Suhteet & seksi

Useampi kuin joka toinen nuori mies on syyllistynyt rikoksiin. Näin kertovat miehet itse. Nuoret naiset ovat erikoistuneet varastamiseen.

Rikollisuus kasautuu nuorille miehille. Pojat saavat rangaistuksia nelinkertaisesti tyttöihin verrattuna. Yli 26 prosenttia pojista joutuu poliisin rikosrekisteriin.

10 prosenttia 16-20 -vuotiaista miehistä tekee 40 prosenttia kaikista rikoksista (tyypillisiä ovat varkaudet, näpistykset, liikennerikkomukset ja pahoinpitelyt). Heillä on 8-vuotiaana todettu joko käytös- tai tunne-elämän häiriö (Sourander 2008).

Massarikollisuus jää useimmiten piiloon. On arvioitu, että ehkä noin kuudennes siitä tulee poliisin tietoon.

Elsa Saarikkomäen sosiologian gradussa 2010 tutkittiin 15-16 -vuotiaisiin nuoriin kohdistuvaa poliisikontrollia. Noin joka kymmenes nuori oli jäänyt kiinni poliisille vuonna 2008. Poliisikontrolli keskittyi paljon rikoksia tehneisiin. Silti vain pieni osa nuorisokriminaaleista oli joutunut tekemisiin poliisin kanssa.

”Kun mallinnuksessa vakioitiin rikoskäyttäytyminen ja muut tekijät, havaittiin, että vertailuryhmää suurempi riski kiinnijäämiseen oli esimerkiksi pojilla, kaupungissa asuvilla, heikosti koulussa menestyvillä, ammattikouluun pyrkivillä ja humalahakuisesti juovilla nuorilla. Leimaamisteorian vastaisena tuloksena oli, että rikoskäyttäytyminen oli vahva poliisikontrollia ennustava tekijä”, kirjoittaa Saarikkomäki.

Poliisikontrolli kohdistuu nuorten julkisella paikalla tapahtuvaan toimintaan. ”Yleisin syy poliisille kiinnijäämiseen oli mopoiluun liittyvä tilanne.” Toinen poliisin paikalle houkutteleva asia on viina.

Pienet rötökset saavat monen mielestä tekijän vaikuttamaan jännittävältä. Nuorilla miehillä tietynlainen, vähän pelottava status tuo katu-uskottavuutta keskinäiseen pöhinään. Aika harva enää aikuisena jaksaa pitää em. toimintaa kovinkaan hienona.

Yksi nuorten miesten uhoilun syy on väkivallan ennaltaehkäisy. Yritetään tiettyä mainetta pönkittämällä pitää elvistelijät loitolla.

Venla Salmen tutkimuksen mukaan 78 prosenttia miehistä on joutunut lievän väkivallan uhriksi. Joka viides ilmoitti pitäneensä terä- tai lyömäasetta mukana vahingoittamis- tai itsepuolustustarkoituksessa. Ryöstön kohteeksi joutuneiden osuus oli kasvanut 50 vuodessa kuudesta kahteentoista prosenttiin.

Professori Janne Kivivuoren mukaan sosiaalisten normien rikkojaa pidetään kulttuurissamme aidompana ihmisenä. Alan tutkimuksessa rikollisia kohdellaan silkkihansikkain, kun ääneen ei saa sanoa, että krimikset ovat aktiivisia toimijoita, jotka ihan itse hakeutuvat itseään miellyttävään ympäristöön ja toimintaan. Pitkäjännitteisyys, luotettavuus ja raittius eivät onnistu kaikilta, joten työelämän vaihtoehtona rikollisuus on ”järkevä” uranvalinta. Matala itsekontrolli ja negatiivinen emotionaalisuus ovat Kivivuoren mukaan yksilön rikosryhmään ohjaavia tekijöitä.

Suomessa on puhuttu paljon varhaisen leimautumisen ja elämässä varjopuolella kulkemisen yhteydestä. Kivivuoren mukaan rikolliseksi leimautuminen ei johdu vain sosiaalisista käytännöistä vaan pohjautuu osin biologiaan. Japanilaisessa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että ihmisen kasvomuisti toimii erityisen hyvin, jos häntä on petetty. Eli luonnonvalinta on suosinut epärehellisen ihmisen tunnistamista.

Tutkimuksissa on saatu myös näyttöä tiettyjen piirteiden perinnöllisyydestä. Esimerkiksi kunnolliset ottovanhemmat eivät välttämättä pysty kasvattamaan rikollisten lapsesta ”kilttiä”. Joskus geenit päihittävät ympäristön vaikutuksen.

Antisosiaalinen menee parisuhteeseen samankaltaisen kanssa. Tutkijat arvelevat heidän tuntevan vetoa toisiinsa. Toisaalta vielä suurempi syy saattaa Kivivuoren mukaan olla se, että tavalliset ihmiset välttelevät aggressiivis-impulsiivisia ihmisiä. Heitä pidetään arvaamattomina ja pelottavina. Kun kaikki kiltit ja kunnolliset viedään parimarkkinoilta ensin, jää jäljelle vain vähemmän viehättäviä uhoilijoita, sanovat tutkijat.

Lähteet: Raisa Cacciatore & Samuli Koiso-Kanttila: Pelastakaa Pojat! 2011. Janne Kivivuori: Rikollisuuden syyt. 2008. Janne Kivivuori: Rikollisten veljeys. 2011. Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset. 2009. Elsa Saarikkomäki: Nuoriin kohdistuva poliisikontrolli leimaamisteorian näkökulmasta. Sosiologian gradu 2010.

Lueskelin Kate Taylorin seksiopusta Sensuellia seksiä, joka takakansitekstin mukaan "saa parisuhteesi kukoistamaan".

Vituiksimenee-karvat nousivat saman tien pystyyn.

Otsikolla Mirri mustelmilla löytyi seuraavanlainen tarina:

Pudota keittiössä ollessasi paistinpannu kovaäänisesti lattialle. Hoipertele olohuoneeseen ja istuudu kuin sinulla olisi kovia kipuja. Kerro miehellesi, että olet loukannut itsesi ja että hänen pitää puhaltaa pipi pois. Kun hän kysyy, mihin sinua on sattunut, vedä hame korviisi.

Pudotat paistinpannun ja lattialaatta halkeaa. Mies huutaa, että joko ruoka on pöydässä.

Hoipertelet huoneeseen, mies tekee sohvalle tilaa, pieraisee ja lähtee paskalle. Huudat miehen perään, että sattuu. Mies tuo 15 palaa vessapaperia pipiin.

Vedät hameen korviin. Mies ajattelee, ettei ilmeisesti satu enää ja avaa telkkarista EM-jalkapallopelin HD-versiona, laittaa ääntä kovemmalle ja pyytää paria ruisleipää.

--> Vituiksi.

Ei se mitään. Valitaan seuraavaksi Kurpitsayllätys.

Leivo kurpitsapiirakka ja tarjoile se miehellesi illalliseksi. Kerro hänelle hänen syödessään piirakkaa, että yhdysvaltalaisen Smell & Taste Instituten mukaan kurpitsapiiraan tuoksu on miehille eroottisen tuoksu koko maailmassa. Useimpien miehien mielestä sen tuoksu on uskomattoman seksikäs ja kiihottava. Kysy häneltä sitten, onko hän samaa mieltä.

Miehelle tulee mieleen leffa American Pie, ja hän kuvittelee, että vittuilet. Mies vastaa, että ei ja miettii hetken, voiko piirakkaa panna.

--> Vituiksi.

No mutta, ei se mitään. On tuossa kirjassa jotain hyvääkin. Nimittäin kuvat. Jos olisin mies, runkkaisin ja kuvittelisin hierovani munaa naisten isojen tissien väliin.

Mutta koska olen nainen ja opuksen kohdeyleisöä, koen seitinohutta vitutusta otsikoista:

Oletko koskaan teeskennellyt päänsärkyä?, Kotityöt on hoidettava ennen petihommia, Kannellinen pyykkikori, Lip lap lainehille, Unohda, miksi inhoat häntä, Tarpeeksi suuri vaatekaappi ja Kuinka usein käydä ulkona?

--> Hyi saatana. Ei paneta enää.

Suomalainen yhteiskunta on poika- ja miesvihamielinen, väittävät lastenpsykiatri ja nuorten seksuaaliterveyden asiantuntija Raisa Cacciatore ja sosiologi Samuli Koiso-Kanttila. He kaipaavat koteihin ja kasvatusalalle sukupuolierityisyyttä, eli että tunnistetaan sukupuolten erilaisuus asettamatta eroja arvojärjestykseen.

Kirjassaan Pelastakaa Pojat! he tykittävät erilaista tutkimus- ja tilastotietoa oman kokemuksen ryydittämin mielipitein. Molemmat olivat kirjaa kirjoittaessaan Väestöliiton palveluksessa.

Poikajoukkojen ryhmädynamiikkaa ei tunneta tarpeeksi. Pojat ottavat juuri joukossa älyttömiä riskejä vaarantaen henkensä. Poikien liikunnallisuutta ei osata tukea ja yhtenä seurauksena on nuorten miesten lähes kaksi kertaa nuoria naisia yleisempi ylipaino. Poikia hoidetaan tapaturmien takia 2,5 kertaa useammin kuin tyttöjä. Tyypin 1 diabetes on suomalaisilla pojilla maailman yleisintä.

Nuorten miesten fyysinen kunto heikkenee rajusti. Armeijan kutsunnoissa diskataan ennätysmäärä miehiä.

Poikien häiriökäyttäytyminen leimataan kurittomuudeksi, eivätkä he useinkaan saa tarvitsemaansa tukea ja hoitoa. Koulupudokkaat ja syrjäytyneet ovat enimmäkseen poikia ja miehiä. Suurin osa koulussa alisuoriutuvista on poikia.

Terveydenhuolto- ja neuvontapalvelut pojille ovat mitättömät, varsinkin seksuaaliterveyden alalla. Poikien seksuaalisen terveyden suojaaminen ei toteudu Suomessa hyvin. Esim. seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen, tutkiminen, ehkäisy ja hoito on huonossa jamassa.

Pojille suunnattu seksuaalikasvatus on niukkaa ja mahdollisesti asenteellista. Väestöliiton asiantuntijat pitävät neuvontaa liian peniskeskeisenä. Nuorten miesten seksuaalisuutta pidetään yksiulotteisena, sitä ei kunnioiteta, eikä miesten herkkyyttä ymmärretä. Pojat eivät kovin hyvin tiedä murrosiän vaikutuksista kummallekaan sukupuolelle. Heidän tietonsa ovat paljon huonommat kuin nuorilla naisilla.

Poikien aggressiokasvatus puuttuu, vihanhallintaa ei opeteta, eivätkä vanhemmat osaa rakentavasti ohjata poikaa.

Nettiriippuvuus ja rahapeliriippuvuus ovat nuorten miesten ongelma. Pornoriippuvuus heikentää nuoren miehen seksuaalielämän laatua ja jopa ehkäisee parisuhteen muodostamista. Väkivaltaviihde haittaa joidenkin poikien kehitystä. Väkivaltaistunut porno on Cacciatoren ja Koiso-Kanttilan kokemusten mukaan erittäin vahingollista poikien seksuaalisuudelle ja hyvinvoinnille.

Nuoret miehet itse pitävät mustasukkaisuutta parisuhteessa isona ongelmana. Nuorten miesten keskinäinen väkivalta on yleistä, mutta sitä vähätellään. Miehen rooli yhteiskunnassamme on karski ja karu, tarvitsevuutta tai herkkyyttä ei saa näyttää.

Mediassa esiintyy liikaa halveksuvaa suhtautumista miehiin. Miehet esim. esitetään halveksuttavina reppanoina, joita saa potkia päähän.

Miesten läsnäolo puuttuu poikien ja nuorten miesten arjesta. Väkivaltaisten kasvatustapojen yleisyys on huolestuttavaa.

Suomalaiset nuoret miehet tekevät maailman viidenneksi eniten itsemurhia. (Onneksi tässä näyttäisi tuoreempien tietojen mukaan trendi olevan nyt laskeva.) Viina aiheuttaa valtavat sairaus- ja kuolleisuusluvut. 18-24 -vuotiaat ajavat neljänneksen kuolonkolareista. Heistä 4/5 on miehiä.

Marja Kokkosen väitöstutkimuksen mukaan mukautuvat ja harkitsevat 8-vuotiaat pojat osasivat aikuisenakin korjata kielteisiä tunteita mukavia asioita kuvittelemalla, suunnittelemalla tai muistelemalla. Taito opitaan nuorena. Heikko tunnesäätely lapsena on yhteydessä aikuisuuden runsaaseen alkoholin käyttöön, tupakointiin ja terveysongelmiin. Tunnesäätelyä voi opetella, mutta jotkut ovat saaneet siihen huonoa ohjausta lapsuudessa. He lietsovat itsensä negatiivisiin fiiliksiin, eivätkä opi harkitsemaan tekojaan.

Suomessa lapset ovat aina jonkun työnteon kohteena (päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa jne.). Tämä vaikuttaa ihmissuhteiden laatuun.

Pienen pojan ei ole hyvä tuntea olevansa perheestä vastuussa oleva mies. Hänen ei pitäisi tuntea olevansa vastuussa äidin hyvinvoinnista.

On tärkeää puhua arvostavasti positiivisesta maskuliinisuudesta. Mies on syvästi tunteva ja herkkä, oleellinen osa perhettä, lisää kaikkien hyvinvointia, on luja, luotettava, hyväntahtoinen, ystävällinen, oikeudenmukainen ja turvallinen.

Pojasta mieheksi -tutkimuksessa kuolinsyytilastoissa 8-25 -vuotiaista 54 prosenttia kuoli itsemurhaan, 29 prosenttia onnettomuudessa, 13 prosenttia tapettiin ja vain neljä prosenttia kuoli sairauteen. (Sourander 2008).

Työikäisten miesten yleisimmät kuolinsyyt ovat alkoholi ja itsemurha.

Maailman terveimpinä syntyvät suomalaispojat ovat länsimaiden sairaimpia miehiä. Allergia, astma, diabetes, päänsärky ja vatsakivut yleistyvät pojilla. Murrosiässä jo 20 prosentilla on jokin pitkäaikaissairaus, viidellä prosentilla on pysyvä vamma.

Jokaisella nuorella miehellä tulisi olla neljä tukijalkaa elämässä: hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys, perhe, hyvä ystävä ja jokin ryhmä esim. urheilujoukkue sekä työ tai opiskelupaikka.

Väestöliiton asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi nuorten miesten kesätyöt ehkäisevät syrjäytymistä ja rikollisuutta, sillä nuoret miehet harrastavat eniten ilkivaltaa päihtyneenä koulun loppumisen ja juhannuksen välisenä aikana.

Raisa Cacciatore & Samuli Koiso-Kanttila: Pelastakaa Pojat! Minerva Kustannus Oy 2011.

Moikka Kerttu!

Terveisin,
Erkki

Moikka Erkki!

Joskus niin voi todellakin käydä, että kun vilahtaa tissi, nousee penis kuin hissi, ja kun pilkahtaa vaginan tuuhea letti, lentää mieheltä hyvin äkkiä koko setti.

Mutta ei se mitään.

Jos kyseessä on yhdenillanpano, kannattaa muistaa, että randompanot ovat randompanoja, jolloin voi käydä mitä vaan muutenkin - toisilla kundeilla ei seiso kännissä, jotkut sammuvat pysty-asentoon, osa tunkee yllättäen peräreikään esineitä. Joten yhdet mällit reisillä on pikku juttu. No worries siis.

Vakavammassa suhteessa asiasta kannattaa vähän jutustellen muistutella. Siis että, millainen Raimo on ja miten se toimii.

Tämä siksi, että naiset ovat ihan ulalla tämmöisestä orgasmien ja mällien pidättelystä. Nainen itse voi laueta missä vaan, milloin vaan, miten hitaasti tai nopeasti vaan tai olla laukeamatta - laukeamiseen kuluva aika ei ole mimmeille naiseuden symboli.

Bloukkarimeiningeissä taas saa antaa tavaran lentää heti, vaikka suoraan mimmin silmään. Jos imeminen kestää tuntikausia, naisen leuat väsyy ja suu jää roikkumaan lörpälleen. Ruma näky.

Ihanaa rakkauden kesää 2012 Erkki! Toivottavasti pääset saatille!

Lempien,
Kerttu

Avioituminen on nykyään henkilökohtainen valinta, joka tehdään rakkaudesta. Silti häät ovat edelleen voimakkaasti myös sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset tekevät mitä heiltä odotetaan, vaikka he väittäisivät toimivansa täysin itsenäisesti, väittää sosiologian dosentti Anna-Maija Castrén Helsingin yliopistosta.

Castrén ja hänen pariisilainen kollegansa Florence Maillochon tutkivat ensimmäistä kertaa avioon meneviä alle kolmekymppisiä lapsettomia valkoisia heteropareja ”kenet kutsut häihin?” -teemalla. Kutsuvieraslistojen laadintaa ei ole aiemmin juuri tutkittu. ”Meistä tulee perhe -juhla tarvitsee tietyt ihmiset todistamaan sitä.”

Keskiluokan ihanteena on kutsua paljon ystäviä sukulaisten sijaan. Bileistä halutaan omannäköiset, uniikit ja unohtumattomat. Häihin liittyy paljon toiveita, odotuksia ja vaatimuksia. Suvussa kulkevat perinteet vaikuttavat hääjärjestelyihin ja voivat lisätä suunnittelutiimin paineita.

Morsiamet toimivat häiden managereina ja ovat päävastuussa häiden järjestelyistä ja siitä, miten parin persoonallisuudet, identiteetit tai elämäntapa tuodaan esiin.

Tärkeitä vaikuttajia ovat myös hääparin äidit. Tosin parit haluavat yhä useammin muokata hääperinteitä omanlaisikseen tai luoda kokonaan uudenlaisia tapoja. Castrénin mukaan häiden suunnittelun taustalta löytyy aika latautunut kuvio.

”Pari haluaa ”meidän häät”, mutta esimerkiksi vanhempien ystäviä voidaan kutsua kaupan päälle. Neuvotteluprosessissa sovitetaan yhteen häiden monia funktioita. Häät voivat olla tosi tärkeät vanhemmille ja taustalla voi olla kipeitäkin asioita.”

Castrénin haastattelemat suomalaisparit korostavat häidensä ”omistajuutta”. Sukulaisista saatetaan puhua könttänä, joka on pakko kutsua häihin. Omien ystävien merkitystä korostetaan. Silti useimpien lopullisella vieraslistalla sukulaisten osuus on merkittävä. Harva pari haluaa juhlia häitään kokonaan ilman sukulaisiaan ja perhettään.

Ranskassa suvun ja yhteiskuntaluokan merkitys on hieman korostuneempi kuin Suomessa. Häät järjestetään ”ylemmässä asemassa” olevan perinteiden mukaan. Jos vanhempien ystävät kuuluvat eliittiin, heidät kutsutaan mielellään mukaan. Suomalainen spesialiteetti on kummivanhempien tärkeys.

Suomalaisten mielestä tärkeintä häissä on hyvä tunnelma.

Kotitehtävä. Kuuntelepa joskus minuutti lähelläsi olevien naisten keskustelua. Mistä he puhuvat?

Oikea vastaus: Miehistä.

Jos eivät omasta miehestään, niin sitten jonkun toisen. Jos eivät omasta parisuhteestaan, niin sitten jonkun toisen. Jos eivät omasta randompanostaan, niin sitten jonkun toisen.

Analyysi etenee jotakuinkin näin:

”Puidaan tämä asia nyt juurta jaksain, vaikkei se meille kuuluisikaan, mutta puidaan silti ja päädytään ratkaisuun, joka on erittäin oikea, kunnes suhdetilanteessa tapahtuu järkyttävä muutos eli esimerkiksi mies jättää vastaamatta tekstiviestiin, jolloin puidaan asia uudestaan niin, että posket hehkuvat ja intosylki lentää ja päädytään ratkaisuun, joka on erittäin oikea, kunnes mies yhtäkkiä ja äkkiarvaamatta vastaakin viestiin, jolloin puidaan asia uudestaan ja päädytään ratkaisuun, joka on erittäin oikea jne.”

Naisilla on kyky vetää itsensä ja toisensa suhdeanalyysin syviin ja synkkiin syövereihin ja saada tästä orgasmin tapaisia kiksejä.

Miehillä ei ole minkäänlaista halua vastaavanlaiseen. Miksi? Siksi, etteivät kiksianalyysit ratkaise tässä maailmassa yhtään mitään ja orgasmin tapaisia kiksejä saa runkkaamalla.

Naistenlehdet ovat täynnä sitä, miten pokataan mies, miten rakennetaan täydellinen parisuhde, kuinka otetaan suihin niin, että spermat lentävät takaraivosta läpi, millaiset farkut korostavat persettä ja miten tulkita miestä, joka ei vastaa tekstiviesteihin.

Miestenlehdet eivät ole täynnä tätä.

Vielä.

Joten ehdotankin.

Naistenlehdistä pois kaikki parisuhdesoopa. Naiset osaavat jauhaa muutenkin, joten ei tökitä tikulla ärhäkkää pesää.

Tekniikan Maailma, Tuulilasi, Ase & Erä ynnä muut lehdet täyteen artikkeleita muun muassa seuraavista asioista:

Nainen ja hormonit, missä on klitoris, 10 askelta naisen tyydyttämiseen, näillä lahjoilla teet naisen onnelliseksi, poikien saunailta vai koti-ilta, mitä nainen tarkoittaa kun sanoo näin, tee testi ”tissi- vai persemies”, näin saat naisen imemään munaa joka ilta, peräreikä - uhka vai mahdollisuus jne.

Lakialoite? -->

Miten etsit rakkautta vaikuttaa siihen millaista rakkautta löydät, väittää New Yorkissa asuva psykoterapeutti Ken Page Deeper Dating -artikkelissaan Psychology Today -lehdessä.

Pagen mukaan populaarikulttuuri pommittaa meitä rakkauden romantisoiduilla kuvilla ja rohkaisee meitä pelaamaan epäinhimillistäviä pelejä sen löytämiseksi. Hänen mukaansa ihmisten pitäisi etsiskellä rakkautta (kumppania) mukavien ja anteliaiden ihmisten joukosta.

Ensin pitää poistua tietokoneen ääreltä. Page kertoo itse vältelleensä ihmisten pariin uskaltautumista vuosikymmeniä (oho). ”Älä mene baariin”, hän neuvoo. ”Jos etsit ihmistä, josta tulee ”kotisi”, mene parhaisiin paikkoihin löytämään hänet.”

Page kertoilee vuosia sinkkuna heiluneesta kaveristaan Williamista, joka on nyt onnellisesti pariutunut. William tajusi viimein, että hänen täytyy mennä paikkoihin, joissa voi tavata ihmisiä, jotka jakavat hänen kanssaan samat intohimot. Niinpä Willy nousi sohvalta ja löysi rakkauden.

Page kehottaa pitämään nettideittailun livetreffien rinnalla, mutta varoittaa netin vaaroista: sivustot on ohjelmoitu laittamaan meidät ajattelemaan ihmisiäkin numeroina ja hyppelemään aina seuraavaan tyyppiin, entistä parempaan ja seksikkäämpään vaihtoehtoon. Nettideittailussakin voi keskittyä arvopohjaisille perusteille tai voi etsiytyä omien kiinnostusten mukaan vaikka jonkin vapaaehtoisjärjestön sivuille. (Hmm, missä on SPR:n deittisivusto?)

Jatkuvat pakit ja pettymykset tekevät ihmisestä kovan ja varautuneen, Page väittää. Lopulta ihmiset piilottavat sisimpänsä, aidon itsensä ja yrittävät myydä paremmin kaupaksi käyvää pakettia. ”En kehota avautumaan kamalimmista traumoistasi ekoilla treffeillä, mutta vain olemalla rehellisesti oma itsesi, voit löytää oikeasti jonkun sopivan.”

Page neuvoo olemaan valikoiva, ainakin itselle tärkeiden asioiden suhteen. Onko tapailemasi ihminen sinulle kiva? Onko hänellä aikaa sinulle? Onko hän oikeasti kiinnostunut sinusta? Onko hän emotionaalisesti antelias?

Jos kumppanisi on vain melkein tavoitettavissa ja melkein hyväksyvä, onko sinulla todella aikaa odottaa ihmettä? Kannattaa ehkä nostaa kytkintä.

Page varoittaa ihmisiä sortumasta vaikeasti saatavan ansaan. ”Useimmat meistä on viritetty haluamaan joku, jota emme voi saada. Haluamme todistaa meitä aliarvioiville ihmisille, että he ovat väärässä.”

Rakkautta etsivän pitäisi siis kääntää katseensa hyvyyden suuntaan ja oppia ihastumaan toisen ystävällisyyteen ja saatavuuteen. Toimiiko?

Luontodokumentti, osa 69. Suuseksi-ihmiset.

MIEHET

1. Mr. Pussy

Pillumehuholisti -->

Namu maistuu vastapestynä taikka ei. Mitä pilluntuoksuisempi, sen kovempi seisokki. Pillun omistajan nautinto tuottaa antajalle suurta henkistä mielihyvää.

2. Mr. Tasavertaisuus

Aktiin kuuluvaa lipomista -->

Nuolee pillua, koska kumppanikin imee munaa. Tai vaihtoehtoisesti harrastaa ”omalehmäojassa”-nuolentaa eli nuolee pillua, jotta kumppani imisi munaa (vähän vielä useammin). Kumppanin nautinto tuottaa henkistä mielihyvää.

3. Mr. Hyi saatana

Ennakkoasenne -->

Mielikuvituksessa etova ajatus ”Jos nuolen tuota, nuolen kusta ja muuta mähmää” eikä ajatuksesta pääse eroon, vaikka vaginaa hankaisi juuriharjalla ja mäntysuovalla.

Festaripillutrauma -->

Ensimmäinen pillunnuolentakokemus tapahtunut ns. festaripillulla. Siis pillulla, jota on haudottu pöksyissä usean vuorokauden ajan ilman pesua ja jota on käytetty kusemiseen keskimäärin kahden tunnin välein.

NAISET

1. Ms. Lollipop

Munaimuri -->

Suu aukeaa kuin pumpattavalla barbaralla aina kun jäykkä penis vilahtaa jossain. Ihailee ja palvoo penistä, ja sen kaunista muotoa. Pillu ei välttämättä edes kostu tästä toimenpiteestä eli halut pysyvät neutraalina, mutta muna se vaan suussa maiskaa aamusta iltaan. Kaverin nautinto tuottaa suurta henkistä mielihyvää.

2. Ms. Tasavertaisuus

Aktiin kuuluvaa lipomista -->

Bloukkari kuuluu seksiaktiin. Yhdessä livotaan menemään. Ei yltiöinnostusta, mutta ei myöskään mitään mulkun imemistä vastaan. Henkinen mielihyvä.

3. Ms. Hyi saatana

Ime munaas -->

Kakominen alkaa, vaikka penikseen etäisyyttä metri. Nenä nyrpistyy ajatuksesta, että sieltä tulee kusta ja ties mitä. Kokemukset olleet liian syväkurkkuisia tai vastaavasti kikkelin flavorina ollut ”Viikko metässä ilman pesua”.

Onkohan Suomessa paljon vihaisia puolisoita?

Vihamielisiä tekoja kirjataan täällä ainakin poliisin toimesta aika paljon enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomalaiset oppilaat ovat negatiivisempia kuin muiden maiden koululaiset. Aikuiset kiusaavat toisiaan työpaikoilla ennätystahtiin.

Kotona vihamielinen kumppani aiheuttaa ahdistusta. Toinen saa hipsutella varpaillaan ollakseen ärsyttämättä vihaista. Ikävä ilmapiiri leviää kuin kaasu.

Tampereen yliopiston psykologian professori Martti Tuomisto kertoo yliopistonsa tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisessa, että viha on yhtä yleinen vaiva kuin depressio. Tuomiston mukaan vihaan liittyvät ongelmat ja vihan ilmaiseminen ovat kasvussa. Hänen mukaansa on syntynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa ihmisten pilkkaaminen on entistä hyväksyttävämpää. Professori kysyy onko suomalaisessa elämäntavassa sellaisia tekijöitä, jotka altistavat vihalle ja sen seurauksille.

Vihaisuus poikkeaa Tuomiston mukaan muista psyykkisistä vaivoista. Ihminen ei yleensä koe sitä omaksi ongelmakseen, vaan etsii syyllisiä vihaan itsensä ulkopuolelta. Viha on hänen mukaansa laiminlyöty myös psykiatriassa: sitä ei oikein osata diagnosoida. Poikkeuksena ovat toistuvat raivarit. (Vrt.: ahdistuneisuusdiagnooseja on yli 10.)

Lähisuhdeväkivaltaa käsittelevät auttajat ovat törmänneet samaan ilmiöön. Monet vihaansa väkivaltaan purkavat eivät edes terapian ja tuomioiden jälkeen tajua, että ongelma on hyvin lähellä: itsessä. Ei muissa ihmisissä. Ei siinä, että joku oli ärsyttävä. Vihaiset yksilöt kulkevat suhteesta toiseen ja kuvittelevat kaikkien muiden olevan syypäitä omaan pahaan oloon.

Yhden tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista tuntee vihaa päivittäin ja 75 prosenttia on ärsyyntynyt monta kertaa viikossa.

Aiheesta lisää:
http://www.psychologytoday.com/blog/anger-in-the-age-entitlement/200904/living-angry-partner

http://www.nyyti.fi/tietoa/tunteet/viha-kuuluu-normaaliin-tunne-elamaan/

Aikalainen 27.1.2012

TÄMÄ ON PENIS-ADDRESSI!

Penis.

Tuo ihana lelu, jota voisi hipeltää koko päivän – katsoa, kuinka se nousee, ja sitten taas antaa sen hiipua myttyyn. Ja uudestaan. Mieletöntä!

Mutta mitäs sitten, jos lelu ei toimikaan niin kuin sen käyttöohjeessa lukee?

Kaveri imee, suukottaa, nuolee, räplää, hieroo. Ja ei mitään.

Ehkä se herää eloon aluksi, mutta sitten säikähtää jotain. Ehkä kumista kaapua, joka sen päälle pitäisi rullata. Ehkä syvää onkaloa, joka sen pitäisi ritarillisesti lävistää tuottaen samalla äärimmäistä mielihyvää onkalon vartijalle.

Miestä hävettää.

Nainen kuvittelee, että on ruma tai huono sängyssä.

Miestä vituttaa, masentaa ja ahdistaa. Onnistuuko seuraavalla kerrallakaan? Jos tämä jatkuu, onnistuuko suhdekaan. Jättääkö nainen?

Nainen kommentoi, että ei se haittaa, vaikka oikeasti päässä pyörii enemmän kikkeliajatuksia kuin himonussijalla konsanaan. Jos tämä jatkuu, onnistuuko suhdekaan.

Paineet kasvavat vaan ei penis.

Vituiksi menee.

Yhteinen kikkelijutustelu ei tuota tulosta.

Nainen puhuu kavereilleen, että mitä tässä pitäisi tehdä.

Mies ei puhu, sillä mikä mies se on, jos ei penis toimi.

Ei nainenkaan kiihotu aina, vaikka mies kuinka imee, suukottaa, nuolee, räplää ja hieroo. Mutta ei sitä niin huomaa, ja osa naisista feikkaa paniikissa orgasminkin säilyttääkseen näennäisen seksisovun (FAIL).

Eivät naiset ajattele kauhulla sitä, jos eivät kiihotukaan. Ei tarvitse ajatella kauhulla, koska penetraatio onnistuu silti. Ei tarvitse ajatella kauhulla, sillä joskus sopivaa moodia ei vaan saa kaivettua esiin edes John Holmesin kyrvällä. Jokainen nainen tietää tämän.

Mutta miesten kohdalla se on eri juttu, iso juttu.

Siksi vaadinkin. -->

Lisää puhetta peniksistä, ja niiden ihmeellisestä elämästä ja mielialoista!

Erektiohieronnan oppitunteja kouluun!

Pois häpeä ja epämiehisyys!

Penikset tiskiin niin kuin ne ovat!