Suhteet & seksi

Päällimmäiset kuulumiset on juuri vaihdettu ja ruoka tulee pöytään. Ystävän puhelin soi, kotoa soitetaan.

Ruoka jäähtyy lautaselle, taas kerran.

Vessapaperi on loppunut, ei ole mitään ruokaa, koira kakkasi lattialle, lapsi kiukuttelee, lamppu on palanut. Ei siis oikeasti mitään asiaa, ei ainakaan kovin kiireistä ja tärkeää.

Joidenkin kumppanit eivät jätä pariaan hetkeksikään rauhaan. Pari tuntia kavereiden kanssa leffassa, kaljalla tai kävelyllä, ja yksi raukka saa kolme puhelua kotoa.

Peli on juuri alkamassa. Jengin tunnin treenit sujuvat useimpien kohdalla urheilun merkeissä, mutta yksi pelaajista on koko ajan puhelimessa. Kotoa soitetaan. Lapsi on ehkä nikotellut, koira katsoo jotenkin oudosti ja kaupasta pitäisi tuoda kotimatkalla kermaa.

Joillakin ihmisillä ei tunnu olevan mitään suhteellisuudentajua. Omat pienenpienet murheet täytyy välittömästi kaataa puolison niskaan, joka päivä.

Työpaikalla on hieman kiire. Asiakas odottaa presentaatiota. Yksi työkavereista on hermostunut. Hänen puhelimensa piippaa koko ajan. Lapsella on ilmeisesti taas korvatulehdus. Puoliso ei tajua ottaa lasta syliin ja antaa hänelle särkylääkettä. Akuutissa tapauksessa hän ei osaa hypätä autoon tai taksiin ja viedä lasta lääkäriin.

Miksei aikuinen ihminen selviä hetkeäkään kotona ilman kumppanin jatkuvaa puhelintukea? Onko kyseessä uusavuttomuus, henkinen tasapainottomuus, kiusanteko, huono tapa, mustasukkaisuus vai järjetön kontrollinhalu?

Jotkut laittavat jopa perheen pikkulapsen soittamaan vapaalla olevalle toiselle vanhemmalle, ettei vaan pääsisi unohtumaan, että sillä aikaa kun yksi rentoutuu, on toinen kotona.

Parisuhteet ovat toki erilaisia. Jotkut ovat varsin tiivis pari, ja kulkevat käsi kädessä samanlaisissa verkkareissa joka paikkaan. Toiset ovat hieman itsenäisempiä, ja saattavat jopa asua eri maissa. Kukin pari päättää itse, mikä heille sopii parhaiten.

Joskus toinen osapuoli ottaa vapauden päättää kumppaninsa elämästä ja sen jokaisesta sekunnista. Hyvässäkin parisuhteessa tarvitaan muutakin elämää, oli se sitten työ, harrastukset, omat ystävät, tai vain mahdollisuus samoilla yksin metsässä, käydä kalassa tai lukea kirjaa.

Jatkuva toisen tietoisuuteen tunkeutuminen kertoo jotain kumppaniaan kärkkyvästä ihmisestä. Eikö häiritsijä luota toiseen ja hänen tunteisiinsa?

Hyvässä parisuhteessa kumppani osaa ns. kantaa toista mielessään, vaikka hän olisi matkoilla toisella puolella maailmaa.

Hyvässä suhteessa luotetaan siihen, että rakkaus kestää, vaikka toinen onkin itsenäinen ihminen. Yleensä oman elämän ja oman ajan vaaliminen rikastaa myös parisuhdetta.

Jokainen tarvitsee silloin tällöin pienen hetken lepoa myös parisuhteesta. Tai jos ei tarvitse, tulisi jokaisen ainakin saada itse päättää asiasta.

Länsimainen elämäntapa on joidenkin mielestä liian leppoisaa keholle ja turhan kuormittavaa päälle. Vaelteleva hermostunut mieli, kiihkeä kaupunkirytmi, vaativa työelämä ja jatkuvat ärsykkeet verottavat tutkimusten mukaan ainakin yöunta. Toisaalta lepo on muutakin kuin nukkumista. Saako nykyihminen riittävästi lepoa?

Durhamin yliopiston johtama suuri Hubbub-yhteistutkimus selvittää ihmisten lepäämistä. Paljonko lepoa tarvitaan? Miten ihmiset lepäävät? Ketkä lepäävät eniten?

Yli 18 000 ihmistä 134 eri maasta on vastannut lepotestiin. Tutkijat ovat iloisesti yllättyneitä ihmisten kiinnostuksesta aiheeseen. Tutkimus on vielä kesken, mutta ensimmäisiä tuloksia on jo saatu.

68 prosenttia vastanneista arvioi tarvitsevansa nykyistä enemmän lepoa. Kolmannes tunsi tarvitsevansa lepäilyä keskivertoihmistä enemmän ja vain kymmenen prosenttia arveli pärjäävänsä tavanomaista vähemmällä levolla.

Vähiten lepoaikaa päivässä on hyvin ansaitsevilla ja nuorilla kotitalouksilla. Myös muiden hoidosta vastaavat ja vuorotyössä käyvät kertoivat ehtivänsä lepäämään muita vähemmän.

”Kuinka paljon lepäsit eilen?” -kysymyksellä haluttiin selvittää konkreettista lepoaikaa. Kyselyyn vastanneet olivat levänneet keskimäärin kolme tuntia ja kuusi minuuttia. Tätä vähemmän lööbailleet, tai mielestään tavallista enemmän lepoa tarvitsevat olivat muita tyytymättömämpiä elämäänsä.

Riittävästi levänneet tunsivat hyvinvointinsa kaksi kertaa paremmaksi kuin liian vähän lepoa saaneet. Tutkijat huomasivat, että oma subjektiivinen arvio riittävästä levosta on vähintään yhtä tärkeä mittari koetun hyvinvoinnin kannalta kuin jonkun ulkopuolisen asiantuntijan, kuten lääkärin, määräämä sopiva lepoaika.

Kaikista korkeimmat pisteet hyvinvointimittarissa saivat viidestä kuuteen tuntia lepäilleet vastaajat. Tätä enemmän lepäävillä alkoivat hyvinvointipisteet jo laskea. Elämässä täytyy siis olla jotain mielenkiintoista tekemistä, jotta voisi hyvin.

Lapsiperheessä usean tunnin lepo päivässä kullekin vanhemmalle tuntuu utopialta. Joissakin lapsettomissakin parisuhteissa voi myös olla vaikeaa saada tuntikausia omaa aikaa päivässä ilman, että toinen loukkaantuu. Saatko riittävästi lepoaikaa päivässä?

10 parasta lepomuotoa vastaajien mukaan:

1. Lukeminen. 58 prosenttia vastaajista piti lukemista kaikkein antoisimpana lepona. Hyvinvointitestin arviointiskaalalla kysyttiin, milloin tuntee oikein elävänsä ja eniten menestyvät/ kukoistavat ihmiset pitivät lukemisesta.

2. Luonto. Erityisesti naiset nauttivat luonnonmukaisessa ympäristössä oleskelusta.

3. Itsekseen oleminen. Erityisesti naiset ja alle 30-vuotiaat nauttivat yksinolosta. Tutkijoiden hämmästykseksi suurin osa lepoa tuovista asioista liittyy yksinoloon. Myös ekstrovertit kokevat oman seuran rentouttavaksi, vaikka yleensä ajatellaan heidän viihtyvän isossa porukassa esimerkiksi ravintolassa.

4. Musiikin kuuntelu. Nuoret ja miehet valitsivat muita useammin musiikin hyväksi lepotavaksi.

5. Se ettei tee mitään erityistä oli varsin suosittua kaikissa vastausryhmissä, paitsi 31-45 -vuotiaiden ryhmässä. Kaikille ihmisille ”ei minkään tekeminen” ei sovi ja noin yhdeksän prosenttia vastaajista koki stressiä ja syyllisyyttä tällaisesta lepäilystä.

6. Kävely. Jotkut kokevat hieman aktiivisemman toiminnan levoksi. Kahdeksan prosenttia vastaajista lepäsi juoksulenkillä ja yhteensä 16 prosenttia ihmisistä mainitsi jonkin liikuntaharrastuksen rentouttavaksi.

7. Kylpeminen ja suihkussa käynti oli suosittua nuorempien vastaajien keskuudessa. Melkein tuplamäärä 18-30 -vuotiaita nautiskeli vedessä yli 60-vuotiaisiin verrattuna.

8. Unelmointi, haaveilu ja ajatusten harhailu oli monien vastaajien mielestä myös hyvää lepoa.

9. TV:n katselua lepona pitivät eniten nuoret ja naiset. Tutkijoiden mielestä varsin mielenkiintoista on, että lukeminen on kaikissa ikäryhmissä suositumpaa lepoa kuin telkkarin katsominen.

10. Meditointi ja mindfulness. Nämä mietiskelyn muodot mainittiin vastauksissa melko usein. Keskittynyt oleminen ja ajattelun suuntaaminen ovat mielekästä lepoa osalle vastaajista.