Suomessa on viime aikoina esitetty argumentteja kilpailun ja menestymisen puolesta: maassamme ei saa menestyä ja kateelliset yrittävät verottaa asiantuntijat, johtajat ja yrittäjät kyykkyyn.
Toisaalta yhteisöllisyyden, hyvinvointivaltion säilyttämisen ja huono-osaisten huomioimisen puolesta on myös pidetty meteliä. Menestyjiä on syytetty ahneiksi.
Markkinatalousmaa Yhdysvalloissa ja muuallakin maailmassa tehdään paljon tutkimusta, jonka perusteella eurooppalainen hyvinvointivaltio näyttäisi miellyttävämmältä paikalta elää kuin puhdas kilpailuyhteiskunta.
Uskomukset ihmisen luontaisesta ahneudesta on jyrätty.
Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan jo 3-vuotiaat jakavat yhdessä tehdyn työn palkinnot tasan ryhmän kesken, vaikka heille tarjottaisiin mahdollisuus epäreiluun palkinnon omimiseen. Esimerkiksi simpanssit monopolisoivat etuudet samassa tilanteessa.
Toisaalta ihmisillä on taipumus pitää itseään keskivertoa parempina. Viidentoista maan tutkimus vahvisti itsensä yliarvostamisen olevan erityisen yleistä maissa, joissa oli suurimmat tuloerot.
Maaliskuussa 2012 julkaistu tutkimus paljastaa opinnoissa huijaamisen lisääntyvän Yhdysvalloissa niissä osavaltioissa, joissa tuloerot ovat suurimmat ja ihmisten välinen luottamus pieni.
Virginian yliopiston psykologian laitos tutki USA:n asukkaita vuosina 1972-2008. Ihmiset olivat sitä onnellisempia mitä tasaisempi tulonjako sinä vuonna oli. Mitä isommat tuloerot, sitä enemmän kansalaiset kokivat, että toisiin ei voi luottaa ja että muut ovat epäreiluja. Tämä koski muita paitsi rikkaita. Tyytymättömyys ei johtunut vähävaraisuudesta, vaan epäreiluuden kokemuksesta.
Reiluuden kokemus talousasioissa saattaa olla pitkälti geneettistä. Pnasissa julkaistussa neurotaloustieteen tutkimuksessa ruotsalais-amerikkalainen tutkimusryhmä käytti aineistonaan ruotsalaisia kaksosia. Perimä selitti yli 40 prosenttia koehenkilöiden reaktioiden vaihteluista epäreiluihin tarjouksiin talous-pelissä. Identtisten kaksosten valinnat olivat kaikista lähimpänä toisiaan.
Ehkä jotkut ovat perinnöllisesti epäreiluja?
Psychological Sciencen joulukuun 2011 numerossa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan valta-asemassa olevat ihmiset yliarvioivat oman pituutensa. Washingtonin yliopiston tutkijat totesivat kolmessa kokeessa, että valta saa 1. henkilön pitämään muita todellisuutta lyhyempinä, 2. ihmisen pitämään itseään todellisuutta pidempänä sekä 3. henkilön ottamaan virtuaalitodellisuudessa (pelissä) paljon pidemmän avatarin (hahmon) edustamaan itseään. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisesti mahtavat ja näyttävät henkilöt saavuttavat muita todennäköisemmin valtaa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa voidaan osoittaa, että vallassa olevat myös tuntevat itsensä isommiksi kuin mitä he oikeasti ovat.
Onko todella niin, että menestys sumentaa henkilön käsityksen todellisuudesta? Että omat ansiot yliarvioidaan ja muita aliarvioidaan?
Vai onko menestystä janoava jo lähtökohtaisesti itseään muita parempana pitävä ja kotiinpäin vetävä moukka?
Ei kai nyt sentään. Reilulla kilpailulla on virkistävä vaikutus ihmisiin. Vai?
Psychological Science: Feb. 2011., Sep. 2011., March 2012.