Suhteet & seksi

Jotkut ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja katsovat mielellään muita silmiin. Toiset väistävät katsetta, välttelevät kontaktia ja kävelevät seinänvieriä pitkin. Kumpaan ryhmään itse kuulut? Pidätkö siitä, että muut katsovat sinua?

Luonnollinen tapa aloittaa vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa on ottaa ensin katsekontakti häneen. Jos toinen katsoo takaisin, uskallat ehkä lähestyä häntä. Jos hän kääntää katseensa pois, tulkitset sen helposti niin, ettei nyt sovi mennä juttelemaan. Hän haluaa olla rauhassa.

Kaikki ihmiset eivät tulkitse katsekontaktia samalla tavalla. Kaikki eivät myöskään pidä silmiin katsomisesta tai katseen kohteena olemisesta.

Tampereen ja Tarton yliopiston psykologian tutkijat ovat selvittäneet katsekontaktin vaikutusta ihmisiin aivokuvantamisen avulla. He halusivat selvittää vaikuttaako persoonallisuus katseen kohteena olevan reaktioihin ja miten tämä näkyy aivoissa.

Koehenkilöiden aivosähkökäyrää mitattiin samalla kun he katsoivat toista henkilöä, joka joko otti katsekontaktin tai käänsi katseensa sivuun. Tutkittavat olivat ennen koetta osallistuneet persoonallisuustestiin.

Koehenkilöt reagoivat eri tavoin katsekontaktiin tai siitä kieltäytymiseen. Persoonallisuus vaikuttaa katseen kohteena olemisen kokemukseen. Erilaisten ihmisten aivotkin reagoivat tällöin katseeseen eri lailla.

Vähiten ahdistuneiden ja varautuneiden koehenkilöiden aivoissa tapahtui eniten muutosta lähestymismotivaatioon liittyvällä aivoalueella silloin kun heitä katsottiin, kun taas katseen kohteena olevat neuroottiset ja vähemmän avoimet henkilöt kokivat eniten aivoaktiviteettia välttämismotivaatioon liittyvällä alueella.

Varautuneet ja ahdistuneet koehenkilöt pitivät sivuun katsovaa ihmistä takaisin katsovaa miellyttävämpänä. Neuroottisuuteen taipuvaiset halusivat katsoa kohti katsovaa ihmistä vain lyhyen aikaa.

Kohti katsominen saa siis vain osassa ihmisistä aikaan lähestymismotivaation, kun taas jotkut kokevat katseen jopa ahdistavana.

Jos ihastumisen kohde vaikuttaa hyvin ujolta tai ennen kaikkea ahdistuneelta, ei siis kannata katsoa häntä liian kauan silmiin. Ahdistuneen ihmisen aivot saattavat alkaa vältellä katselijaa, eikä toivottu lähestymismotivaatio pääse syntymään.

Joidenkin ihmisten lähestymismotivaatio on taas niin kova, että jo pieni vilkaisu heidän suuntaansa saa heidät harppomaan katselijan luokse isoin loikin. Katsomista on siis syytä annostella kohteen mukaan.

Uusberg H., Allik J. & Hietanen J. K.: Eye contact reveals a relationship between Neuroticism and anterior EEG asymmetry. Neuropsychologia Jul 2015.

Persoonallisuus muokkaa aivojen tapaa reagoida katsekontaktiin. Tampereen yliopiston tiedote 3.6.2015.

Nuoret aikuiset voidaan jaotella erilaisiin kivoihin ryhmiin seksuaalikäyttäytymisen perusteella. Krista Papp, Osmo Kontula ja Kati Kosonen tutkivat parittelukumppanien määrää, kontaktien laatua sekä riskinottoa. Tutkijoiden mukaan seksuaalisuus on vuorovaikutusta. Ja tämä ei kuulkaas ole kaikille mitenkään itsestäänselvää.

Hyvää vuorovaikutusta jouduttavat sellaiset ominaisuudet kuin avomielisyys, sosiaalisesti hyvä suorituskyky, herkkyys (toisen viesteille ja tarpeille) ja kyky käyttää joustavasti erilaisia psyykkisiä ja käyttäytymisstrategioita, jotta voi sopia seksuaaliset kohtaamiset molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Hyvät vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot auttavat myös suojaamaan itseä ja toista turhilta riskeiltä, jopa kiihkeän seksin tiimellyksessä. Fiksuus ja hyvä itseluottamus vahvistavat seksuaalista osaamista.

Tutkijat jakoivat nuoret aikuiset karkeasti kahteen joukkoon: kontakti-orientoituneisiin ja pakonomaisiin seksikäyttäytyjiin.

Kontakti-orientoituneet huomioivat omat ja kumppanin seksuaaliset toiveet ja rajat vakavasti ja solmivat emotionaalisia ja tasa-arvoisia suhteita. He kypsyvät aikuisiksi harmonisesti kumppanin kanssa rinta rinnan.

Pakonomaiset mieltävät itsensä ja kumppaninsa kohteiksi: keräävät päänahkoja ja keskittyvät vain seksiin. Heidän on vaikea antautua tunnetasolla ja sitoutua toiseen. Tällaiset nuoret aikuiset saattavat olla sosiaalisesti eristäytyneempiä kuin hyviin kontakteihin kykenevät, eivätkä heidän suhteensa ole kovin vastavuoroisia.

Siitä sitten vaan valitsemaan ryhmänsä. Haluaako olla itsevarma ja henkisesti ja seksuaalisesti kyvykäs ja onnellinen - vai ei.

Nuorten aikuisten seksuaalikäyttäytyminen ja seksuaaliset riskinotot. Krista Papp, Osmo Kontula ja Kati Kosonen. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto D36 2000.