Suhteet & seksi

”Usein parisuhdeongelmat on yksilön ongelmia”, väittää parisuhdeneuvoja Sari Liljeström. Liljeström työskentelee parisuhdekeskus Katajassa.

”Apua voi siis myös hakea yksin. Parisuhdetta voi hoitaa yksin”, sanoo Liljeström.

Liljeströmin mukaan muutosta parisuhteen ongelmiin voi hakea muuttamalla omaa käytöstään. ”Se lisääntyy mihin keskittyy”, hän muistuttaa.

Parisuhteen kestävyydelle tai ongelmien sietämiselle ei voida laittaa mitään yleistä rajaa. Ihmisten tausta ja henkilökohtaiset ominaisuudet ratkaisevat pitkälti myös parisuhteen joustavuuden määrän.

”On olemassa yksilön rajat, ei parisuhteen kestävyyden ongelmaa, vaan yksilön rajat. Ihmiset panee suojat päälle, kun on menty lähelle rajaa.”

Usein kuulee, että riitaan tarvitaan kaksi, tai että parisuhdetta voi hoitaa vain yhdessä. Liljeströmin näkemys on virkistävä ja toivoa antava, jos kokee parisuhteen vaikeaksi, eikä kumppani halua lähteä vaikka pariterapiaan. Kärsivä voi hakea apua ihan itse.

Liljeströmin mukaan useimmat ihmisen kriisit ovat yksilön kriisejä. Omia ajatuksia ja tunteita tutkailemalla voi saada avun hankalaan tilanteeseen. Samalla usein muutkin ihmissuhdeongelmat, kuten parisuhteen klikit, helpottavat.

Liljeströmin mielestä aikuisten ihmisten tulisi käsittää, ettei toinen henkilö voi koskaan ratkaista kaikkia ongelmiamme ja tyydyttää kaikkia tarpeitamme.

”Hyvä parisuhde on sellainen, jossa saan ajoittain riittävästi sitä mitä tarvitsen, jotta kestän ne hetket kun en saa.”

Sari Liljeströmin luento 30.11.2016

Avioituminen on nykyään henkilökohtainen valinta, joka tehdään rakkaudesta. Silti häät ovat edelleen voimakkaasti myös sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset tekevät mitä heiltä odotetaan, vaikka he väittäisivät toimivansa täysin itsenäisesti, väittää sosiologian dosentti Anna-Maija Castrén Helsingin yliopistosta.

Castrén ja hänen pariisilainen kollegansa Florence Maillochon tutkivat ensimmäistä kertaa avioon meneviä alle kolmekymppisiä lapsettomia valkoisia heteropareja ”kenet kutsut häihin?” -teemalla. Kutsuvieraslistojen laadintaa ei ole aiemmin juuri tutkittu. ”Meistä tulee perhe -juhla tarvitsee tietyt ihmiset todistamaan sitä.”

Keskiluokan ihanteena on kutsua paljon ystäviä sukulaisten sijaan. Bileistä halutaan omannäköiset, uniikit ja unohtumattomat. Häihin liittyy paljon toiveita, odotuksia ja vaatimuksia. Suvussa kulkevat perinteet vaikuttavat hääjärjestelyihin ja voivat lisätä suunnittelutiimin paineita.

Morsiamet toimivat häiden managereina ja ovat päävastuussa häiden järjestelyistä ja siitä, miten parin persoonallisuudet, identiteetit tai elämäntapa tuodaan esiin.

Tärkeitä vaikuttajia ovat myös hääparin äidit. Tosin parit haluavat yhä useammin muokata hääperinteitä omanlaisikseen tai luoda kokonaan uudenlaisia tapoja. Castrénin mukaan häiden suunnittelun taustalta löytyy aika latautunut kuvio.

”Pari haluaa ”meidän häät”, mutta esimerkiksi vanhempien ystäviä voidaan kutsua kaupan päälle. Neuvotteluprosessissa sovitetaan yhteen häiden monia funktioita. Häät voivat olla tosi tärkeät vanhemmille ja taustalla voi olla kipeitäkin asioita.”

Castrénin haastattelemat suomalaisparit korostavat häidensä ”omistajuutta”. Sukulaisista saatetaan puhua könttänä, joka on pakko kutsua häihin. Omien ystävien merkitystä korostetaan. Silti useimpien lopullisella vieraslistalla sukulaisten osuus on merkittävä. Harva pari haluaa juhlia häitään kokonaan ilman sukulaisiaan ja perhettään.

Ranskassa suvun ja yhteiskuntaluokan merkitys on hieman korostuneempi kuin Suomessa. Häät järjestetään ”ylemmässä asemassa” olevan perinteiden mukaan. Jos vanhempien ystävät kuuluvat eliittiin, heidät kutsutaan mielellään mukaan. Suomalainen spesialiteetti on kummivanhempien tärkeys.

Suomalaisten mielestä tärkeintä häissä on hyvä tunnelma.