Suhteet & seksi

Tutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita median ja somen aiheuttamista nuorten naisten ulkonäköpaineista. Kauneusihanteisiin jumittuminen ja ulkomuodon arvostelu eivät näytä vielä saavuttaneen lakipistettään. Erityisesti nuoret ovat jatkuvan arvioinnin kohteena.

The University of North Texasin tutkijat rekrytoivat 1 044 naista ja 273 miestä Tinder-tutkimukseen. Suurin osa tutkituista oli nuoria opiskelijoita, ja vain osa käytti Tinderiä. Tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää deittisovelluksen vaikutuksia mm. ihmisten itsetuntoon, itsearvostukseen ja kehonkuvaan.

Tutkimuksen mukaan Tinderin käyttäjät suhtautuvat keskimäärin hyvin kriittisesti ulkonäköönsä. Tiuhaan Tinderiä käyttävät häpeävät muita enemmän kehoaan ja tarkkailevat sitä jatkuvasti. Aktiivitinderöijät ovat sisäistäneet kulttuurin kauneusihanteet, vertailevat itseään muihin ja luottavat median luomiin ulkonäkökriteereihin. Tinderin käyttäjät suhtautuvat myös muiden ihmisten ulkonäköön kriittisesti.

Tinderin toimintaperiaate saattaa tutkijoiden mukaan lisätä ihmisten depersonalisaatiota. Käyttäjien ihmiskäsitys alkaa muistuttaa kertakäyttökulttuuria: ihmiset ovat vaihdettavissa parempaan nopeasti.

Tutkimukseen oli rekrytoitu enemmän naisia kuin miehiä, koska tutkijat olettivat erityisesti naisten kärsivän tällaisesta kehon objektifikaatiosta. Tutkijoiden hämmästykseksi selvisi, että miehet kärsivät hyväksikäytöstä ja ulkonäön arvostelusta vähintään yhtä paljon kuin naiset, ehkä jopa naisia enemmän.

Tinderissä olevien miesten itsetunto on heikompi kuin miehillä, jotka eivät käytä Tinderiä. Tutkijat muistuttavat, ettei huono itsetunto tai kriittinen käsitys omasta ulkonäöstä johdu välttämättä Tinderistä. Onhan mahdollista, että itseensä tyytymättömät ihmiset haluvat jostakin syystä hakea (julmien) deittimarkkinoiden mielipidettä ulkomuodolleen.

Jatkuvasti arvosteltavana olo tai itsensä vertaileminen muihin ei tutkitusti paranna kenenkään itsetuntoa. Ehkä oma keho ja oma ulkonäkö olisi helpompi hyväksyä, jos ei turvaudu ventovieraiden mielipiteisiin, vaan yrittää keskittyä muihin, esimerkiksi oman kehon ulkopuolella oleviin mielenkiintoisiin asioihin.

Voi myös hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka hyväksyvät toisen sellaisena kuin hän on, ilman jatkuvia ponnisteluja ulkonäön yli-ihmiseksi. Terveissä ihmissuhteissa kannustetaan hyviin elämäntapoihin ja vahvistetaan myös henkisiä ominaisuuksia. Ulkonäköön keskittyvä parisuhde ei yleensä ole kovin kestävällä pohjalla. Mitä arvoa on rakkaudella, joka hyväksyy vain tietynlaisen kauneuden?

APA News: Tinder: Swiping Self Esteem? 4.8.2016.
(Love Me Tinder: Objectification and Psycho-Social Well-Being -esitelmä 4.8.2016.)

Aidon rakkauden viisi välttämätöntä ominaisuutta ovat huomio, hyväksyntä, arvostus, hellyys ja salliminen. Kohtuullinen määrä näitä on ainoa määrä, jonka aikuinen tarvitsee ja ainoa määrä jonka toinen aikuinen voi antaa, sanoo psykologian tohtori ja psykoanalyytikko David Richo kirjassaan Viisi asiaa joita ei voi muuttaa.

Ihmisten kannattaisi kuunnella tunteitaan. Ne muodostuvat kehossa. Yleensä teemme kaikkemme niiden tukahduttamiseksi, koska pelkäämme meitä sattuvan tai luulemme muiden pääsevän liian lähelle tai nauravan meille. Psyykkisesti ja henkisesti tervettä ihmistä koskettaa se, mitä muille tapahtuu. Tapahtumat vaikuttavat voimakkaasti, tunteet tuntuvat syvällä ja ne uskalletaan näyttää. Järkähtämättömyys ja kylmyys muita kohtaan ei ole tervettä.

Tapahtumat vaikuttavat ihmiseen haitallisesti, jos hän lyyhistyy tunteisiinsa, menettää henkisen tasapainonsa, jumittuu ajatuksiinsa, masentuu tai vaipuu epätoivoon.

Tunteet ovat ruumiillisia reaktioita ja terveitä synnynnäisiä tekniikoita, joiden avulla voimme käsitellä ongelmia ja keksiä uusia ratkaisukeinoja. Richon mukaan askeettisissa perinteissä yritetään joskus hillitä ja laimentaa tunteita. Tästä on haittaa ihmisen terveydelle. Tunteet täytyy kokea. Ne kehittävät ihmisyyttämme. Asianmukainen reaktio menetykseen on suru, joka usein johtaa vihaan, pelkoon ja lopulta iloon. Vasta tunteen täydellistä hyväksymistä seuraa irti päästäminen.

Monet elävät pään sisällä ja yrittävät älyllistää kaiken. Tunteet ovat fyysisiä, niitä ei voi pelkästään analysoida. Tunteiden ilmaisu vain turvallisessa ympäristössä on terve puolustusmekanismi. Tunteita ei pidä käyttää toisen manipulointiin tai viettelyyn. Tunteiden välttelijät eivät saa koskaan tietää, että tunne harvoin on niin rankka kuin mitä etukäteen pelkää. Vain tunteen läpikäymällä siitä voi vapautua. Pelkäämme järkyttävämme toisia, pelkäämme etteivät he rakasta meitä enää, jos olemme uskollisia itsellemme.

Tunteet eivät ole töykeitä, kiusallisia tai epäkohteliaita, vaikka joillekin on niin opetettu.

Mitä pelkäämme? Pelon vastakohta on innostus. Mistä pelkään innostua? Pelko pakottaa meidät tekemään harkitsemattomia valintoja. Pelko on elettävä läpi. Pään pitäminen kylmänä on elävyyden jähmettämistä. Richon mukaan jotkut käyttävät terapiaa, yrttejä tai joogaa raakojen tunteiden välttelyyn. Pelkäämme että tunteet saavat meidät valtaansa, ikuisiksi ajoiksi. Tunteet ovat tilapäisiä, kuten kaikki muutkin asiat elämässä. Tunteet lähtevät, mutta joskus ajatukset jäävät junnaamaan. Kolmen kohdan harjoitus auttaa tässä: myönnä pelko, salli tunne, toimi. Eli älä jää tuleen makaamaan.

On hyvä oppia erottamaan aidot tunteet niiden esittämisestä. Yksinkertaiset sanat kuten surullinen, suuttunut, pelästynyt tai iloinen kuvaavat perustavanlaatuisia tunteita. Seuraavat sanat vaikuttavat nimeävän tunteita, mutta ovatkin itse asiassa arvosteluja siitä, kuinka toiset ovat meitä kohdelleet: petetty, hylätty, torjuttu, pettynyt, nöyryytetty tai eristetty. Tunteiden löytäminen syyttelyn alta auttaa meitä ottamaan vastuun niistä. Tunteet sekoitetaan usein mielentiloihin. Sen sijaan, että sanoisit ”tunnen itseni yksinäiseksi”, kokeile sanoa ”kun olen yksin, tunnen...” Tunteiden ymmärtäminen auttaa työstämään kokemuksia ja käsittelemään niitä.

Oikeutettu suuttumus pyrkii poistamaan vääryyden, viha pyrkii tuhoamaan väärintekijän. Vihaaja on lakannut uskomasta muihin ihmisiin. Aito raaka tunne syntyy aivojen limbisessä järjestelmässä (kuten suuttumus). Viha ja kateus tekeytyvät tunteiksi ja ne sisältävät tunteita, mutta ovat lähtöisin aivojen myöhemmin kehittyneistä osista ja ovat sosiaalista esittelyä.

Yleensä yksi tunne on hallitsevana tietyllä ihmisellä, oletusasetuksena. Se hallitsee tunne-elämää. Jotkut suuttuvat hyvin vähästä, toiset itkevät, osa kuittaa kaiken naurulla. Useimmin tunnettu tunne on pelko. Se on seitsemän kertaa yleisempi kuin muut tunteet.

Psyykkinen terveys mahdollistaa todelliset ihmissuhteet, joissa voi rakastaa ilman pelkoa. Toiset merkitsevät yhtä paljon kuin me. Itsetuntomme on kytköksissä siihen, miten tyytyväisiä olemme omiin kykyihimme, kuin myös siihen, miten vastaanottavaisia muut ovat meitä kohtaan: saammeko rakkautta ja huomiota. Henkisesti kehittynyt aikuinen ei etsi vastausta vaan merkitystä.

Viisaan miehen ajatuksia, en voi kiistää.

David Richo: Viisi asiaa joita ei voi muuttaa. Basam Books 2011.