaisematonta tarinaa yhteen, ja näin Haanpään juttuja riittää nyt vuoden jokaiselle päivälle eli 360 paikkeilla on pikkujuttujen lukumäärä.
Pikkujuttujahan ne eivät ole muuten kuin lyhyydessään, monet ovat aikoinaan yhteiskunnalle vaarallisiksi luokiteltuja, niin ettei tekijä tai kustantaja uskaltanut niitä tuosta vaan kansiin laittaa. Moni jutuista on Noitaympyrän, vasta kirjailijan kuoleman jälkeen painetun teoksen, alkuversioita, joita Pentti Piippolasta lähetteli mitä moninaisimpiin julkaisuihin; taisipa Nyyrikkikin julkaista muutaman 'pentin'.
Haanpäällä oli tapana lypsää kirjoituksillaan lisää liksaa niin että pienin muutoksin kirjoihin tulevia tekstejä lähetteli eri tahoille.
Paitsi lisätienestin takia, Pentti joutui yhteiskunnallisista syistä väijyyn: sodasta, uskonnosta, talousasioista kriittisesti kirjoittavalla miehellä boikotoinnin ja rangaistuksen uhka koko ajan yllä leijumassa (pelko persiessä soinilaisittain sanottuna).
Nyt ilmestyneen juttukokoelman novelli Eräs avioliitto on alunperin julkaistu Työväen Joululehdessä 1934, samana vuonna jolloin Haanpää oli saanut sakkotuomion Tulenkantajat-lehteen kirjoittamistaan jutuista Pulamiehet puhelevat sekä Pulamiehet lähtevät liikkeelle. Niminovelli kertoo liikemies Linturista ja konkurssista, siis yhteiskunnallisesti aroilla alueilla liikutaan tässäkin.
Näitä juttuja voi ja pitääkin lukea sieltä täältä jotta hajasanomat tajuaisi oikealla tavalla yhdistellä. Se ja sama lukemisjärjestyksellä. Se ja sama mistä aloittaa ja mihin lopettaa, sillä pirun hyviä ja osuvia ovat kaikki. Ja koska varsin sekalaisissa paikoissa ovat ilmestyneetkin, ja jokunen jäänyt aikanaan kokonaan ilmestymättä.
Aikansa yhteiskuntatieteilijä tämä Haanpään Pentti! - en muuta virka - ja eipä ihme jos vallakkaimmila rautoihin oli meininki mies laittaa.
Nyt ei enää vaaraa ole; ja eikö liene suvaitsevampikin tämän ajan valtaväki?
Siinä muuten Seppäsen Eskokin jää toiseksi kun Pentillä palaa ja mies pensselöi:
"Nyt Linturi tuli jälleen läheisesti tuntemaan, että hänen omaisuutensa, varansa ja koko elämänsä oli oikeastaan haihtuvainen kuten saippuakupla, eipä edes niinkään korea. Mutta sitenhän oli ollut asianlaita läpi elämänsä. Aina hän oli pitänyt pystyssä tyhjää säkkiä, pouhannut ja komeillut maailman varoilla, uskotuilla leivisköillä."
http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/eras-avioliitto-ja-muita-kadonneita-juttuja/
