Ja vielä vanhempi sulhanen. Tilastokeskus seuraa naimaikäämme. Ensimmäistä kertaa naimisiin menevien keski-iät jatkavat nousuaan. Viime vuonna naiset naivat keskimäärin 30,3 – ja miehet 32,6 -vuotiaina.
1960-70 -luvuilla parit menivät naimisiin 23-24 -vuotiaina. Kolmekymppisinä laitettiin lapset kouluun ja heidän konfirmaatiotaan tai lakkiaisiaan juhlittiin yhtä aikaa omien 40v-synttäreiden kanssa.
Tällä hetkellä Suomeen pitää kärrätä spermaa Tanskasta, koska omat luovuttajat eivät riitä.
Olisiko näillä asioilla jotain yhteyttä?
Opiskeluaikoinani (HY) monilla naisilla oli kaksi yhteistä kokemusta gynekologilla käynnistä. YTHS:llä oli yksi gynekologi, joka ei ilmeisesti pitänyt naisista. Koska kukaan ei halunnut tämän kovakouraisen tädin käsittelyyn enää toista kertaa, annettiin uusille viattomille opiskelijoille aika hänen vastaanotolleen.
Toinen yhteinen kokemus oli kenen tahansa opiskelijoita hoitavan gynekologin pillerihaastattelu. Kun muut lääkärit jakoivat ehkäisyä kaikille halukkaille yli 10-vuotiaille, opiskelijat saivat vauvamyönteistä käännytystä. Lääkärit tekivät selväksi, ettei lasten hankintaa kannata lykätä liian myöhäiseksi.
Tämä kuten juuri mikään muukaan valistus ei ole toiminut. Vaikka näillä asioilla ei enää ole suoraa yhteyttä, siis naimisiin menolla ja lastenteolla (sillä yli puolet esikoisista syntyy nykyään avioliiton ulkopuolella), on myös äidiksi tulo siirtynyt yhä myöhemmäksi.
En tiedä miten hyviä vanhempia ovat iäkkäät äidit ja isät. Hedelmöittyminen kuitenkin vaikeutuu vanhana selvästi. Jotenkin vaan ihminen toimii niin, että mitä enemmän tiedämme biologiasta, sitä useammin toimimme luontoa vastaan.
Parempi myöhään kuin liian aikaisin:
20 kommenttia
Anonyymi
11.9.2011 15:50
Suomessa ei riitä spermanluovuttajia, koska laki muuttui siten,että spermalla pitää olla nimi. Luovuttaja ei siis enää ole nimetön, vaan 18-vuoden kuluttua saattaa ovikello soida kun jälkikasvu haluaa tietää mistä tulee.
Vastaa kommenttiinTanskassa luovuttaja saa olla nimetön tai kertoa nimensä, ja tänne saa sieltä tuoda vain spermaa, jonka luovuttaja on tiedossa.
Ja lakimuutos toi tullessaan roiman hinnannousun kyseiselle tuotteelle, sitä voi kysellä lapsettomuushoitoja antavista paikoista - on meinaan tuote hinnoissaan. Ja koska hinta on niin korkea, löytyy jokaisesta kaupungista sellaisia miehiä, jotka luovuttavat tuota nestettä "pimeästi" korvausta vastaan naisille, jotka lapsia tahtovat.
Vastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
11.9.2011 17:15
Joo, näinhän kävi, kun laki muuttui. Mutta varsinainen syy sperman tarpeeseen ylipäätään on lasten hankinnan siirtyminen 5-15 vuodella. Naisilla hedelmällisyys laskee jo 25-vuotiaana ja miehilläkin se laskee selvästi jo 30-40 -vuotiaana.
Suomalainen sperma on ollut maailman huippuluokkaa, mutta senkin taso on heikentynyt radikaalisti (tutkimusten mukaan). Muita syitä ostosperman tarpeelle ovat mm. lasten hankkiminen yksin.
Eihän sitä lasten hankintaa voi mistään keskuskomiteasta määrätä. Monilla on mielestään mahdoton tilanne, kun a. ei ole paria, b. opinnot kesken, c. ei ole vakituista työpaikkaa. d. pari ei halua lapsia, vielä? jne.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Peachy_
11.9.2011 18:42
Keskustelin kerran yhden melkein 60-vuotiaan naisen kanssa tästä asiasta. Hänellä ihmetytti miten asiat ovat kääntyneet päälaelleen. Kun hän oli parikymppinen, oli ensimmäisenä tavoitteena mennä naimisiin ja aloittaa perhe. Sitten vasta mietittiin että josko jostain saisi töitä ja missähän sitä asutaan. Nykyään nuoret haluavat ensin opiskella (jotkut jopa pitkän kaavan mukaan), saada hyvän työpaikan ja unelma-asunnon. Poikkeuksia on toki, mutta yleisimmin näin. Naimisiin mennään jos sille on jokin syy. Perhettä varten ei tarvitse mennä naimisiin, sen saa ilmankin. Sitten kun elämä on saatu tietylle raiteelle aletaan miettiä lapsia. Milloin on lasten aika, vai onko ollenkaan? Ja kukahan meidät on tähän kasvattanut? Minun vanhempani ovat ainakin aina sanoneet minulle, että ensin käydään koulu ja mennään töihin, vasta sitten voi miettiä perhettä.
Olen itse muuten 26-vuotias nainen. Lapsia en halua vielä ainakaan pariin vuoteen. Ja miksikö? No koska olen vasta aikuistunut ja oppinut nauttimaan siitä. En vielä halua olla sidoksissa 24/7 pieneen ihmiseen, joka tarvitsee minua kuin kala vettä. Moni sanoisi että tässä iässä ne lapset kannattaa tehdä, mutta en yksinkertaisesti ole vielä valmis. Ja kuten moni muukin, ajattelen, että onhan tässä vielä aikaa. Milloin se aika sitten oikeasti loppuu? Itse ajattelin pelata varman päälle ja yrittää ensimmäistä lasta viimeistään 30-vuotiaana.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.9.2011 11:18
Olen itse 36-vuotias ja siis jo siinä iässä, että mieluummin eilen pitäisi alkaa hankkimaan jälkikasvua. Olen neljättä vuotta naimisissa ja meillä on oma, iso omakotitalo suurella puutarhalla, ja 2 autoa. Molemmat hyväpalkkaisissa kokopäivätöissä.
Ei vaan nappaa tehdä lasta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.9.2011 11:51
Onko niitä lapsia ylipäänsä pakko hankkia? Maailma ylikansoittuu käsittämätöntä vauhtia. Meidän pitäisi tehdä lapsia aikaisemmin ja enemmän ollaksemme hyviä kansalaisia ja turvataksemme yhteiskunnan veroeurot. Samaan aikaan toisella puolella maailmaa ei ihmisille ole enää tilaa, missä asua. Ja kun joku keksii, että olisipa kiva mennä laillisiin töihin jonnekin, missä olisi yli neliömetri tilaa ihmistä kohti, niin käsketään sinne mistä tulikin. Itse en usko lapsia hankkivani.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.9.2011 15:33
Suomessa on nyt sellainen ilmapiiri, että alle 30-vuotiaana naimisiin meneviä varoitellaan hätiköinnistä ja epäillään, ettei olla tarpeeksi kypsiä aikuisiksi ja vanhemmiksi. Ilmeisesti kaikkien pitäisi jahkailla keski-ikään asti. Lisäksi pitäisi matkustaa, bailata ja tienata, koska nämähän ovat kaikki tärkeämpiä asioita kuin lasten saaminen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.9.2011 17:21
Sitä kun on opintojen ja opintolainan takaisinmaksujen kanssa kituuttanut niin pitkään, että vasta pari vuotta on ollut rahaa tehdä oikeasti ihan mitä vaan haluaa, niin eihän sitä vapauden tunnetta halua vaihtaa 24-h vaippa- ja rääkymisrääkkiin.
T: Aiemmin kommentoinut 36-vuotias
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.9.2011 17:41
Niin, elämähän on nauttimista varten.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.9.2011 18:27
1. Opiskelua ei tueta ja opinnot venyvät
Vastaa kommenttiin2. Huono työllisyystilanne, lapsi on riski
3. Lapsen tekeminen opiskeluaikana on tehty taloudelliseksi itsemurhaksi
4. Parempi elää nuoruutensa ensin, että jaksaa olla hyvä äiti lapselleen
5. Pätkätyöt lisääntyvät ja lisäävät taloudellista epävarmuutta
Vastaa kommenttiin
licence27
12.9.2011 18:28
Näin miehenä totean seuraavaa: On totta että ensisynnyttäjien keski-ikä on nousussa, mutta myös nuoria äitejä ja isiä löytyy. Oikeastaan voisin sanoa että aika huonoissa kantimissa on lapsen asiat jos vanhemmilla on ikää yhteensä 36 vuotta tai yhteensä yli 80 vuotta.
On pakko toimia luontoa vastaan kun luonto ei kestä kestä ihmisiä. Ihmisten tarvis myös kestää toisiaan ennen kuin rupeavat tekemään lapsia.
Noin omakohtaisesti tarvis ensin saada aikaiseksi toimiva suhde sellaisen naisen kanssa jonka kanssa haluaisi lapsia hankkia. Hedelmällisille ihmisille lapsenteko on helppoa, mutta harvoin kasvattaminen on ongelmatonta.
Mitä siinä menettää jos käy ensin koulut loppuun? Sen ettei tarvi ihan koko elämää elää niukasti- toki vähemmälläkin koulutuksella voi päästä mukaviin hommiin ja kunnollisiin tuloihin käsiksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.9.2011 22:08
Niin, matkustelu, bailaaminen, työt, opiskelu, välivuodet, lainat, onnellisuus ja itsensätoteuttaminen pitäisi saada mahdutettua samaan muottiin informaatioteknologialla maustetussa hyvän elämän pullataikinassa.
