Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on työmarkkinat.

Komeat miehet tienaavat muita paremmin  4

Viikko sitten kirjoitin hyvännäköisten ihmisten suosiosta parisuhdemarkkinoilla. Kaunis ulkonäkö teininä helpottaa parinmuodostusta myöhemmin.

Komeat miehet eivät saa ainoastaan helpommin kumppania, heille myös maksetaan parempaa palkkaa kuin muille. Tasan eivät käy onnen lahjat -sanonta sopii tähän erittäin hyvin.

Wisconsin Longitudinal Studyn suurta edustavaa otosta hyödyntäen on tutkittu ihmisten taloutta. John Karl Scholz ja Kamil Sicinski todistivat kauniskasvoisten miesten ”pärstäpreemion” artikkelissaan Facial Attractiveness and Lifetime Earnings: Evidence from a Cohort Study.

Lukion päättävistä komeista nuorista miehistä tulee hyvin ansaitsevia aikuisia miehiä.

Hyvännäköisiin ihmisiin liitetään paljon hienoja ominaisuuksia, mutta perustuuko usko kauniiden ihmisten selvästi muita parempaan perimään mihinkään faktoihin?

Scholzin ja Sicinskin mukaan hyvännäköisyydellä ja kognitiivisilla taidoilla on vain heikko korrelaatio, ja komeudella ja kuolleisuudella ei ole yhteyttä ollenkaan.

Tutkijat analysoivat kattavasti miesten erilaisia ominaisuuksia. Älykkyysosamäärä, itseluottamus, persoonallisuus, harrastukset ja perhetausta testattiin. Näillä kaikilla tekijöillä on aiemmin osoitettu olevan yhteys menestykseen työelämässä.

Kaikkien em. henkisten ominaisuuksien ja taustatekijöiden poissulkemisen jälkeen tutkijat huomasivat selvän tilastollisen eron tutkittavien miesten taloudellisessa menestyksessä. Ero johtuu Scholzin ja Sicinskin mukaan ulkonäöstä. Komeat miehet tienaavat muita paremmin koko aikuisuuden ajan. Muiden kykyjen päälle maksetaan siis kauneuslisää.

Viehättävä ulkomuoto antaa tutkijoiden mukaan pysyvän edun työmarkkinoilla. Ihmetteleekö joku vielä miksi kauneusteollisuus hotkaisee miehetkin syövereihinsä?

Onko tämä oikein? Onko tässä järkeä? Onko komeudesta oikeasti hyötyä ihan kaikissa ammateissa?

John Karl Scholz and Kamil Sicinski: Facial Attractiveness and Lifetime Earnings: Evidence from a Cohort Study. The Review of Economics and Statistics. March 2015.


Naisten töitä ja nolla vauvaa  5

Naisten heikompaa asemaa työelämässä selitetään usein raskausriskillä. Tilastokeskuksen Nuori tasa-arvo 2011 -raportin mukaan alle 30-vuotiaista naisista naimisissa on vain 13 prosenttia. Alle puolet 29-vuotiaista on saanut lapsen.

Akavan mukaan määräaikaiset alle 35-vuotiaat akateemiset (sekä naiset että miehet) ovat vakkarityöntekijöitä harvemmin vanhempia. Lasten tekoa lykätään, ja varsinkin pätkätyöläiset eli naiset lykkäävät, jolloin raskausriskin aikajana pitenee ja naisten pelkääminen työelämässä jatkuu keski-ikään asti.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuvista 40-vuotiaista naisista 21 prosenttia ei ole synnyttänyt lasta. Helsinkiläisistä 40-vuotiaista naisista lapsettomia on jo yli kolmannes, 36 prosenttia (vuoden 2010 lopussa).

Naiset eivät mitenkään erityisesti karta töihin menoa. Jo 1990-luvulta lähtien naisia on ollut työelämässä lukumääräisesti enemmän kuin miehiä, kirjoittaa työelämätutkija Anu Järvensivu. Naiset tekevät vähän vähemmän työtunteja viikossa kuin miehet, mutta tilastoero johtuu pitkälti siitä, että osa työntekijöistä on vanhempain- tai hoitovapaalla.

Suomalaiset naiset tekevät maailman eniten kokopäivätyötä.

Lasten saannin taakkaa (työuralle) on haluttu jakaa sukupuolten kesken ja miesten ja naisten työnantajien kesken (Suomessa työmarkkinat ovat hyvin voimakkaasti jakautuneet ”miesten töihin” ja ”naisten töihin”). Viimeaikaisten uutisointien perusteella oikein mitään ei ole saatu aikaan. Naiset hoitavat edelleen lapset, miehet ottavat palkankorotukset. Naisten työnantajat maksavat vauvavapaat.

Uusi taantuma on jo täällä, eikä tahtoa muutokseen ole löytynyt riittävästi edes parempina aikoina. Toisin kuin Ruotsissa.

Saa nähdä tekevätkö suomalaiset naiset synnytyslakon. Monissa muissa maissa syntyvyys on laskenut vielä Suomea paljon rajummin.

Toistaiseksi Suomen väestö jatkaa kasvuaan, vaikka syntyvyys on Tilastokeskuksen mukaan ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, eli noin 2,1 lasta naista kohden. Vuonna 2011 syntyvyysluku oli 1,83.

Suomi on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa yksi lapsi- ja naisystävällisimmistä maista. Työn ja perheen yhteensovittamiseen tarvitaan silti lisää joustoa ja aitoa valinnanvapautta. Myös miehille.

Anu Järvensivu: Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa?