Avioituminen on nykyään henkilökohtainen valinta, joka tehdään rakkaudesta. Silti häät ovat edelleen voimakkaasti myös sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset tekevät mitä heiltä odotetaan, vaikka he väittäisivät toimivansa täysin itsenäisesti, väittää sosiologian dosentti Anna-Maija Castrén Helsingin yliopistosta.
Castrén ja hänen pariisilainen kollegansa Florence Maillochon tutkivat ensimmäistä kertaa avioon meneviä alle kolmekymppisiä lapsettomia valkoisia heteropareja ”kenet kutsut häihin?” -teemalla. Kutsuvieraslistojen laadintaa ei ole aiemmin juuri tutkittu. ”Meistä tulee perhe -juhla tarvitsee tietyt ihmiset todistamaan sitä.”
Keskiluokan ihanteena on kutsua paljon ystäviä sukulaisten sijaan. Bileistä halutaan omannäköiset, uniikit ja unohtumattomat. Häihin liittyy paljon toiveita, odotuksia ja vaatimuksia. Suvussa kulkevat perinteet vaikuttavat hääjärjestelyihin ja voivat lisätä suunnittelutiimin paineita.
Morsiamet toimivat häiden managereina ja ovat päävastuussa häiden järjestelyistä ja siitä, miten parin persoonallisuudet, identiteetit tai elämäntapa tuodaan esiin.
Tärkeitä vaikuttajia ovat myös hääparin äidit. Tosin parit haluavat yhä useammin muokata hääperinteitä omanlaisikseen tai luoda kokonaan uudenlaisia tapoja. Castrénin mukaan häiden suunnittelun taustalta löytyy aika latautunut kuvio.
”Pari haluaa ”meidän häät”, mutta esimerkiksi vanhempien ystäviä voidaan kutsua kaupan päälle. Neuvotteluprosessissa sovitetaan yhteen häiden monia funktioita. Häät voivat olla tosi tärkeät vanhemmille ja taustalla voi olla kipeitäkin asioita.”
Castrénin haastattelemat suomalaisparit korostavat häidensä ”omistajuutta”. Sukulaisista saatetaan puhua könttänä, joka on pakko kutsua häihin. Omien ystävien merkitystä korostetaan. Silti useimpien lopullisella vieraslistalla sukulaisten osuus on merkittävä. Harva pari haluaa juhlia häitään kokonaan ilman sukulaisiaan ja perhettään.
Ranskassa suvun ja yhteiskuntaluokan merkitys on hieman korostuneempi kuin Suomessa. Häät järjestetään ”ylemmässä asemassa” olevan perinteiden mukaan. Jos vanhempien ystävät kuuluvat eliittiin, heidät kutsutaan mielellään mukaan. Suomalainen spesialiteetti on kummivanhempien tärkeys.
Suomalaisten mielestä tärkeintä häissä on hyvä tunnelma.
3 kommenttia
Anonyymi
4.6.2012 18:24
Niinpä. Häät on naisten juttu. Jos sulhasilta kysyttäisiin useimmat taitaisivat kallistua maistraatin puoleen ja virallisen osuuden jälkeen pienen piirin kahvituksiin esim uudessa kodissa. Mutta telkkarista ja aikakauslehdistä pukkaa sellaisia hääkuvauksia jotka uppoavat ns kybällä tyttösten päihin ja niin sitä sitten mennään sen suurimman kuvion kautta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
5.6.2012 12:04
Meidän vanhemmillemme ei edes kerrottu naimisiinmenosta kuin vasta jälkikäteen. Häihin heitä ei kutsuttu eikä muutakaan sukua. Häät suunniteltiin yhdessä miehen kanssa, vaikka tarjoilut suunnittelin (ja valmistin) itse. Ainoat ns. koristeet, eli kirahviaiheiset pahvilautaset ja -vieraskirja valittiin yhdessä.
Perinteiset kirkkohäät niihin liittyvine hössötyksineen ovat mielestäni ihan kauheita. Surettaa, että jotkut aikuiset ihmiset tarvitsevat häihiinsä puheita satuolennoista, saati sitten kuvottavia, naista orjuuttavia rituaaleja kuten kaiken maailman sukkanauhoilla pelehtiminen (kannattaa perehtyä näiden historiaan ja miettiä, haluaako oikeasti nöyryyttää itseään niin).
Suurimmalle osalle ihmisistä häät ovat kallis joukkopsykoosi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
5.6.2012 16:15
Itse en ole ikinä haaveillut suurista häistä, mutta jos menen vielä joskus naimisiin maistraattivihkimisen lisäksi haluan ehdottomasti järjestää kunnon bileet kavereille. Ei mitään pönötystä, vaan ihan vaan todella rennot bileet ja hyvää livemusaa & syötävää.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin