Kerran vielä, Sam! Väestöliiton tuore tutkimus ulkomaalaisen naineiden suomalaisten avioliitoista -sarja päättyy tähän kirjoitukseen. Mitä vastaajat ovat kertoneet liittojensa hyvistä ja huonoista puolista?
Tilastollisesti me suomalaiset olemme huonompia pysymään naimisissa ulkomaalaisen kanssa kuin muut eurooppalaiset.
Euroopan Unionin maissa kaksikulttuuriset avioliitot ovat keskimäärin yhtä kestäviä kuin yhden kulttuurin liitot. Poikkeuksellisesti Suomessa kahden kulttuurin liitoissa on kolminkertainen eroriski normiavioliittoihin verrattuna.
Suomen erotilastoa on selitetty nuivalla ympäristöllä ja lupakäytäntöjen hankaluudella. Mahdollisesti suuret eroluvut johtuvat osittain lumeavioliitoista: eli liitto on solmittu vain maahantulon varmistamiseksi.
Kahden kulttuurin liitoissa suomalaissyntyisiä riipoo eniten kotitöiden jako. Supisuomalaisissa liitoissa vain 18 prosenttia nahistelee kotitöistä, kun kahden kulttuurin liitoissa melkein puolet riitelee niistä usein.
Kaksikulttuurisissa liitoissa on keskimääräistä enemmän rahahuolia ja rahasta myös riidellään hieman useammin. (Etenkin venäläisnaiset ovat syyttäneet suomalaisia miehiä piheiksi.) Myös työ ja vapaa-ajan käyttö aiheuttaa ristiriitoja.
Seksistä ei riidellä yhtä usein, mutta haluttomuudesta kärsivät eniten suomalaiset miehet. Ulkomaalaiset vaimot vahvistivat tämän omissa vastauksissaan.
Alkoholin käytöstä riidellään hieman tavallista enemmän kahden kulttuurin liitoissa. Ulkomaalaiset miehet saattavat rajoittaa suomalaisnaisten juomista. Ulkomailla syntyneet vaimot eivät aina ymmärrä suomalaisen miehen juomatapoja: he ihmettelevät sohvalla röhnöttävää ja yksin olutta kittaavaa miestä.
Eniten eroa ovat harkinneet suomalaisnaiset. Hyvin koulutetut ja hyvin ansaitsevat pohtivat eroa muita useammin. Merkittävästi puolisoaan nuorempi kumppani pohtii eniten eroa kaikissa vastaajaryhmissä.
Kaksikulttuurisissa perheissä miehet ovat tavallista tyytymättömämpiä vanhemmuuteensa. Tutkijoiden mielestä isyys tarvitsee tukea kahden kulttuurin perheissä. Kasvatusriidat eivät ole kaksikulttuurisissa perheissä juurikaan yleisempiä kuin suomalaisissa perheissä. Esimerkiksi suomalainen mies ja thaimaalainen vaimo osaavat kasvattaa lapsia yhtä hyvässä sovussa kuin supisuomalainen pariskunta. Eniten kasvatuskiistoja esiintyy suomalaisen naisen ja afrikkalaistaustaisen miehen perheissä.
Täysin suomalaisissa perheissä eniten kasvatusriitoja käyvät vastaajat, jotka pitävät lasten tottelevaisuutta tärkeänä. Myös päättäväisyyttä ja tiukkoja ihanteita kannattavat suomalaisnaiset riitelevät keskimääräistä useammin. Tutkijoiden mukaan perinteisen arvomaailman naiset pettyvät ulkomaalaiseen mieheensä, joka ei vieraassa kulttuurissa pysty olemaan riittävän tiukkis.
Onko yhteinen tekijä näissä ristiriidoissa liian autoritäärinen suomalainen nainen?
Sopuisaan perhe-elämään päästään vastaajien mielestä tutustumalla puolison kulttuuriin, joustamalla ja sovittelemalla ja suhtautumalla toisen tapoihin ja uskontoon suvaitsevaisesti. Oman perheen kulttuurin luominen on tärkeää.
Parisuhdetyytyväisyys (läheisyys, yhteisymmärrys, itsenäisyys, seksuaalisuus) on yleensä erittäin hyvä kaksikulttuurisissa liitoissa. Varsinkin ulkomaalaiset miehet ovat tyytyväisiä suomalaisiin vaimoihinsa. Ulkomaalaisen kanssa naimisiin menneet suomalaisnaiset ovat myös keskimäärin tyytyväisempiä avioliitossaan kuin suomalaisen miehen naineet suomalaisnaiset.
Rakkaus, toisen tukeminen ja arvostus kukoistavat kaksikulttuurisissa liitoissa.
Tutkijat arvelevat, että riitaisampikin kaksikulttuurinen liitto on tavallista onnellisempi ilmeisesti siksi, että riidat ovat jotenkin hedelmällisiä. Ilmeisesti riidat eivät ole tuhoavia, vaan niiden avulla selvitetään asioita. Jotkut suomalaiset eivät enää taivu puhumattomuuden kulttuuriin.
Perhebarometri 2012: Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Lassi Lainiala ja Minna Säävälä. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 46/2012.