Suhteet & seksi

Tietäminen ja tiede ovat ihania asioita. Joskus tuntuu kuitenkin siltä, ettei kaikkea halua tietää. Esimerkiksi, haluaako lasta suunnitteleva pari todella tietää mitä kaikkia vaaroja sisältyy matkalla hedelmöityksestä syntymään?

Mitä enemmän lukee ihmisen hedelmöittymisestä, raskausajasta ja synnytyksestä, sitä ihmeellisemmältä tuntuu terveen lapsen syntymä.

Elämän alku on täynnä vaaroja ja riskejä.

Suurin osa hedelmöityneistä alkioista ei koskaan pysty tarttumaan kohdun seinämään.

Naiset saavat todella paljon varhaisen vaiheen keskenmenoja, usein itse asiaa edes tietämättä. Kuukautiset saattavat olla runsaat ja kivulloiset, mutta nainen ei tiedä olleensa raskaana.

Ehkä terveydenhuollon työntekijät eivät välitäkään pitää kiirettä raskauden toteamiseksi. Monet ryntäävät itse apteekkiin hakemaan yhä tarkempia raskaustestejä.

Todetuistakin raskauksista jopa viidennes menee kesken - suurin osa jo aika alkuvaiheessa raskautta.

Ovatko ihmiset oikeasti valmistautuneita tällaisiin mahdollisiin menetyksiin? Suru on suuri.

Olen miettinyt miltä miehistä tuntuu menettää syntymätön lapsi. Naisten surusta ja epätoivosta kerrotaan paljon enemmän. Jotenkin ajatellaan, ettei asia kirpaise miestä yhtä paljon, koska hän ei kanna lasta sisällään. Mutta onko asia näin? Ottaako mies menetyksen kevyemmin?

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/elaman_ja_kuoleman_kimpussa

Tulevaisuudessa lapsettomuudesta kärsivät saattavat saada apua uudesta geenilöydöstä. Durhamin ja Osakan yliopiston tutkijat ovat hiirikokeissa ensimmäistä kertaa havainneet, että PDILT-proteiinia tuottava geeni mahdollistaa siittiöiden kiinnittymisen munasoluun, siis hedelmöittymisen perustoiminnon.

Geenilöydös tulee Durhamin yliopiston mukaan auttamaan myös ihmisiä.

Tutkimusryhmän testeissä hiiriurokset, joilla kyseinen geeni oli kytketty pois toiminnasta saivat hedelmöitettyä alle kolme prosenttia naaraiden munasoluista, kun taas toimivan geenin hiiret onnistuivat tehtävässään yli 80-prosenttisesti.

Tutkijoiden mukaan munasolun ympärillä olevat sukusoluja suojaavat solut (cumulus cells) ovat myös hyvin tärkeitä hedelmällisyyden kannalta mahdollistaen siittiöiden kiinnittymisen kunnolla munasoluun.

Seuraavaksi ryhmän tutkijat toivovat voivansa aloittaa tutkimuksen ihmisillä. He ovat innoissaan uudesta mahdollisuudesta kehittää tehokkaampia ja edullisempia hedelmöityshoitoja.

Uusi löydös mahdollistanee myös aivan uusien geenitietoa hyödyntävien ehkäisykeinojen kehittämisen. (Tarvitsee ”vain” deaktivoida hedelmöitystä edistävä geeni.)

Durhamin yliopiston tohtori Adam Benhamin mukaan PDILT-proteeini on oleellinen osa sperman navigointisysteemiä. Se auttaa siittiöitä uimaan munanjohtimessa joutuisammin kohti munasolua. Ilman kyseistä proteiinia sperma jää jumiin.

Durham University News 1.5.2012.

Yhä useammat alkavat uskoa ihmisiä, jotka skippaavat lapsen teon vapaaehtoisesti. Yksilöllä on oikeus ja mahdollisuus kieltäytyä vanhemmuudesta.

Aika moni jää ilman jälkeläisiä vastoin tahtoaan. Henna-Riikka Hiltusen hoitotyön opinnäytetyössä viime vuodelta on hyvä yhteenveto lapsettomuudesta. Suomalaisista pareista noin kuudennes kärsii siitä jossakin vaiheessa elämäänsä. Suurin osa onnistuu hedelmöityksessä vuoden sisällä: ehkäisyn lopettamisen 1-vuotispäivänä 80-85 prosenttia pareista on saanut lapsen alulle. Ilman tärppiä jääneistä puolet onnistuu yrityksessään seuraavan vuoden aikana.

Lapsettomuuden syitä ovat mm. ensisynnyttäjien keski-iän nousu, vanhempien ylipaino (naisilla varsinkin vyötärölihavuus laskee hedelmällisyyttä, miehillä ylipaino aiheuttaa liiallisen estrogeenintuotannon), elämäntavat (liikkumattomuus, tupakka, päihteet, vähäinen yöuni jne.), sukupuolitaudit, sairaudet ja rakennepoikkeamat.

Nykyisistä vanhemmiksi pyrkivistä osa on itse jäänyt eloon erilaisten tehostettujen hoitojen ansiosta, mikä saattaa laskea omaa hedelmällisyyttä. Syömishäiriöt haittaavat raskaaksi tuloa ja raskautta, ei vain lihavilla, vaan myös liian laihoilla naisilla.

Vaikka lisääntyminen ei juuri nyt kauheasti kiinnostaisikaan, on kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei lapsia noin vain automaattisesti hankita.

Hedelmällisyysikkuna on yleensä auki 18-35 -vuotiaana. Moni ei tiedä, että naisen paras aika loppuu jo kolmikymppisenä ja yli 35-vuotiaista vain noin puolet onnistuu tulemaan raskaaksi vuoden yrittämisen jälkeen ilman hedelmällisyyshoitoja.

Lääkärikaverini mukaan hedelmällisyys ja sen kesto ovat erittäin yksilölllisiä ominaisuuksia. Aina ei voi etukäteen tietää sattuuko kuulumaan siihen harvinaiseen joukkoon, jolla vaihdevuodet alkavat ennenaikaisesti alle 30-vuotiaana.

Hyvä syy olla hankkimatta lapsia on oman halun puute. Muut syyt voivat jälkeenpäin tuntua typeriltä.