Kysymykseni kuuluu lähinää miten? Ja aikaa otan itselleni siihen, että saan ylipäätään valittua kermaisesta hattarasta itselleni sopivia suupaloja. Tahdon ehdottomasti viettää rauhallista elämää, intohimoista elämää ja elämää, josta nauttia. Siihen mielikuvaan eivät välttämättä lapset ole koskaan sopineetkaan, kaikesta puolipoliittisesta huomioonottamisesta huolimatta.
Olen itse 20-vuotias ja onnellinen siitä, että saan silloin tällöin viettää aikaa kummityttäreni kanssa. Jos joskus tahdon lapsia, voin adoptoida niitä vaikka yhden ihmisneliömetrin valtioista =D.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.9.2011 11:49
Onkohan se tanskalaisten sperma sit yhtä laadukasta kuin täkäläisten. Mä kävin pankissa kerran koemällit heittämässä (oli muuten erinomaiset masturbaatiofasiliteetit) ja näytettiin punaista valoa - sanoivat, että yli 90% luovuttajista hylätään. Onkohan Tanskassa yhtä tiukka seula vai kerätäänkö luovutussperma pusher streetiltä? :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.9.2011 12:42
En tunne yhtään yli 40-v.lapsetonta,joka ei olisi jossain vaiheessa myöntänyt,että harmittaa, kun ei sittenkin hankkinut niitä,kun oli edes jollain tavalla mahdollista.
Vastaa kommenttiinEihän elämä lasten aina todellakaan herkkua ole,mutta ei sitä kadukaan.Enemmän plussia kuin miinuksia joka tapauksessa.On ne ainakin mua kasvattaneet enemmän kuin mikään muu elämässä.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
13.9.2011 18:03
Minä tunnen runsaasti yli 40-vuotiaita omasta tahdostaan lapsettomia ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä lapsettomuuteensa. Ihme myytti, että jos ei hanki lapsia, niin sitä katuu. Kun kaikki ihan oikeasti eivät halua lapsia. Eri ihmisillä on eri valinnat, eikä lapsista irti saatu onnellisuus tarkoita, ettei toinen voi olla onnellinen lapsettomana.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
14.9.2011 08:57
Kumma vaan, kun sitten nämä ikääntyneet lapsettomat hankkii esim. liudan koiria ja paapovat niitä kuin vauvoja... Korviketoimintaa? Ei kaaaaai...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
14.9.2011 09:55
Sitä lapsen hankkimista ei kannata lykätä liian myöhään. Itselleni sanottiin 30 vuotiaana hedelmöityshoidoissa, että on jo myöhäistä koska vaihdevuodet jo tuloilllaan ja munasarjat hiipumassa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
15.9.2011 15:41
Olen 42-vuotias mies. Kaduttaa ja surettaa ettei ole lapsia vaikka en vain löytänyt sellaista naista ajoissa jonka kanssa olisin ollut valmis perustamaan perheen. Taloudellinen turvallisuus ja menestyminen työelämässä eivät tee onnelliseksi. Kai tässä voisi vielä riiailla nuorempia naisia mutta haluaisin kuitenkin kumppaniksi aukuisen, fiksun ja hyväsydämisen naisen. Ei taida tulla koskaan tapahtumaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
15.9.2011 22:13
Niin, eihän sitä lasten tekemistä välttämättä tarkoituksella lykätä / olla niitä tekemättä. Jos nyt vaan elämässään on kohdannut ihmisiä, jotka eivät ole tahtoneet kumppanuutta loppuelämän jakaa, niin vaikea sitä on yksinkään niitä lapsia tehdä, vaikka kuinka haluaisi. Tämä taitaa nyt vaan olla tämä tendenssi meillä kaupunkilaisilla. Enkä sano, että olisi mitenkään hyvä. Kurjaahan se on.
t. päälle kolmekymppinen nainen
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
16.9.2011 00:16
"Anonyymi 12.9.2011 17:41 Niin, elämähän on nauttimista varten."
Ei suinkaan. Elämä on kärsimystä ja uhrautumista varten. Koska esi-isillä luolassa ei ollut ehkäisyä ja lapset tehtiin raiskaamalla ja koska sotien jälkeen ei ollut tarjolla ehkäisyä ja lapsia syntyi paljon, on meidän syytä tehdä lapset mielellään jo 19-vuotiaina ja ruoskia itseämme päälle, jotta olisi mahdollisimman ikävää.
tarkiste: sarkasmi
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
16.9.2011 11:45
Mikä muu tarkoitus tällä kaikella rämpimisellä vai olla kuin lisääntyä ja täyttää maa? Ei kai meitä oo tänne luotu ihan vaan hauskanpitoa varten? Outo huumorintaju jumalilla, kun haluavat, että meno jatkuu. Elämä siis.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin