Suomalaiset suhtautuvat muita eurooppalaisia kielteisemmin ulkomaalaisiin, mutta noin kymmenen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa yli puolet oli valmiita menemään naimisiin ulkomaalaisen kanssa ja kaksi kolmesta hyväksyisi sukulaisen ulkkipuolison.
Nyrpeimmin suhtauduttiin ”mustalaisiin”, somaleihin ja muslimeihin ja myönteisimmin ruotsalaisiin, suomenruotsalaisiin (jotka eivät ole ulkomaalaisia), amerikkalaisiin ja saamelaisiin (jotka saattavat myös olla suomalaisia).
Väestöliiton mukaan puolisonvalinta perustuu yleisesti kolmeen sosiaaliseen voimaan:
1. Yksilöllisiin syihin: partnereissa toivottuihin voimavaroihin ja ominaisuuksiin, kuten ikään, ulkonäköön, luotettavuuteen, älykkyyteen, huumorintajuun jne.
2. Sosiaalisiin normeihin hyväksyttävästä puolisosta (esim. uskonto, sukupuoli, ikä)
3. sekä parisuhdemarkkinoiden luomiin rajoituksiin (esim. väestörakenne tietyssä ikäryhmässä).
Ulkomaalainen puoliso valitaan yleensä yksilöllisten ominaisuuksien tai parisuhdemarkkinoiden rakenteiden takia. Ulkomaalainen puoliso saatetaan valita, jos toivotaan vakavaraista, naisellista tai miehekästä puolisoa.
Ulkomaalaisia puolisoita tulee käytännössä maista, jotka hyväksyvät ulkkiliitot. Siksi Suomeen tulee vaimoja Thaimaasta, muttei juuri Afganistanista. Historiallisesti naiset ovat liikkuneet miehiä useammin pois kotiseuduiltaan.
Tutkijoiden mukaan joidenkin väestöryhmien on vaikea löytää sopivana pidettyä puolisoa. Suomessa maaseudulla asuvat vähän koulutetut miehet ja kaupungeissa asuvat akateemiset naiset ovat vaikeuksissa etsiessään kumppania omasta elinpiiristään.
Rakkautta etsivän katse suuntautuu siis kauemmas.
Suomalaiset miehet naivat itseään selvästi nuorempia ulkomaalaisia vaimoja. Myös suomalaiset naiset ottavat kahden suomalaisen liittoihin verrattuna useammin itseään nuoremman miehen. Suomalaismiesten vaimot eivät kuitenkaan ole mitään teinejä, vaan iso ikäero johtuu ulkomaalaisen vaimon naivien miesten korkeammasta iästä.
Tutkijoiden mukaan suomalaismiehet päätyvät ulkomaalaispuolisoon ehkä sen takia, etteivät ole löytäneet vaimoa Suomesta tai siksi, etteivät halua toista suomalaista vaimoa.
Suomalaisnaisten ulkomaalaispuolisot tulevat useimmin korkeasti kehittyneistä maista. Suomalaiset miehet naivat useammin vaimon vähän kehittyneistä maista.
Kehitysmaasta tulevaan puolisoon, varsinkin miehiin, suhtaudutaan aluksi epäluuloisesti. Yleensä siippa hyväksytään ajan kanssa.
Väestöliiton tutkimuksessa suomalaiset miehet eivät pitäneet ongelmista keskustelua ja kotitöiden jakoa yhtä tärkeinä seikkoina parisuhteen onnistumiselle kuin suomalaisnaiset tai ulkomaalaismiehet. Myös lapset, oma aika ja hyvä seksisuhde ovat tärkeämpiä Suomessa syntyneille naisille ja ulkomailla syntyneille miehille kuin mitä ne ovat suomalaismiehille.
Suomessa syntyneet ulkomaalaisen naineet naiset pitävät lapsia erittäin tärkeänä, jopa parisuhteessa onnistumiselle. Lapset ovat tärkeitä myös ulkomailla syntyneille miehille, mutta eivät Suomessa syntyneille kaksikulttuurisessa liitossa eläville miehille.
Tutkijat arvelevat naisten ehkä etsivän lapsia rakastavia miehiä ulkomailta, koska Suomesta ei ole sellaisia riittävästi löytynyt.
Vihjaavatko tutkijat, että suomalaiset miehet hakevat vaimon ulkomailta, koska eivät saa naista Suomesta ja suomalaiset naiset menevät ulkomaille löytääkseen koulutetun ja lapsirakkaan miehen?
Osa suomalaisista miehistä ei halua enää toista suomalaista vaimoa. Mikä meni pieleen ensimmäisessä liitossa?
Onko meissä suomalaisissa joitakin sellaisia piirteitä, joita ei muissa kansoissa ole?
Onko ”meitä suomalaisia” edes olemassa?
Perhebarometri 2012: Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Lassi Lainiala ja Minna Säävälä. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 46/2012.