Myös miehet teeskentelevät orgasmeja, raportoi Jani Kaaro Hesarissa. Kansasin yliopiston tutkimuksessa puolet naisista ja neljännes miehistä ilmoitti feikanneensa joskus orgasmin.
Syynä on kumppanin miellyttäminen ja partnerin mielipahan välttäminen sekä halu saada seksi jo loppumaan. Miesten varsinaisena teeskentelyn aloituspotkuna on vaikeus saada orgasmi. No eiköhän myös naisten varsinaisena syynä teeskennellä tyydytystä ole juuri vaikeus saada oikeasti orgasmia.
Oli miten oli. Miksi pitäisi teeskennellä? Mitä jos toinen aavistaa, ettet saanut, tai saa myöhemmin tietää, että partneri on vaikka viisi vuotta uskotellut olevansa tyydytetty, mutta ei olekaan? Ääks.
Samainen lehti kirjoitti aiemmin syöpälääkäristä, joka ei viitsi kertoa potilaille, että hoito ei todellakaan tällä kertaa tehonnut sinuun ja kuolet parin kuukauden sisällä. Menisi kuulemma toivo.
Aivan törkeää. Ymmärrän joo sinänsä nätin ajatuksen: kiva olla hyvissä fiiliksissä loppuelämä. Ehkä jotkut haluavat perustaa koko elämänsä harhakuvitelmille, mutta kaikki eivät halua.
Ihmisellä on oikeus totuuteen. (Älkäämme ryhtykö saivartelemaan filosofiasta sen enempää, kuten mikä ON totuus?)
Jos ihminen juksaa kumppanilleen seksistä, mistä muusta hän valehtelee? Ajatuksistaan, mielipiteistään, tunteistaan, huolistaan, ystävistään, menneisyydestään, raha-asioistaan, terveydestään? Seksi on herkkä ja intiimi alue, eikä ole mukavaa saada myöhemmin selville, että ei olekaan ollut ihana rakastaja.
Rehellisyys on kaunista. Ei kaikkea epämiellyttävää tarvitse julistaa kaiken aikaa. Joskus on hyvä vaieta, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, mutta hyvä suhde voi perustua vain aitouteen. Kun molemmat osapuolet ovat yhtä hyvin informoituja tärkeistä asioista ja tuntevat siitä huolimatta helliä tunteita toisiaan kohtaan, saavutetaan läheisyys. Moni nainen saa orgasmin vain jos luottaa toiseen täysin.
Totuudessa ja tiedossa elävä voi tehdä uusia valintoja, vaikka sen suhteen, miten käyttää viimeisen päivänsä. Joten rehellisyyttä siellä sängyssä, please.
Feikkiorgasmeista: Journal of Sex Research
12 kommenttia
WilleWau
21.11.2010 21:31
Itse en kyllä pysty feikkaamaan. Ei yksinkertaisesti ennätä. Olen näet niitä kahden sekunnin miehiä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
22.11.2010 02:09
No, voin myöntää ihan rehellisesti, että jos en saa naista laukeamaan näen vikaa itsessäni. Toki pyrin sen selvittämään mutta jos ei selviä, hommasta menee maku. Juonihan ei toki ole vain laueta ja matka on tärkeämpi kuin päämäärä, mutta jos päämäärään ei pääse ja se on tiedossa niin miksi edes aloittaa matkaa? Tiedostan tämän johtuvan siitä, että useimmat naiset joiden kanssa olen vehdannut ovat tulleet viimeistään käsipelillä joten on aika vaikea hyväksyä tilannetta jossa toinen osapuoli vakuuttaa nauttivansa ja tulevansa tyydytetyksi mutta jää silti aina ilman.
Olen silti samaa mieltä. Ei pidä teeskennellä. Jos ei saa minun kanssani niin on parempi molemmille että molemmat etsivät sen jonka kanssa saavat ja pystyvät antamaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
gentlewoman
22.11.2010 06:04
Jos se, joka ei saa, on seksin jälkeen selkeästi tyytymätön, eikä mikään auta siihen, että se onnistuisi saamaan, niin ei sitä kyllä huvita edes aloittaa seksijuttuja.
Vastaa kommenttiinMutta jos se, joka ei saa, on seksin jälkeen tyytyväinen orgasmittomuudesta huolimatta, niin miksipä sitä ei harrastaisi seksiä jos siitä kumminkin jää molemmille hyvä mieli?
Feikkaaminen on tyhmää, sitä ei koskaan saa "hyvää" seksiä (siinä suhteessa), jos kumppani ei edes tajua, että jossain menee vikaan, vaan kuvittelee toisenkin nauttivan hommasta.
Vastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
22.11.2010 11:02
Kansasin tutkimuksessa oli vain pieni joukko opiskelijoita, joten ei siitä voi suoraan yleistää vaikka suomalaisiin aikuisiin. Meilläkin on kyselty asiaa ja ilmiö on kyllä olemassa.
Mikäköhän on teeskentelijöiden osuus Suomessa?
Ovatkohan he taas niitä "kilttejä", jotka eivät tajua, että oman mielipiteen tai tarpeen ilmaisu ei ole väärin/ huonoa käytöstä, jos sen vaan tekee rehellisesti, rauhallisesti ja toisia kunnioittaen.
Ei ole yhtään kilttiä jättää muita aina ihmettelemään, että mitäköhän hän nyt haluaa, onkohan kaikki ok...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
gentlewoman
22.11.2010 14:00
Jos seksikumppani ei vaan yhtään "osaa" koskettaa oikein, tai jos sillä on kauhea kiire ("saa jo! saa jo!") tai jos itseä ei ollenkaan huvita koko touhu (mitähän hittoa mä täällä teen? Ja miksi?) niin helpommalla pääsee kun feikkaa, eikä tartte loukata sitä toista kysymällä, että mitä se luulee tekevänsä? Että tää riittäis nyt, kiitos.
Vastaa kommenttiinVakisuhteessa en tota feikkaamista käsitä, seksi ei tosiaan koskaan parane, jos toinen ei edes tiedä, ettei kaikki ole ihan OK.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
22.11.2010 15:13
Miksi harrastaa seksiä ollenkaan sellaisen satunnaisen kumppanin kanssa, jota ei halua? Sääliseksiä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.11.2010 15:21
Itselläni on joskus työ- ja muitten kiireitten takia vaikeuksia 'keskittyä' riittävästi kliimaksin saavuttamiseksi. Mieheni onneksi tietää, että nautin seksistä ilman orgasmiakin. En teeskentele, ei mun ole pakko saada. Eikä se tarkoita sitä, että mies olisi huono sängyssä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.11.2010 16:57
Hetkittäin sitä saattaa haluta, mutta keksii sitten jossain vaiheessa, ettei sittenkään halua. Aika monet yhden yön jutut on juuri sellaisia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
22.11.2010 19:41
Kuinkakohan moni kokee että vika on nimenomaan kumppanissa jos tämä ei saa tai itse ei saa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
gentlewoman
24.11.2010 08:14
Miksi missään olisi vikaa, vaikkei saisi orgasmia ? Hauskaa ja nautinnollista voi olla ilmankin. Jos taas ei saa siksi, ettei toinen kertakaikkiaan osaa koskettaa oikein tai seksi ei muuten huvitakaan, niin vikaa on koko suhteessa, väärät ihmiset samassa sängyssä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
24.11.2010 22:55
Niin, ei varmaan mikään. Pointti on oikeastaan kai se, että mies on hommassa mukana tyhjentääkseen nyyttejään ja saadakseen sen fiiliksen mitä kyseinen toimenpide tuottaa + jotta saisi aiheutettua toiselle saman tai vertailukelpoisen fiiliksen, niin väkisinkin tulee mieleen ajatus siitä harrastaisiko sitä itse seksiä jos ei saisi koskaan tai edes yleensä. Voin ihan rehellisesti sanoa että en harrastaisi. Minulla on kirjaimellisesti aina parempaa tekemistä kuin harrastaa seksiä jos ennakkotieto on etten ole itse saamassa minkään sortin kliimaksia. Miksi siis se toinen harrastaisi? Velvollisuudesta? Myötätunnosta? Miellyttääkseen minua? Mikään näistä ei riitä yksinään syyksi minulle, miksi siis riittäisi sen toisenkaan aitoon haluun harrastaa seksiä? Kyllähän minä tiedän, että kaikille se laukeaminen ei ole välttämättä mikään juttu, joko laukeaa tai ei, kunhan on muuten hyvää meininkiä. Ei se ole minullekaan niin justiinsa jos joskus on vaikka sen verran muusissa ettei nyt vaan hermosto toimi normaalisti. Se on kuitenkin minulta pois jos toinen ei laukea, vaikka hän itse olisikin varsin tyytyväinen. Ajatus on se, että minä en osaa tarpeeksi hyvin, minä en saa sitä aikaiseksi, vika on minussa ja vaikka toinen olisikin täysin tyytyväinen, minä en sitä tule olemaan koska minä olen tilanteessa se kädetön mestari. Touhuan mielummin sellaisen ihmisen kanssa jonka saan tyydytettyä useimpina kertoina tai aina, kuin sellaisen kanssa jonka kanssa touhutessa jää useinmiten tai aina käteen vain pettymys omien taitojen vajaavaisuudesta.
Vastaa kommenttiinToki ymmärrän myös sen, että paitsi että tämä on tavallaan turha ajatusjatkumo koska kaikki voivat olla tyytyväisiä ja haluta uusintoja kaikesta huolimatta, se on myös itseään toteuttava ennustus joka kertaantuu. Joka kerta kun hommat eivät mene putkeen seuraa tunne omien kykyjen vajaavaisuudesta kyseisen ihmisen kanssa ja tämä taas laskee motivaatiota seuraavaa kertaa ajatellen jolloin onnistumisen mahdollisuus hupenee entisestään kunnes ollaan pisteessä jolloin itseä ei enää huvita lyödä päätä seinään saman ihmisen kanssa, seksi loppuu ja sen myötä se suhde menee kiville. Toisaalta, sitten kun löytää sen jonka saa tulemaan aina tai edes melkein, omilla haluilla lakkaa olemasta suurta merkitystä tilanteessa koska toisen voi hoitaa vaikka puhtaasti käsipelillä ja olla aivan tyytyväinen itseensä ja tilanteeseen vaikkei mitään saanutkaan. Muinoin suhteessa emännän kuivalla kaudella oli 2 useamman kuukauden pätkää jolloin seksiä ei harrastettu kertaakaan mutta pidin huolen ettei toinen ainakaan elänyt puutteessa. Tämä siitäkin huolimatta että kuiva kausi oli tosiaan hänen, ei minun.
Minä en siis kuulu kysymykseni joukkoon koska syyllistän itseäni siitä ettei toinen saa.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
30.11.2010 09:50
Itse olen niitä naisia, jonka ei ole koskaan tarvinnut esittää orgasmia. Saan sen lähes aina ihan aidostikin. Ja ihan täsmälleen joka kerran nykyisen ihanan, rakkaan mieheni kanssa, joka on paitsi läheinen ja turvallinen, myös taivaallisen hyvä rakastaja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin