Suhteet & seksi

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan nuorten aikuisten kannattaa elää mahdollisimman konservatiivista elämää, jos he haluavat päästä onnelliseen avioliittoon. Amerikkalaisten avioelämää tutkivan the National Marriage Projectin raportin mukaan kolme tärkeää elämäntapaan liittyvää tekijää johtaa onnellisiin naimakauppoihin.

Denverin yliopiston tekemään tutkimukseen värvättiin vuosina 2007-2008 yli tuhat heterosuhteessa olevaa 18-34 -vuotiasta nuorta aikuista, joiden elämää seurattiin viiden vuoden ajan. 418 tutkittavaa päätyi naimisiin.

Avioliittojen laatua tutkittuaan psykologit Galena K. Rhoades ja Scott M. Stanley tulivat siihen tulokseen, ettei kannata karata kahdestaan naimisiin. Kunnon häät pitäneet parit olivat muita onnellisempia.

Ja mitä isommat häät, sitä parempilaatuinen avioliitto oli palkkiona. Seuraako onni vain rikkaita? Ehei. Tutkijat poissulkivat varallisuuden, koulutuksen, uskonnon, etnisen taustan ym. taustamuuttujien vaikutukset, ja totesivat kunnon kemujen ihan oikeasti ennustavan parempaa avio-onnea.

Ilmeisesti suuren joukon edessä annettu lupaus velvoittaa enemmän kuin salaa naimisiin menneiden kahdenkeskinen sopimus. Toisena selityksenä tutkijat pitivät ison tukijoukon apua, lämpöä ja rakkautta. (Hieman surulliselta tuntuu pienen suvun ja niukan ystäväpiirin omaavien parien kannalta, jos ei edes oma parisuhde tuo onnea elämään.)

Mitä enemmän häslinkiä ja parisuhteita pareilla oli ollut ennen avioliittoa, sitä huonompilaatuinen heidän liittonsa oli. Tutkijat arvelevat runsaiden parisuhdekokemusten vain aiheuttavan liikaa vertailua, ja sen tiedostamista, että jossain saattaa olla vielä parempi vaihtoehto. Paljon sutinaa kokeneet avioparit saattavat myös huonona hetkenä muistella jotakin exää, joka oli sentään tosi hyvä sängyssä.

Mittava kokemus eroista syö myös avio-onnea. Jo monta kertaa parisuhteen päättänyt saattaa pitää avioeroa ihan käypänä vaihtoehtona. Miksi juuri tämä suhde vaatii jatkoa?

Mitä tietoisemmin parit tekivät päätöksiä uusien askelien ottamisesta parisuhteen polulla, sitä onnellisempi oli heidän avioliittonsa. Parit jotka vahingossa ajautuivat asumaan yhdessä, tai tekivät lapsia puolivahingossa, olivat muita onnettomampia. Tutkimuksen mukaan lisääntyminen vasta avioliiton solmimisen jälkeen takaa paremman avio-onnen.

Nuorten aikuisten vapaampi ja kokeilevampi parisuhde-elämä johtaa tämän tutkimuksen mukaan vain huonompiin avioliittoihin. Perinteet kunniaan ja ekan kanssa naimisiin? Olisiko siinä onnen salaisuus?

Avioituminen on nykyään henkilökohtainen valinta, joka tehdään rakkaudesta. Silti häät ovat edelleen voimakkaasti myös sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset tekevät mitä heiltä odotetaan, vaikka he väittäisivät toimivansa täysin itsenäisesti, väittää sosiologian dosentti Anna-Maija Castrén Helsingin yliopistosta.

Castrén ja hänen pariisilainen kollegansa Florence Maillochon tutkivat ensimmäistä kertaa avioon meneviä alle kolmekymppisiä lapsettomia valkoisia heteropareja ”kenet kutsut häihin?” -teemalla. Kutsuvieraslistojen laadintaa ei ole aiemmin juuri tutkittu. ”Meistä tulee perhe -juhla tarvitsee tietyt ihmiset todistamaan sitä.”

Keskiluokan ihanteena on kutsua paljon ystäviä sukulaisten sijaan. Bileistä halutaan omannäköiset, uniikit ja unohtumattomat. Häihin liittyy paljon toiveita, odotuksia ja vaatimuksia. Suvussa kulkevat perinteet vaikuttavat hääjärjestelyihin ja voivat lisätä suunnittelutiimin paineita.

Morsiamet toimivat häiden managereina ja ovat päävastuussa häiden järjestelyistä ja siitä, miten parin persoonallisuudet, identiteetit tai elämäntapa tuodaan esiin.

Tärkeitä vaikuttajia ovat myös hääparin äidit. Tosin parit haluavat yhä useammin muokata hääperinteitä omanlaisikseen tai luoda kokonaan uudenlaisia tapoja. Castrénin mukaan häiden suunnittelun taustalta löytyy aika latautunut kuvio.

”Pari haluaa ”meidän häät”, mutta esimerkiksi vanhempien ystäviä voidaan kutsua kaupan päälle. Neuvotteluprosessissa sovitetaan yhteen häiden monia funktioita. Häät voivat olla tosi tärkeät vanhemmille ja taustalla voi olla kipeitäkin asioita.”

Castrénin haastattelemat suomalaisparit korostavat häidensä ”omistajuutta”. Sukulaisista saatetaan puhua könttänä, joka on pakko kutsua häihin. Omien ystävien merkitystä korostetaan. Silti useimpien lopullisella vieraslistalla sukulaisten osuus on merkittävä. Harva pari haluaa juhlia häitään kokonaan ilman sukulaisiaan ja perhettään.

Ranskassa suvun ja yhteiskuntaluokan merkitys on hieman korostuneempi kuin Suomessa. Häät järjestetään ”ylemmässä asemassa” olevan perinteiden mukaan. Jos vanhempien ystävät kuuluvat eliittiin, heidät kutsutaan mielellään mukaan. Suomalainen spesialiteetti on kummivanhempien tärkeys.

Suomalaisten mielestä tärkeintä häissä on hyvä tunnelma.

Oletko menossa naimisiin ensi kesänä? Toivottavasti hän on maanviljelijä. Maanviljelijät ja jopa heidän kaupungissa asuvat lapsensa ovat erilaisia kuin muut. Heillä on vähemmän seksikumppaneita kuin muilla ja he pettävät harvoin. Kaikista kilteimpiä ovat maanviljelijätaustaiset naiset.

Yrittäjää kannattaa vähän pitää silmällä. Hän voi kuulua pahiksiin. Yrittäjät pettävät kaksi kertaa useammin kuin muut. Mies- ja naisyrittäjät kaipaavat molemmat seikkailuja.

Ylempien toimihenkilöiden tyttäret ovat seksuaalisesti liikkuvaisia. Pappa betalar. Seksielämää ei haittaa vaikka nainen vajoaisi sosiaalisesti, seksuaalinen itsetunto pysyy korkeana. Miehillä käy paras flaksi silloin, kun heillä alkaa pyyhkiä hyvin. Nousukasmiehillä on usein rinnakkaishoitoja.

Paremmissa piireissä voi joutua itkemään itsensä uneen. Ylemmät sosiaaliryhmät harrastavat rinnakkaissuhteita alempia ryhmiä useammin.

Tilastojen mukaan nainen joutuu miestä helpommin petetyksi, miespettäjät johtavat noin 40/ 30 lukemin. Pettäjän elämä ei ole hauskaa. Naisilla monikumppanisuus ja miehillä rinnakkaissuhteet vähentävät sukupuolielämän tyydyttävyyttä.

Ilo rinnassa hääkarkkeja askartelemaan, jos sait haaviisi onnellisen agronomin.

Elina Haavio-Mannila & Aino Sinnemäki: Sosioekonominen asema, sosiaalinen liikkuvuus ja seksuaalinen liikkuvaisuus. (2005)