Päällimmäiset kuulumiset on juuri vaihdettu ja ruoka tulee pöytään. Ystävän puhelin soi, kotoa soitetaan.
Ruoka jäähtyy lautaselle, taas kerran.
Vessapaperi on loppunut, ei ole mitään ruokaa, koira kakkasi lattialle, lapsi kiukuttelee, lamppu on palanut. Ei siis oikeasti mitään asiaa, ei ainakaan kovin kiireistä ja tärkeää.
Joidenkin kumppanit eivät jätä pariaan hetkeksikään rauhaan. Pari tuntia kavereiden kanssa leffassa, kaljalla tai kävelyllä, ja yksi raukka saa kolme puhelua kotoa.
Peli on juuri alkamassa. Jengin tunnin treenit sujuvat useimpien kohdalla urheilun merkeissä, mutta yksi pelaajista on koko ajan puhelimessa. Kotoa soitetaan. Lapsi on ehkä nikotellut, koira katsoo jotenkin oudosti ja kaupasta pitäisi tuoda kotimatkalla kermaa.
Joillakin ihmisillä ei tunnu olevan mitään suhteellisuudentajua. Omat pienenpienet murheet täytyy välittömästi kaataa puolison niskaan, joka päivä.
Työpaikalla on hieman kiire. Asiakas odottaa presentaatiota. Yksi työkavereista on hermostunut. Hänen puhelimensa piippaa koko ajan. Lapsella on ilmeisesti taas korvatulehdus. Puoliso ei tajua ottaa lasta syliin ja antaa hänelle särkylääkettä. Akuutissa tapauksessa hän ei osaa hypätä autoon tai taksiin ja viedä lasta lääkäriin.
Miksei aikuinen ihminen selviä hetkeäkään kotona ilman kumppanin jatkuvaa puhelintukea? Onko kyseessä uusavuttomuus, henkinen tasapainottomuus, kiusanteko, huono tapa, mustasukkaisuus vai järjetön kontrollinhalu?
Jotkut laittavat jopa perheen pikkulapsen soittamaan vapaalla olevalle toiselle vanhemmalle, ettei vaan pääsisi unohtumaan, että sillä aikaa kun yksi rentoutuu, on toinen kotona.
Parisuhteet ovat toki erilaisia. Jotkut ovat varsin tiivis pari, ja kulkevat käsi kädessä samanlaisissa verkkareissa joka paikkaan. Toiset ovat hieman itsenäisempiä, ja saattavat jopa asua eri maissa. Kukin pari päättää itse, mikä heille sopii parhaiten.
Joskus toinen osapuoli ottaa vapauden päättää kumppaninsa elämästä ja sen jokaisesta sekunnista. Hyvässäkin parisuhteessa tarvitaan muutakin elämää, oli se sitten työ, harrastukset, omat ystävät, tai vain mahdollisuus samoilla yksin metsässä, käydä kalassa tai lukea kirjaa.
Jatkuva toisen tietoisuuteen tunkeutuminen kertoo jotain kumppaniaan kärkkyvästä ihmisestä. Eikö häiritsijä luota toiseen ja hänen tunteisiinsa?
Hyvässä parisuhteessa kumppani osaa ns. kantaa toista mielessään, vaikka hän olisi matkoilla toisella puolella maailmaa.
Hyvässä suhteessa luotetaan siihen, että rakkaus kestää, vaikka toinen onkin itsenäinen ihminen. Yleensä oman elämän ja oman ajan vaaliminen rikastaa myös parisuhdetta.
Jokainen tarvitsee silloin tällöin pienen hetken lepoa myös parisuhteesta. Tai jos ei tarvitse, tulisi jokaisen ainakin saada itse päättää asiasta.
6 kommenttia
Tuuli.hattu801
7.1.2018 15:48
Itse huomasin aikoinaan, että mitä epäluotettavampi toinen on, sitä enemmän sitä ripustautuu toiseen. Jos suhde on kunnossa, voi toisen antaa myös olla vapaasti, ilman menettämisen pelkoa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
8.1.2018 15:46
Eräs fiksu mimmi oli todennut lapsen synnyttyä miehelleen, ettei tarvitse pelätä sitä, että ovesta sitään kävellessä tipahtaa pentu syliin ja muija lähtee tekemään omia hommiaan. En tiedä miten yleistä tämä esimerkin asenne on, mutta vallitsevan kulttuurin puitteissa veikkaan tätä poikkeukselliseksi erityisesti isommissa asutuskeskuksissa.
Toisen tuttavaperheen molempien puoliskojen kanssa on tullut käytyä ulkomailla lomilla, kertaakaan ei ole tarvinut katsella mitään kotoa lähtöisin olevaa häiriköintiä.
Nämä ovat näitä positiivisia poikkeuksia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Vaimoke
10.1.2018 12:09
Esimerkkinä ääripäistä minun ja parhaan ystävättäreni viimekertainen viikonloppulomailu (ulkomailla): minä laitoin sovitusti viestiä puolisolleni koneen laskeuduttua kohdemaahan. Puoliso vastasi: "Kiitos kun ilmoitit päässeesi perille, hauskaa viikonloppua! Ilmoita sitten kun olet taas kotimaassa."
Ystävättäreni mies sen sijaan sabotoi koko viikonlopun ajan passiivis-aggressiivisin tekstiviestein (alla vain muutama):
"Lapset kyselee että missä äiti on" (nukkumaanmenoaikaan)
"No, joko on Tinder asennettu että pääsette paikallisten makuun?" (ollaan molemmat monogaamisessa avioliitossa)
"No, joko ootte kännissä?" (sen jälkeen kun laitettiin Instaan kuva iltapäiväcavoista terassilla - eikä muuten oltu kertaakaan "kännissä" koko reissun aikana)
"Mikset vastaa mun viesteihin, kenen kanssa olet?" (viive vastaamiseen 15 minuuttia, oltiin uimassa)
Todella, todella ärsyttävää ja ennen kaikkea teki ystävättäreni erittäin surulliseksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
15.1.2018 08:37
Melkoinen marttyyri.
Vaimoihminen
3.4.2018 22:24
Kyllä meillä se toinen, lapsen kanssa kotona oleva, saattaa hyvinkin laittaa reissussa olevalle kuvan lapsesta, yleensä söpöilykuvan. Sillä kerrotaan meillä, että myös reissussa oleva on mielessä. Kuitenkin riittää, että siihen vastaa yhdellä hymiöllä, sydämellä vaikka, jos ei enempää halua kirjoitella. Tavaksi on kuitenkin jäänyt, että toiselle lähetetään hyvän yön toivotus - se viesti samalla kertoo, että viestin ensin lähettänyt käy nyt unille, ei kannata soitella :D Kotonakin toivotetaan aina hyvää yötä, käytiin nukkumaan samaan aikaan tai ei :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
9.4.2018 14:31
Tuohan on kiva tapa, varsinkin kun se sopii molemmille. Tässä blogauksessa kuvailin lähinnä ihmisiä, jotka eivät antaisi toisen hetkeäkään levätä tai tavata muita ihmisiä.