Suhteet & seksi

Tuleeko vihannesosastolla kuumottava tunne, kun valitset sopivaa kurkkua? Pyöritteletkö appelsiineja kädessäsi vähän turhankin pitkään? Onko alastoman ihmisen näkemisestä kulunut jo niin kauan, että googlettelet epätoivoissasi keksintöä ”röntgen-katse”?

Ei hätää.

AdultTV.fi (K-18) alkaa julkaista ilmaista pornoa 13.1. alkaen. Siinä vaiheessa, kun nahkasi alkaa olla rakoilla ja kädessäsi on jännetupentulehdus, muuttuu tämäkin porno maksulliseksi. Se tapahtuu keväällä 2011.

Mikäli kuvallinen pornografia tuottaa kuvotusta, jalkoväli ei kostu tai jortikka nukkuu, voi ottaa käteensä myös kirjallista viihdettä. Näin ekobuumin piikkiaikana kannattaa kirjoittaa itse oma ilmainen pornonsa. Apua sanavalinnoissa tarjoaa joulukuussa 2010 ilmestynyt yli 10 000 hakusanan Seksisanakirja. Keksi tarinaan henkilöt, lempimispaikka ja anna mennä!

Esimerkki (sanasto Seksisanakirjasta):

Erkki herää hätkähtäen junan kolistessa kohti määränpäätä. Kello on vasta viisi aamulla. Kaikki nukkuvat vielä. Onneksi, sillä Erkin valtava aamujörnötys hakkaa edessä istuvan penkkiä. Hän odottaa, että nahkanuija laskeutuu hieman ja lähtee sitten etsimään vessaa. ”Pakko vähän lypsyttää”, Erkki ähisee itsekseen. Hän oli juuri nähnyt kiimaista unta kauniista kolmireikäisestä ja siitosvietti on voimakas.

Erkki eksyy. Yhtäkkiä hän seisoo alastoman naispuolisen konduktöörin pienessä huoneessa. Mikä ajoliha! Pyöreä takapaisti, uhkeat blosat ja karvapurkki panokunnossa. Unenpöpperöinen Erkki ei mahda kyntövälineelleen mitään, se sojottaa kohti kattoa.

Konduktööri kysyy Erkiltä: ”Näytäpäs matkalippuasi. Se pitää leimata.” Ja niin konduktööri ahmaisee hekumatykin suuhunsa ja alkaa lutkuttaa. Voi apua, Erkki tuumii. Hän ottaa tuon iilimadon irti itsestään, viskaa sängylle ja avaa ladonovet. Siitä alkaakin semmoiset tissitanhut ja helmakestit, että juna kolisee, vaikka se on jo pysähtynyt pääteasemalleen. Molemmat saavat porno-orkut samaan aikaan. ”Kiitos hei”, he sanovat lopuksi toisilleen, ja niin Erkki ja konduktööri aloittavat työpäivänsä hymy huulilla.

Eheytyminen-termi tuo mieleen jonkin vähän rikki menneen tai kolhuja saaneen korjaamista/ korjautumista. Ihmisen mielen eheyttäminen voisi olla vaikka vaikean lapsuuden eläneen henkilön pyrkimystä hyvään elämään: tasapainoon, hyviin ihmissuhteisiin, kykyyn tehdä työtä tai opiskella.

Homoseksuaalin eheytyminen on mielestäni oman suuntautumisen tajuamista ja hyväksymistä ja pyrkimystä elämään sovussa ympäristön kanssa. Jotkut ovat tästä ihan eri mieltä. He haluavat homon eheytyvän heteroksi. Esimerkiksi kristillinen Aslan ry kehottaa luopumaan homoseksuaalisuuden toteuttamisesta. Homon pitäisi muuttaa suuntautumistaan. Tehokas konsti on ottaa eri sukupuolta oleva puoliso. Uskomaton kehotus! Jos olet hetero, kuvittele ottavasi samaa sukupuolta oleva pari elämääsi. Luuletko että suuntautumisesi muuttuisi?

Ja voi kumppaniparkaa. Ainakin hänelle olisi rehellistä kertoa, mistä on kysymys.

Homoelämää kammoksuvilla on vaistonvarainen (vai opittu?) inho erilaista elämäntapaa kohtaan. En tiedä voiko sen muuttaa. Asiallisen tiedon jakaminen ei tunnu auttavan.

Nuorisopsykiatrit ovat aika hyviä nuoren mielen asiantuntijoita. Kysyin Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen kantaa seksuaalisuuteen. Sain useamman vastauksen, eikä niistä mikään kehottanut vaihtamaan suuntausta.

Yhdistyksen hallituksen sihteeri, psykoterapeutti ja nuorisopsykiatri Irja Kantanen vastasi, että ”Lapsuuden ja nuoruuden kehitys luovat pohjan aikuisen seksuaalisuudelle, joka on syvästi henkilökohtainen asia ja identiteetin osa. Siksi seksuaalisuuden ilmentymiin on suhtauduttava kunnioittavasti, olipa niiden muoto mikä tahansa” ja: ”Terapiaa voidaan suositella vain silloin, kun sen tarve perustuu ihmisen omaan tarpeeseen selvittää sisäinen ristiriita. Siksi ulkopuolinen paine ei voi olla terapian aloittamisen syy”.

”On myös eettisesti väärin yrittää muokata toisen ihmisen persoonallisuutta ulkopuolisia normeja vastaaviksi”, Kantanen lopettaa.

Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen puheenjohtaja Eila Laukkanen (myös Kuopion yliopiston nuorisopsykiatrian vt professori) kommentoi homojen eheyttämistä seuraavasti: ”Nuoren ihmisen seksuaalisuus on asia, jonka hän joutuu työstämään omassa mielessään. Siten ulkopuolelta tuleva neuvo, ohjeistus tai ryhmäpaine eivät häntä siinä pysty auttamaan”.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja, nuorisopsykiatri Ilpo Lahti (ja Turun YTHS:n johtajapsykiatri) ihmetteli ulkopuolisten sössimistä toisen seksuaalisuuteen. Kommentin voi lukea Cityn jutusta: http://www.city.fi/artikkeli/Heterokurssille/3707/

Ei mitään lisättävää.

Toiset antavat liikelahjana herkkukoreja, viiniä, suklaata. Toiset eivät. Petri Nygård lähetti Cityn toimitukseen kondomin.

Nyt kun vietetään tipattomia ja lihattomia, tupakattomia ja facebookittomia, ehdotankin, Petrin innostama, että otetaan kumi käteen ja vietetään lahnaton tammikuu.

Avataan silmät ja äänihuulet, pyöritellään pakarat ja lantio vetreiksi ja kouritaan kaikkea mahdollista. Pistetään tampaten joka ikinen päivä, sillä orgasmi päivässä pitää lääkärin loitolla unohtamatta sivubisneksenä tapahtuvaa parin sadan kalorin kulutusta. Ehtiihän sitä sitten pihtailla koko loppuvuoden.

Riisuutukaamme siis villasukista, sukkahousuista, pitkistä kalsareista, villapaidoista ja kaulaliinoista. Antakaamme vitivalkoisen kuivan ihomme sokaista kumppanimme silmät. Avatkaamme tukkoinen nenämme sumutteella ja antakaamme yskänlääkkeen vaikuttaa hetkisen ennen aktia. Ja sitten laittakaamme menemään pitkin seiniä, pöytiä ja lattioita niin mahtipontisesti, että ikkunatkin huurustuvat, ja tämä lämpö sulattaa koko pihapiirin lumesta. Nostakaamme volyymin taso niin korkealle, että aurinkokin nousee katsomaan, mitä tapahtuu.

Hyödyntäkäämme sairaslomat ja joulunvietosta ylitse jääneet kynttilät ja suklaakonvehdit, ja antakaamme samalla joulumässäilystä turvonneelle killikkamahallemme kyytiä. Tehkäämme tammikuusta lämmin ja rakkaudentäyteinen. Kunnioittakaamme omaa sekä kumppanimme kehoa ja käyttäkäämme tarvittaessa sopivaa ehkäisyä, etteivät sukupuolitautien poliklinikan nuoret lääkärit murru helmikuussa stressin alle, ja ettei yhdeksän kuukauden päästä tarvitse tuuditella sylissä Vahinko-Edvarttia.

Peace and love. Kumista tammikuuta kaikille!

Hyviä koiraita riittää useille, koska kaikki naaraat eivät halua samaa tiettyä koreaa. Eri parinvalintamekanismit voivat myös vaikuttaa samaan aikaan (esimerkiksi hyvät geenit ja yhteensopivat geenit), kertoo evoluutiobiologi Jukka Kekäläinen. Hän väitteli viikkoa ennen joulua akvaattisten tieteiden alalta.

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2010/12/tiedote-2010-12-13-10-04-55-338678

Monien eläinlajien urosten sekundaaristen sukupuolituntomerkkien komeuden uskotaan signaloivan naaraille hyviä geenejä. Mutta kaikki naaraat eivät haluakaan samoja koiraita, selvisi Kekäläisen kokeellisissa muduilla tehdyissä kutuväritesteissä. Erilaiset värit eri puolilla poikasiikaa antavat tietoa eri ominaisuuksista: onko nopea, pärjääkö pedoille, saako vastustuskykyisiä poikasia jne. Naaraatkin kantavat erilaista perimää. Mikä sopii yhdelle siikatytölle, ei käy toiselle. Niinpä kalat jahtaavatkin itselleen sopivaa paria. ”Kauneus on katsojan silmässä.”

Sama näyttää pätevän ihmisiin. Yksi tykkää tummasta, toinen vaaleasta, yksi pitkästä, toinen lyhyestä. Kaikki eivät onneksi halua täsmälleen samoja alfamiehiä tai laatunaisia. "Kaunis, mutta ei minun tyyppiäni." Ihmisten valtava variaatio köyhtyisi, jos valinta suosisi vain yhtä tyyppiä. Ihmisten seksuaaliornamentitkin alkaisivat muistuttaa jotakin animaatiohahmoa.

”Yleisin raportoitu uni on sellainen, jossa kumppani pettää”, sanoo uniasiantuntija Lauri Quinn Loewenberg Yahoo.healthissa. Lukemattomat ihan asiallisetkin mediat lainaavat Loewenbergiä dosenttien ja proffien rinnalla. Nainen itse väittää analysoineensa 50 000 unta vuodesta 1996 lähtien.

Pettäjäuni-tulos on saatu 5000 hengen otoksella (en tiedä miten tämä on tutkittu). ”Yleinen painajainen johtuu universaalista pelosta jäädä yksin tai joutua petoksen uhriksi”, Loewenberg valaisee.

Näen paljon unia (tai siis muistan; asiantuntijoiden mukaan kaikki näkevät, mutta jotkut eivät muista), mutta en muista koskaan nähneeni unta, jossa kumppani pettää minua. Tämä heitti epäilyksen varjon ”uniasiantuntijaa” kohtaan. Jonkun oma kokemus ei tietenkään voi pyyhkäistä pois aitoa tutkimusta, mutta aloin vähän googlata Loewenbergiä.

Hän ei mainitse missään mitään muodollista koulutusta. Hän on siis itseoppinut guru. Hieman epäilyttävää. Hän mainostaa olevansa ekspertti, kirjoittaja ja radio- ja TV-persoona. Hmm. Tiedän paljon unista, koska olen höpissyt radiossa? Viimeinen niitti on hänen unitietosanakirjansa, jossa hän 5800 symbolin avulla tulkitsee unemme (instant interpretations!). Huutomerkkien käyttö ei myöskään vahvista uskoa asiantuntemukseen. Eikä siinä vielä kaikki. Loewenbergin taidot ovat taianomaiset, todistavat univalaisun kokeneet naiset omalla nimellään ja kuvallaan. Mitä tulee mieleen? Postimyyntiluettelot.

Montrealin yliopiston unilabran proffa Antonio Zadran tutkimuksissa ilmeni, että naisista noin 20% harrastaa unessa seksiä oman kullan kanssa, miehistä vielä harvempi. Eli oikean uniproffan mukaan öinen petturi olet sinä.

Naiset eivät ole kiltimpiä kuin miehet. Fyysisesti heikompina ja ihmissuhteista riippuvaisina naiset eivät voi vaarantaa suhteitaan käyttämällä suoraa aggressiota tai väkivaltaa - joten he oppivat jo pienenä käyttämään sosiaalisia taitojaan manipulointiin: miten saada tahtonsa läpi ja pysyä leikin keskipisteenä suututtamatta muita. Sanoo sukupuolieroja tutkinut neurobiologi Louann Brizendine.

Tutkijat keksivät käsitteen ”pinkki aggressio” kuvaamaan ilmiötä, jonka jokainen joskus tyttöporukassa ollut tunnistaa, ellei ole ihan ulalla sosiaalisista peleistä. Pinkkiä aggressiota on esimerkiksi se, kun tyttö ehdottaa toiselle jotakin, josta hänen on vaikea kieltäytyä vaikuttamatta itsekkäältä ja ikävältä kaverilta. Asia siis esitetään ystävällisen ehdotuksen muodossa.

Brizendine väittää, että jotkut naiset jäävät pikkutytön asteelle ja alkavat kirkua, jos joku ei tee kuten he pyytävät tai jos he eivät saa olla kaiken keskipisteenä. Vähän samaan tapaan kuin jotkut hiekkalaatikkoasteelle jääneet miehet, jotka iskevät heti lapiolla päähän, jos ei toinen tee niin kuin sanotaan.

Pinkin aggression kohde joutuu helposti ansaan. Jos toinen sanoisi suoraan jotain ikävää, voisi puolustautua tai sanoa, et hei älä ole törkeä. Piiloaggression kohteeksi joutunut harvemmin keksii nopean ja tyylikkään väistöliikkeen tai varsinkaan upeaa vastaiskua, jolla saisi tilanteen kääntymään omaksi voitoksi. Jotkut taitavat manipuloijat onnistuvat jyräämään toisen vielä niin, että yleisö symppaa sikaa eikä uhria, niin kuin normaalidraamassa kuuluisi.

Parinvalintakeskustelu johtaa vääjäämättä joidenkin miesten lausumaan faktaan (vai ”faktaan”?): naisen markkina-arvo määräytyy ulkonäön perusteella.

Turhahan tästä on hermostua. Edellinen blogini (naisten ylipainon arvostelusta) oli taistelua taifuunia vastaan.

Tutkimukset toisensa jälkeen vahvistavat miesten toimivan parinvalinnassa puhtaasti biologiansa mukaan. Vaistonvaraisesti mies tunnistaa alle sekunnissa (?) ihanteellisen partnerin.

Wellingtonin yliopiston antropologi Barnaby Dixson halusi selvittää, mihin mies mieltyy naisessa oikeasti, kauniisiin kasvoihin, rintoihin vai mihin? Koemiehille näytettiin tietokoneella muokattuja naisia. Miesten silmien liikkeitä seurattiin ja miesten tuli myös kertoa, kenet naisista he valitsisivat.

Naisille oli muokattu pienet, keskikokoiset tai isot rinnat ja vyötärön ja lantion suhteeksi joko 0.9 tai 0.7. Suurin osa miehistä katsoi ensin naisen rintoja tai vyötäröä (ensi vilkaisut jakautuivat näiden kehonosien kesken tasan), kasvojen ja vartalon alaosan jäädessä paitsioon. Miehet vilkuilivat pidempään ja palasivat useammin rintoihin, mutta ihannenaisen kultamitalin vei kapea vyötärö. Riippumatta rintojen koosta miehet valitsivat joka kerta kapean uuman.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19688590

Kaikkialla maailmassa Dixson on saanut saman tuloksen: länsimaissa, Kiinassa, Kamerunissa - ja jopa Papua-Uudessa-Guineassa, jonne länsimaiset naisihanteet eivät ulotu. (Tiede 10/ 2010)

Vyötärö-lantio -suhde 0.7 tarkoittaa tiimalasivartaloa, eli nainen on ihanimmillaan miesten mielestä kurvikkaana. Yleismaailmallinen naisihanne juontuu siis puhtaasti biologiasta: kurvikas nainen on kaikista hedelmällisin. Minkäs mies luonnolleen voi?

Pyydän anteeksi rumaa otsikkoa. Istuin muutamien minua nuorempien miesten kanssa laskua odottelemassa hyvän aterian ja parin kaljan jälkeen. Puhe kääntyi sokkotreffeihin ja deittailuun yleensä.

Miehet innostuivat kertomaan kokemuksiaan sokkotreffien noloudesta. Koska en kuulunut kohderyhmään pääsin salakuuntelemaan. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kamalin yllätys deitillä on naisen ylipainoisuus.

- Kauheeta tulla paikalle ja huomata, et se on joku hirvee läski, joka vaan valuu penkillä.

Ilmeeni oli varmaan kummallinen, koska yksi kavereista kiiruhti sanomaan, että ”me miehet ollaan niin visuaalisia”.

- Sori vaan, mutta ensin kiinnittää huomiota siihen, onko nainen kaunis. Kyllä mä myöhemmin pidän luonnetta tärkeämpänä, jos jutusta tulee mitään.

Citynkin keskusteluissa tai omaan blogiini tulevissa kommenteissa elää käsitys suomalaisten naisten karmeasta lihavuudesta.

Onhan kansa pullistunut parissakymmenessä vuodessa. Terveystilastot, koulupunnitukset ja vaikka vanhat dokumentit (valokuvat ja leffat) todistavat hoikkuuden muuttuneen poikkeukseksi.

Totuus on kuitenkin se, että suomalaiset miehet ovat lihavampia kuin naiset. Kolme neljästä miehestä, mutta vain vähän useampi kuin joka toinen nainen on ylipainoinen. Nuorista pojista viidennes on tuhteja, neidoista vain joka kymmenes.

En ole kuullut yhdenkään naisen valittavan liian läskeistä miehistä. Sen sijaan naisia kutsutaan jokinorsuiksi ym. kaiken aikaa ja ihan vapautuneesti. Ilmeisesti äijät saavat olla paksuja ja muijat eivät.

Joidenkin mielestä on näppärää, jos kumppaneilla on samanlainen vuorokausirytmi.

On tylsää, kun pariskunta menee bileisiin ja aamuvirkku sanoo kymmeneltä illalla, että lähettäiskö hani kotiin. Iltavirkku alkaa päästä vauhtiin vasta puolen yön jälkeen. Jos iltavirkku lähtee nuokkuvan parinsa kanssa kotiin kun juhlat ovat vasta alkamassa, joutuu hän mököttämään yksin telkkarin ääressä monta tuntia. Jos iltaihminen jää pippaloimaan, saattaa kumppani tulla mustasukkaiseksi - ja alkaa joka tapauksessa kiskoa häntä kahdeksalta aamulla hiihtolenkille.

Iltavirkut ja -torkut eivät kuulu samaan ihmisheimoon. Aamunvirkut ovat selvästi reippaampaa ja raittiimpaa ainesta. Viiden ja seitsemän välillä lauantaisinkin heräävät usein paheksuvat pitkään nukkuvia. Aamuvirkut tamppaavat mattoja, imuroivat ja soittavat pirteitä puheluita mieluiten aamutuimaan. Illalla he närkästyvät, jos joku katsoo kymmenen uutisia: mitä ihmeen ihmisiä tuolla oikein kukkuu!

Iltavirkut ovat oikeasti huonompia ihmisiä. He viihtyvät baareissa, polttavat tupakkaa ja harrastavat rahapelejä muita useammin. Iltavirkut ovat kaksi tai jopa kolme kertaa muita ihmisiä pahemmin nikotiiniriippuvaisia, eivätkä he edes halua lopettaa tupakointia!

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkimus+Iltavirkut+ovat+useammin+tupakoijia+kuin+aamuvirkut/1135260663642

Iltavirkun ja aamuvirkun kannattaa ilman muuta risteytyä. Ensinnäkin molemmat saavat omaa aikaa jo binomissa. Kun suhteeseen putkahtaa kolmas (siis lapsi, ei kolmas pyörä), on hyvä että ihmisaines on sekoittunut ja tulokas on seka-aikatauluun kykenevä hybridi. Iltavirkku jaksaa hytkyttää jälkikasvua toisen mennessä ajoissa nukkumaan. Ja aamuvirkku lähtee nappulan kanssa puistoon, kun toinen jää lojumaan.

Iltavirkut ovat hauskaa seuraa bilettäjälle ja seikkailijalle. He haluavat vähän kapinoida aikuisenakin. Sovinnaisuus ei ole heille mikään hyve.

Mutta ilman aamuvirkkuja maailma ei pysyisi raiteillaan, kun kukaan ei menisi ajoissa sänkyyn, kouluun ja töihin, vaan kaikki nukkuisivat ja söisivät koska sattuu ja pelaisivat vaan kännissä rulettia.

Myös miehet teeskentelevät orgasmeja, raportoi Jani Kaaro Hesarissa. Kansasin yliopiston tutkimuksessa puolet naisista ja neljännes miehistä ilmoitti feikanneensa joskus orgasmin.

Syynä on kumppanin miellyttäminen ja partnerin mielipahan välttäminen sekä halu saada seksi jo loppumaan. Miesten varsinaisena teeskentelyn aloituspotkuna on vaikeus saada orgasmi. No eiköhän myös naisten varsinaisena syynä teeskennellä tyydytystä ole juuri vaikeus saada oikeasti orgasmia.

Oli miten oli. Miksi pitäisi teeskennellä? Mitä jos toinen aavistaa, ettet saanut, tai saa myöhemmin tietää, että partneri on vaikka viisi vuotta uskotellut olevansa tyydytetty, mutta ei olekaan? Ääks.

Samainen lehti kirjoitti aiemmin syöpälääkäristä, joka ei viitsi kertoa potilaille, että hoito ei todellakaan tällä kertaa tehonnut sinuun ja kuolet parin kuukauden sisällä. Menisi kuulemma toivo.

Aivan törkeää. Ymmärrän joo sinänsä nätin ajatuksen: kiva olla hyvissä fiiliksissä loppuelämä. Ehkä jotkut haluavat perustaa koko elämänsä harhakuvitelmille, mutta kaikki eivät halua.

Ihmisellä on oikeus totuuteen. (Älkäämme ryhtykö saivartelemaan filosofiasta sen enempää, kuten mikä ON totuus?)

Jos ihminen juksaa kumppanilleen seksistä, mistä muusta hän valehtelee? Ajatuksistaan, mielipiteistään, tunteistaan, huolistaan, ystävistään, menneisyydestään, raha-asioistaan, terveydestään? Seksi on herkkä ja intiimi alue, eikä ole mukavaa saada myöhemmin selville, että ei olekaan ollut ihana rakastaja.

Rehellisyys on kaunista. Ei kaikkea epämiellyttävää tarvitse julistaa kaiken aikaa. Joskus on hyvä vaieta, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, mutta hyvä suhde voi perustua vain aitouteen. Kun molemmat osapuolet ovat yhtä hyvin informoituja tärkeistä asioista ja tuntevat siitä huolimatta helliä tunteita toisiaan kohtaan, saavutetaan läheisyys. Moni nainen saa orgasmin vain jos luottaa toiseen täysin.

Totuudessa ja tiedossa elävä voi tehdä uusia valintoja, vaikka sen suhteen, miten käyttää viimeisen päivänsä. Joten rehellisyyttä siellä sängyssä, please.

Feikkiorgasmeista: Journal of Sex Research