Kaupunkien sinkkunaisille olisi tarjolla peräkamarin poikia Harva-Suomesta. Väikkäriä valmistelevan Lapin yliopiston sosiaalityön lehtorin Jukka Sankalan mielestä mammareiden dissauksen voisi lopettaa.
13 aikuisen Lapin miehen haastattelun perusteella Sankalalle selvisi vailla vakiduunia ja -naista olevien äijien olevan tavallaan valioyksilöitä - juuri sellaisia joita nainen tarvitsee? Maaseudun sinkkumies on empaattinen, keskusteleva ja naista arvostava. Ei juro väkivaltainen juoppo, vaan taitava käsityöihminen ja herkkä yksilö.
Peräkamarin pojat eivät hyväksy kilpailua ja pärjäämisen pakkoa. He kaihtavat (etenkin naisiin kohdistuvaa) väkivaltaa ja arvostavat rakkautta. Syrjäkylien mies olisi ihanteellinen kumppani kilttiä ja avuliasta miestä kaipaavalle. Miksi hän ei siis kelpaa?
Suomalaiset sinkkunaiset ovat keskimäärin hyvin koulutettuja, matkustelusta ja kulttuurista pitäviä, johtotehtäviin soveltuvia itsenäisiä naisia (Nordean sinkkututkimus). Vetäytyminen peräkylään mattoja tandem-kutomaan ei monia houkuta.
Mammanpoikien kiltteys joutuu outoon valoon, kun lukee lontoolaisen Queen Maryn yliopiston tutkimusta (heinäkuu 2009). Brittitutkimuksessa seurattiin 8000 miestä ja naista viiden vuoden ajan. Kotona vanhempien kanssa asuvat parikymppiset nuoretmiehet ovat kaikista väkivaltaisimpia. Väestöosuudelta neljän prosentin jengi hoitaa väkivallanteoista 16 prossan siivun.
Tutkijat Jeremy Coid ja Min Yang epäilevät löysän rahan ja vähäisen vastuun yhdistelmää syypääksi holtittomaan elämään. Jos poijjat joutuisivat vastaamaan asumisestaan ja ruokamenoistaan, hoitaisivat lapsiaan ja olisivat vaimon suotuisan sosiaalisen vaikutuksen piirissä, ei jäisi aikaa ja rahaa rellestää kavereiden kanssa baareissa. Aikamiehiä hyysäävät vanhemmat tekevät tutkijoiden mukaan suuren virheen.
Johtopäätökset: Ota kolmikymppinen mammanpoika Lapista, älä parikymppistä Briteistä. Ja tietenkin: kaupungit ovat pahoja paikkoja, syrjäkylät hyviä.