Suhteet & seksi

Punainen asu saattaa tuoda voiton urheiluottelussa, mutta kannattaako punaisen paidan käyttäminen arkivaatteena?

Durhamin yliopiston evoluutioantropologian professori Rob Bartonin johtamassa tutkimuksessa selvitettiin erilaisten värien vaikutusta vastaanottajaan.

Koehenkilöiksi pyydetyt miehet ja naiset saivat arvioida miesten valokuvia. Valokuvien miesten t-paidan väriä vaihdeltiin tietokonemanipulaationa. Punaiseen paitaan puetut miehet koettiin muita vihaisemmiksi ja aggressiivisemmiksi. Sininen ja harmaa vaateväri koettiin neutraaliksi.

Miehet pitivät punapaitaisia miehiä myös dominoivina, naiset eivät. Tutkijoiden mukaan punainen on usein luonnossa varoitusväri. Myös ihmisurokset muuttuvat kasvoiltaan punaisiksi, kun he suuttuvat.

Tutkijoiden mukaan monissa lajeissa urokset kilpailevat naaraiden suosiosta, ja voittaakseen parhaiden naaraiden kiinnostuksen, heidän tulee alistaa yhteisön muut urokset. Johtuuko punaisen käyttäminen halusta alistaa muut miehet?

Miksi naiset eivät koe punapaitaisia miehiä johtajamiehinä? Keksitkö selityksen?

Joka tapauksessa tutkijat varoittavat käyttämästä monen miehen suosimaa punaista solmiota missä tahansa tilaisuudessa. Aina ei kannata vaikuttaa aggressiiviselta. Suomessa punainen solmio on erityisesti vasemmistopoliitikoiden suosiossa.

Durham University News: Wearing red can make you appear angry and dominant, 13 May 2015.

Onkohan Suomessa paljon vihaisia puolisoita?

Vihamielisiä tekoja kirjataan täällä ainakin poliisin toimesta aika paljon enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomalaiset oppilaat ovat negatiivisempia kuin muiden maiden koululaiset. Aikuiset kiusaavat toisiaan työpaikoilla ennätystahtiin.

Kotona vihamielinen kumppani aiheuttaa ahdistusta. Toinen saa hipsutella varpaillaan ollakseen ärsyttämättä vihaista. Ikävä ilmapiiri leviää kuin kaasu.

Tampereen yliopiston psykologian professori Martti Tuomisto kertoo yliopistonsa tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisessa, että viha on yhtä yleinen vaiva kuin depressio. Tuomiston mukaan vihaan liittyvät ongelmat ja vihan ilmaiseminen ovat kasvussa. Hänen mukaansa on syntynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa ihmisten pilkkaaminen on entistä hyväksyttävämpää. Professori kysyy onko suomalaisessa elämäntavassa sellaisia tekijöitä, jotka altistavat vihalle ja sen seurauksille.

Vihaisuus poikkeaa Tuomiston mukaan muista psyykkisistä vaivoista. Ihminen ei yleensä koe sitä omaksi ongelmakseen, vaan etsii syyllisiä vihaan itsensä ulkopuolelta. Viha on hänen mukaansa laiminlyöty myös psykiatriassa: sitä ei oikein osata diagnosoida. Poikkeuksena ovat toistuvat raivarit. (Vrt.: ahdistuneisuusdiagnooseja on yli 10.)

Lähisuhdeväkivaltaa käsittelevät auttajat ovat törmänneet samaan ilmiöön. Monet vihaansa väkivaltaan purkavat eivät edes terapian ja tuomioiden jälkeen tajua, että ongelma on hyvin lähellä: itsessä. Ei muissa ihmisissä. Ei siinä, että joku oli ärsyttävä. Vihaiset yksilöt kulkevat suhteesta toiseen ja kuvittelevat kaikkien muiden olevan syypäitä omaan pahaan oloon.

Yhden tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista tuntee vihaa päivittäin ja 75 prosenttia on ärsyyntynyt monta kertaa viikossa.

Aiheesta lisää:
http://www.psychologytoday.com/blog/anger-in-the-age-entitlement/200904/living-angry-partner

http://www.nyyti.fi/tietoa/tunteet/viha-kuuluu-normaaliin-tunne-elamaan/

Aikalainen 27.1.2012