Suhteet & seksi

Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Syitä on etsitty biologiasta ja elintavoista. Monet tutkijat uskovat estrogeenin suojaavan naisia. Luostariolosuhteissa sukupuolten elinikä on yllättäen melkein yhtä pitkä. Nunnat voittavat munkit vain vuodella.

Suomessa miehet kuolevat melkein kuusi vuotta aiemmin kuin naiset. Vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 2015 tytöillä 84,1 vuotta, pojilla 78,5 vuotta. Muissa Pohjoismaissa miehet ovat pitkäikäisempiä.

Rutgersin yliopiston psykologian laitos on tutkinut miesten ja naisten asenteiden vaikutusta terveyskäyttäytymiseen. Apulaisprofessori Diana Sanchezin mukaan miesten lyhyempi elinikä ei johdu fysiologisista syistä. Miehet kuolevat naisia nuorempina omien uskomustensa ja elintapojensa takia.

Sanchezin johtamissa tutkimuksissa selvisi, että itseään kovana ja miehekkäänä pitävät miehet eivät halua mennä lääkäriin. Perinteisen mieskäsityksen omaavat äijät ovat rohkeita, luottavat itseensä, eivätkä tarvitse muiden apua. He eivät rutise turhasta, eivätkä näytä tunteitaan tai heikkouksiaan muille.

Kovat miehet arvostavat enemmän mies- kuin naislääkäriä. Kun kovat kundit viimein menevät lääkäriin, he pimittävät oireitaan ja tuntemuksiaan, varsinkin jos päätyvät mieslääkärin vastaanotolle. Oman heikkouden osoittaminen toiselle miehelle laskee kovan kundin statusta.

Vaikka terveestä itseluottamuksesta on usein hyötyä elämässä, ei valheellinen väkisin pönkitetty urhoollisuus johda kovin hyvään terveyteen.

Tutkimuksen mukaan kovien äijien kannattaisi mennä mieluummin väheksymilleen naislääkäreille, sillä mieslääkäri saa heidät peittämään sairautensa oireet. Naislääkäri on machomiehen mielestä statukseltaan alempi, joten naiselle voi vapaammin paljastaa asiansa ilman nöyryyttävää kolhua miehuudelle.

Sanchezin mukaan myös naiset voivat kärsiä yksin pärjäämisen ihanteesta. Mitä enemmän nainen jakaa kovan kundin elämänasenteen, sitä herkemmin hän jättää lääkärissä käynnin väliin. Itseään urhoollisina pitävät naiset vähättelevät oireitaan, lykkäävät lääkäriin menoa, eivätkä viimein hoitoon hakeutuessaan kerro avoimesti terveydestään lääkärille.

Sanchezin mielestä naisten ”urhoollisuus” on kuitenkin harvinaisempaa kuin miesten. Kulttuurimme vahvistaa miesten machokäsityksiä, koska heikkous ja sairastaminen ovat paremmin sallittuja naisille ja lapsille. Kaikki miehet eivät jaa kovaa mieskäsitystä. Miehet joiden ei tarvitse esittää kovaa, menevät herkemmin lääkäriin.

Suomalaislääkäreiden mielestä moni ramppaa lääkärillä turhaan valittamassa nuhaa ja yksinäisyyttä. Suurempi ongelma taitavat kuitenkin olla vakavasti sairaat, jotka eivät kehtaa hakeutua hoitoon. Oma käsitykseni on, ettei miesten vaivoihin suhtauduta yhtä vakavasti kuin naisten.

Meillä suomalaisilla olisi varmasti paljon opittavaa Rutgersin yliopiston tutkimustuloksesta. Jos tulee huolestuttavia oireita, on syytä mennä lääkäriin. Sisäänpäin kääntyminen ja oireiden kestäminen yksin voi johtaa varhaiseen kuolemaan. Jos terveys ei ole oikeasti rautaa, on turha esittää teräsmiestä tai -naista.

Ken Branson: The Tougher Men Think They Are, the Less Likely They Are to Be Honest with Doctors. Rutgers Today 23.3.2016.

Professori Jussi Huttusen artikkeli suomalaisten eliniästä
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01025

Naiset sairastavat enemmän, mutta miehet kuolevat nuorempina
http://tesso.fi/artikkeli/suomalaisen-miehen-hyvinvointi-terveys

Vastasyntyneiden elinajanodote Suomessa
http://www.findikaattori.fi/fi/46

Miesten seksuaaliongelmien syitä on etsitty fyysisistä sairauksista ja mielenterveysongelmista. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että miesten seksiongelmat aiheuttavat ongelmia parisuhteeseen.

Millaista on seksuaalielämän ongelmista kärsivien miesten kotielämä? Onko kodin ilmapiirillä yhteys miesten ongelmiin?

Kaikki ongelmat eivät johdu parisuhteesta, vaan miehellä voi olla muitakin stressin aiheuttajia. Stressitekijät saattavat heikentää parisuhteen intiimielämää. Italialaiset tutkijat halusivat selvittää aiemmin laiminlyötyä tutkimusaluetta: perheen sisäisten konfliktien vaikutusta parisuhteen seksiin.

3 975 seksuaaliterveysklinikalle ensikäynnille tulevaa miestä osallistui terveystutkimukseen, jossa selviteltiin erilaisia mahdollisesti seksiongelmiin liittyviä tekijöitä. Erilaisten terveysseikkojen haarukoimisen lisäksi miehet vastasivat kyselyyn, jossa piti arvioida kodin ihmissuhteita.

Miesten piti vastata kahteen perheongelmia selvittävään strukturoituun kysymykseen. Onko kotona mitään konflikteja? Onko sinulla vaikea suhde kumppaniisi? Vastausvaihtoehtoina oli 0= normaalit suhteet, 1= riitoja silloin tällöin ja 2= aina tai jatkuvasti riitaa.

Kolmannes miehistä koki paljon ongelmia ja konflikteja perheen sisällä. Viidesosa miehistä oli huonoissa väleissä puolisoonsa. (Seksiongelmista kärsivät miehet näyttivät siis olevan paremmissa väleissä vaimoonsa kuin muihin perheenjäseniinsä.) Sekä vaimon että muun perheenjäsenen kanssa riitelevät miehet kärsivät selvästi muita enemmän erilaisista mielenterveyteen liittyvistä ongelmista.

Perhe- ja parisuhdevaikeudet olivat selvästi yhteydessä ahdistuneisuuteen, masennusoireisiin ja seksiongelmiin. Seksuaaliongelmat olivat sekä itseraportoituja (esimerkiksi erektio-ongelmia tai liiallista seksuaalista halukkuutta) että kliinisissä testeissä esiin tulleita. Myös potilaan ilmoittamat vaimon seksuaalitoimintoihin liittyvät tekijät olivat selvästi yhteydessä parin tai perheenjäsenten välisiin konflikteihin kotona.

Tutkijoiden mukaan kodin ihmissuhteilla ja ilmapiirillä voi olla aiemmin luultua vakavampi vaikutus miesten seksuaalielämän ongelmiin. Seksuaalisuus ja hyvinvointi ovat kietoutuneet toisiinsa monimutkaisesti, eikä syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen ole kovin helppoa.

Valentina Boddi, Egidia Fanni, Giovanni Castillini, Alessandra Daphne Fisher, Giovanni Corona, Mario Maggi: Conflicts Within the Family and Within the Couple as Contextual Factors in the Determinism 0f Male Sexual Dysfunction. The Journal of Sexual Medicine. December 2015.

Mikä innostaa naista meikkaamaan ja kaunistautumaan? Monet naiset kertovat meikkaavansa omaksi ilokseen. Jotkut laittautuvat muiden naisten takia, ja toiset sanovat kaunistautuvansa miesten vuoksi.

Miten hormonit mahtavat vaikuttaa naisten intoon meikata ja kaunistautua?

Aiemmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että nainen haluaa erityisen paljon kaunistautua ovulaation aikana, eli silloin kun mahdollisuus tulla raskaaksi on korkealla. Miten naisen hormonitason vaihtelu vaikuttaa oikeasti kaunistautumishaluun?

Glasgown yliopiston neurotieteen ja psykologian laitoksen tutkijat halusivat testata naisten hormonitoiminnan vaihtelua ja viehättämismotivaatiota yksilötasolla, sillä kaunistautumishalun ja hormonitoiminnan korrelaatiota ei ole aiemmin mitattu kuin ryhmätasolla. Tutkijat päättivät selvittää asiaa pitkittäistutkimuksella.

Nainen haluaa meikata itsensä erityisen kauniiksi silloin kun hänen syljestä mitatun testosteronin tasonsa on korkea. Naisen keltarauhashormonin tai estradiolin (estrogeeni) tasoilla ei näyttänyt olevan selvää yhteyttä kaunistautumishaluun. Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että juuri testosteronitasojen kohoaminen toimisi kimmokkeena huolelliseen meikkaamiseen ja ylipäätään kaunistautumisintoon.

Glasgown tutkijoiden mukaan viimeaikaiset tutkimustulokset testosterin vaikutuksesta ihmisten käytökseen parisuhdemarkkinoilla ovat samansuuntaisia. Testosteroni näyttää olevan tärkeä tekijä resursseista kilpaillessa. Se vaikuttaa sekä miesten että naisten haluun löytää kumppani ja pärjätä elämässä. Testosteronia voisi kutsua energiahormoniksi.

Claire I. Fisher, Amanda C. Hahn, Lisa M. DeBruine and Benedict C. Jones: Women´s Preference for Attractive Makeup Tracks Changes in Their Salivary Testosterone. Psychological Science. November 2, 2015.

Miten työn ja perheen yhdistäminen vaikuttaa terveyteen ja parisuhdeonneen?

Työelämän ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet lisäävät sairastavuutta, selviää tutkija Miia Ojasen Tampereen yliopistolle valmisteilla olevasta väitöstutkimuksesta. Vaikka naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä, eivät miehetkään selviä elämän ristipaineista terveinä.

Ojasen tutkimusaineiston perusteella työn ja perheen harmoninen yhteensovittaminen on erittäin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Miehistä noin 60 prosenttia ja naisista 55 prosenttia koki vähintään maltillista ristiriitaa työn ja perheen välillä. Tutkimuksessa on mukana 4697 naista ja 4419 miestä.

Aiemmin on kirjoitettu paljon naisten kokemasta työn kaksoistaakasta. Ansiotyön uuvuttamat naiset joutuvat tekemään suurimman osan kotitöistä. Naisten uupumisen voivottelun lomassa on miehet jätetty liian vähälle huomiolle.

Ojasen tutkimus osoittaa, että työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriita näkyy kohonneena avioeroriskinä vain miehillä. Aineistosta ei selviä avioeron alullepanijaa.

Suomessa on aika paljon kahden vaativan uran pareja, joilla on lapsia. Vaikka parisuhde pääsääntöisesti tukee myös työelämässä menestymistä, voi perhe joskus olla paljon töitä tekevälle myös taakka.

Ojasen pitkittäistutkimuksen aikana eronneista miehistä vain 11,5 prosenttia kertoi, ettei heillä ole ollut lainkaan työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia.

Kahden tulen väliin jäävä mies ei selviä taistosta haavoitta. Tulevatko miesten työnantajat laajalla rintamalla vastaan, jos mies tarvitsee perheen takia työelämän joustoa? Vähän tuntuu, että eivät tule.

Entä kuinka paljon on miehiä, joiden vaimot laittavat uran etusijalle ja perhe saa kärsiä?

Miksi työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat eivät lisää naisten eroriskiä? Onko ehdotuksia?

Terhi Friman: Työn ja perheen ristiriita heijastuu kaikkeen elämään. Työsuojelurahaston tiedote 16.10.2015.

Miia Ojanen: Effect of Work-to-Family Conflict on Long-term Sickness Absence and Divorce Risk. University of Tampere. Work 2015, Turku 19.8.2015.

Media on täynnä väkivaltaa. Aiemmin vain näkyvä väkivalta sai huomiota, mutta nyt yhä useammin myös kotona tapahtuva väkivalta nostetaan esiin.

Lähisuhdeväkivalta on noussut keskustelun aiheeksi mm. siksi, että Suomi on saanut EU:lta ja ihmisoikeuksia valvovilta kansainvälisiltä toimijoilta huomautuksia törkeistä väkivaltaluvuista.

Suomi on yksi läntisten maiden väkivaltaisimmista maista. Yhtenä suurena syynä ikäviin tilastoihin on pidetty runsasta alkoholin käyttöä. Suuri osa henkirikoksista tehdäänkin päihtyneenä.

Lähisuhdeväkivalta herättää valtavasti intohimoja. Netistä löytyy erilaisia väitteitä ja prosenttilukuja, joita moni ei lähde tarkistamaan. Poliisi tilastoi heille ilmoitetut väkivaltatapaukset. Kaikkea koettua väkivaltaa ei ilmoiteta poliisille.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, entinen oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, selvittää virallisten ilmoitusten lisäksi piilevää väkivaltaa erilaisin tutkimuksin.

Tätä kirjoittaessa vuoden 2014 väkivaltatilastoja ei vielä ollut julkaistu.

Todellisia lukuja ei varmasti koskaan saada selville. Ongelmana on jo väkivallan määritelmä. Vaikka tutkija määrittelisikin, mitä väkivallalla tarkoitetaan, kokevat ihmiset asian kuitenkin hyvin eri tavoin.

Yhdelle töniminen, läpsiminen ja haukkuminen ei ole vielä väkivaltaa, toinen tekisi tapahtumista välittömästi rikosilmoituksen. Kaikki eivät myöskään uskalla, ymmärrä tai halua ilmoittaa tai kertoa kokemastaan väkivallasta.

Yksi tyypillinen virhe väkivallasta puhuttaessa on väittää henkisen ja fyysisen väkivallan esiintyvän aina erillään. Henkistä väkivaltaa on toki mahdollista harrastaa ilman fyysistä kajoamista toiseen, mutta fyysinen väkivalta on puolestaan aina myös henkisen tason väkivaltaa. Fyysisen väkivallan uhka on aina henkisesti äärimmäisen painostavaa ja kuormittavaa. Lisäksi tutkimusten mukaan fyysinen väkivalta usein alkaa henkisenä alistamisena, ja fyysisen väkivallan alkaessa henkistä väkivaltaa yleensä jatketaan rinnalla.

Miehiin kohdistuvaa väkivaltaa lähisuhteessa ei ole vielä tutkittu tarpeeksi. Nyt Nelli Kähärä Jyväskylän yliopistosta tekee pro gradu -työtään varten haastatteluja miesten kokemasta kaikenlaisesta väkivallasta parisuhteessa. Myös anonyymien lähettämät tarinat kelpaavat aineistoksi.

Tutkimus on hyvin tervetullut. Toivottavasti tabu murtuu, ja miehet uskaltavat kertoa kotona kokemastaan väkivallasta. Suuren yleisön ja viranomaisten on aika muuttaa suhtautumistaan miesuhreihin.

Lisätietoa:
http://www.vakivalta.rikoksentorjunta.fi/fi/index/vakivallanmuotoja/miehiinkohdistuvavakivalta.html

https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/hyvinvointi/sukupuolistunut-vakivalta/sukupuolistuneen-vakivallan-muotoja/lahisuhdevakivalta

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/vakivallan-yleisyys/

Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on keskiviikkona marssittu lasten päivähoidon puolesta. Vain kaksi kättä -miekkarissa vastustettiin uuden hallituksen säästötoimia, joiden uskotaan imevän viimeisetkin veret päiväkotien työntekijöistä.

Hallitus haluaa puuttua subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, mikä tarkoittaa suomeksi sitä, etteivät kaikki lapset enää saisi automaattisesti kokopäivähoitoa kuntien päiväkodeissa. Kotona olevien vanhempien lapsille riittäisi puolipäivähoito.

Hallitus kaavailee myös päiväkotiryhmien minimiryhmäkoon suurentamista. Aiemman seitsemän lapsen sijaan yksi aikuinen voisi olla vastuussa kahdeksasta yli 3-vuotiaasta lapsesta.

Hallitus miettii myös maksuttoman päivähoidon järkeä. Köyhimmätkin perheet maksavat ehkä tulevaisuudessa jonkin pienen maksun lastensa päivähoidosta.

Erilaiset naisryhmät ovat älähtäneet. Kasvatusalan naiset ovat kauhuissaan ryhmien paisumisesta. Vasemmistonaiset vastustavat nollamaksuluokan poistoa. Feministit uskovat subjektiivisen päivähoito-oikeuden viemisen pilaavan tasa-arvon ja naisten mahdollisuuden työntekoon.

Julkilausumat on esitetty, mutta missä viipyy keskustelu? Koska vastapuoli tulee esiin kertomaan perusteluja muutoksille? Säästäminen ei ole riittävä selitys.

Eniten minua häiritsee päivähoitokysymyksessä ja lasten edusta taistelussa miesten näkymättömyys. Pari hassua asiantuntijamiestä on saatu mukaan. Miksi miehet vaikenevat?

Omivatko naiset kaikki lapset? Onko vain nainen lapsiasioiden asiantuntija? Vai sysätäänkö kaikki lapset taas naisten harteille?

Ymmärrän ettei alalla työskentele kovin paljon miehiä, mutta eihän lapsista keskustellessa ole kyse vain ammattiryhmän etupolitiikasta. Puhumme jälkeläisistä. Jokaisella lapsella on myös isä ja lasten asiat kuuluvat myös miehille.

Missä ovat kaikki miehet?

Taikauskoisuus on mielenkiintoinen tutkimusaihe. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on tutkittu mm. horoskooppiuskovaisuutta ja muuta maagista ajattelua.

On huomattu, että osa ihmisistä säilyttää lapsenomaisen uskonsa erilaisiin yliluonnollisiin asioihin, vaikka he opiskelisivat asiallisia asioita jopa yliopistotasolla.

Käsittääkseni useimmissa tutkimuksissa naiset ovat miehiä taikauskoisempia, oli kyseessä sitten usko astrologiaan, homeopatiaan, telepatiaan tai jumalvoimiin.

Entä jos taikauskoisuus on määritelty ennakkoluuloisesti?

Lukiessani taas kerran WinCapitasta kertovaa juttua, aloin miettiä, että eikö sellaiseen himmeliin rahojen hassaaminen ole osoitus ihan järjettömästä maagisesta ajattelusta, jossa tyhjästä tehdään miljoonia ihme-Sampo-koneella?

WinCapitaan sijoittaneet olivat melkein kaikki miehiä. Miten kenraalit, tekniikan tohtorit ja rahoitusalan ammattilaiset menevät tällaiseen mystiseen halpaan? Miksi muuten ihan kyvykkäältä vaikuttava ihminen sijoittaa omaa rahaa esim. 50 000 euroa pelkkiin pilvilinnoihin?

Kyseessä on ilmiselvä taikauskoisuus. Uskotaan rahojen kasvavan ihmeellisiä voittoprosentteja jossain mystisessä tietokoneohjelmassa?

Miehillä on myös naisia useammin maagisia uskomuksia liittyen tiettyyn automerkkiin tai muihin koneisiin ja laitteisiin. Toki on myös Audi-naisia ja IPhone-mimmejä, mutta harvoin naiset näkevät koneessa sielun ja salaista maagista toimintaa. Tai ainakaan en tunne yhtään naista, joka rassaisi samaa konetta autotallissa 20 vuotta.

Entä kaikki miesten salaseurat ja klubit? Niissäkin harrastetaan salaisia mystisiä toimintoja, joiden uskotaan tuovan onnea ja voimaa miehille. Naiset tietäisivät huonoa onnea, esimerkiksi Pörssiklubilla, erilaisissa veljeskunnissa, saunaseuroissa ym. kerhoissa.

Miehet myös uskovat erilaisiin kalastukseen ja metsästykseen liittyviin taikakaluihin ja riitteihin.

Miesten taikauskoisuuden alueita ovat myös uhkapelit ja muut pelit.

Miehellä voi olla vanha nahkatakki, jonka pois heittäminen tietäisi huonoa onnea. Joillakin miehillä on jopa lempikalsarit, jotka jalassa aina käy (muka) flaksi.

En väitä, että miehet olisivat välttämättä yhtä taikauskoisia kuin naiset, mutta onkohan ihan kaikki aihealueet otettu huomioon, vai vain tutkittu tyypillisesti naishassuja uskomuksia?

Nuorten miesten väitetään ajattelevan seksiä joka minuutti. Tai ainakin heidän uskotaan miettivän seksiin liittyviä asioita paljon useammin kuin naisten. Tutkijat ottivat selvää naisten ja miesten ajatuksista ja löysivät osittaista tukea väitteelle.

Ohion valtionyliopiston psykologian professorin Terri D. Fisherin ja kumppaneiden otos oli muutama sata opiskelijaa, joiden piti pitää päiväkirjaa päivittäisistä ruokaan, nukkumiseen ja seksiin liittyvistä mietteistään viikon ajan.

Tutkijat huomasivat nuorten miesten raportoivan huomattavasti enemmän tarvesuuntautuneita ajatuksia kuin naisten. Eli miehet ajattelivat sekä seksiä että nukkumista ja ruokaa paljon useammin kuin naiset. Miehet eivät ajatelleet suhteellisesti (muihin tarpeisiin verrattuna) seksiä sen enempää kuin naisetkaan.

Tutkimuksen alussa tutkittavat arvioivat, kuinka paljon he mahdollisesti tulevat ajattelemaan perustarpeidensa tyydytystä. Miehet arvioivat ajattelevansa paljon seksiä, mutta muita tarpeita he eivät juuri maininneet.

Vastaavatko miehet ja naiset niin kuin heidän odotetaan vastaavan? Onko seksin merkitys (miehille?) kuitenkin tavallaan painavampi kuin unen ja ruoan?

Naisilla seksin ajatteluun vaikutti eniten erotofilia (http://encyclopedia.thefreedictionary.com/Erotophilia). Ylipäätään tutkittavan seksimyönteisyys oli suurempi selittävä tekijä runsaalle seksin ajattelulle kuin sukupuoli.

Tutkijoiden mielestä miehet ja naiset toimivat sukupuolistereotyyppisesti. Naisten ei ole suotavaa kailottaa ääneen seksimyönteisyyttään, mutta miehiltä sitä suorastaan odotetaan.

Poikkeavatko suomalaiset nuoret aikuiset strereotypiasta?

Journal of Sex Research, Volume 49, Issue 1, 2012

Suomalainen yhteiskunta on poika- ja miesvihamielinen, väittävät lastenpsykiatri ja nuorten seksuaaliterveyden asiantuntija Raisa Cacciatore ja sosiologi Samuli Koiso-Kanttila. He kaipaavat koteihin ja kasvatusalalle sukupuolierityisyyttä, eli että tunnistetaan sukupuolten erilaisuus asettamatta eroja arvojärjestykseen.

Kirjassaan Pelastakaa Pojat! he tykittävät erilaista tutkimus- ja tilastotietoa oman kokemuksen ryydittämin mielipitein. Molemmat olivat kirjaa kirjoittaessaan Väestöliiton palveluksessa.

Poikajoukkojen ryhmädynamiikkaa ei tunneta tarpeeksi. Pojat ottavat juuri joukossa älyttömiä riskejä vaarantaen henkensä. Poikien liikunnallisuutta ei osata tukea ja yhtenä seurauksena on nuorten miesten lähes kaksi kertaa nuoria naisia yleisempi ylipaino. Poikia hoidetaan tapaturmien takia 2,5 kertaa useammin kuin tyttöjä. Tyypin 1 diabetes on suomalaisilla pojilla maailman yleisintä.

Nuorten miesten fyysinen kunto heikkenee rajusti. Armeijan kutsunnoissa diskataan ennätysmäärä miehiä.

Poikien häiriökäyttäytyminen leimataan kurittomuudeksi, eivätkä he useinkaan saa tarvitsemaansa tukea ja hoitoa. Koulupudokkaat ja syrjäytyneet ovat enimmäkseen poikia ja miehiä. Suurin osa koulussa alisuoriutuvista on poikia.

Terveydenhuolto- ja neuvontapalvelut pojille ovat mitättömät, varsinkin seksuaaliterveyden alalla. Poikien seksuaalisen terveyden suojaaminen ei toteudu Suomessa hyvin. Esim. seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen, tutkiminen, ehkäisy ja hoito on huonossa jamassa.

Pojille suunnattu seksuaalikasvatus on niukkaa ja mahdollisesti asenteellista. Väestöliiton asiantuntijat pitävät neuvontaa liian peniskeskeisenä. Nuorten miesten seksuaalisuutta pidetään yksiulotteisena, sitä ei kunnioiteta, eikä miesten herkkyyttä ymmärretä. Pojat eivät kovin hyvin tiedä murrosiän vaikutuksista kummallekaan sukupuolelle. Heidän tietonsa ovat paljon huonommat kuin nuorilla naisilla.

Poikien aggressiokasvatus puuttuu, vihanhallintaa ei opeteta, eivätkä vanhemmat osaa rakentavasti ohjata poikaa.

Nettiriippuvuus ja rahapeliriippuvuus ovat nuorten miesten ongelma. Pornoriippuvuus heikentää nuoren miehen seksuaalielämän laatua ja jopa ehkäisee parisuhteen muodostamista. Väkivaltaviihde haittaa joidenkin poikien kehitystä. Väkivaltaistunut porno on Cacciatoren ja Koiso-Kanttilan kokemusten mukaan erittäin vahingollista poikien seksuaalisuudelle ja hyvinvoinnille.

Nuoret miehet itse pitävät mustasukkaisuutta parisuhteessa isona ongelmana. Nuorten miesten keskinäinen väkivalta on yleistä, mutta sitä vähätellään. Miehen rooli yhteiskunnassamme on karski ja karu, tarvitsevuutta tai herkkyyttä ei saa näyttää.

Mediassa esiintyy liikaa halveksuvaa suhtautumista miehiin. Miehet esim. esitetään halveksuttavina reppanoina, joita saa potkia päähän.

Miesten läsnäolo puuttuu poikien ja nuorten miesten arjesta. Väkivaltaisten kasvatustapojen yleisyys on huolestuttavaa.

Suomalaiset nuoret miehet tekevät maailman viidenneksi eniten itsemurhia. (Onneksi tässä näyttäisi tuoreempien tietojen mukaan trendi olevan nyt laskeva.) Viina aiheuttaa valtavat sairaus- ja kuolleisuusluvut. 18-24 -vuotiaat ajavat neljänneksen kuolonkolareista. Heistä 4/5 on miehiä.

Marja Kokkosen väitöstutkimuksen mukaan mukautuvat ja harkitsevat 8-vuotiaat pojat osasivat aikuisenakin korjata kielteisiä tunteita mukavia asioita kuvittelemalla, suunnittelemalla tai muistelemalla. Taito opitaan nuorena. Heikko tunnesäätely lapsena on yhteydessä aikuisuuden runsaaseen alkoholin käyttöön, tupakointiin ja terveysongelmiin. Tunnesäätelyä voi opetella, mutta jotkut ovat saaneet siihen huonoa ohjausta lapsuudessa. He lietsovat itsensä negatiivisiin fiiliksiin, eivätkä opi harkitsemaan tekojaan.

Suomessa lapset ovat aina jonkun työnteon kohteena (päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa jne.). Tämä vaikuttaa ihmissuhteiden laatuun.

Pienen pojan ei ole hyvä tuntea olevansa perheestä vastuussa oleva mies. Hänen ei pitäisi tuntea olevansa vastuussa äidin hyvinvoinnista.

On tärkeää puhua arvostavasti positiivisesta maskuliinisuudesta. Mies on syvästi tunteva ja herkkä, oleellinen osa perhettä, lisää kaikkien hyvinvointia, on luja, luotettava, hyväntahtoinen, ystävällinen, oikeudenmukainen ja turvallinen.

Pojasta mieheksi -tutkimuksessa kuolinsyytilastoissa 8-25 -vuotiaista 54 prosenttia kuoli itsemurhaan, 29 prosenttia onnettomuudessa, 13 prosenttia tapettiin ja vain neljä prosenttia kuoli sairauteen. (Sourander 2008).

Työikäisten miesten yleisimmät kuolinsyyt ovat alkoholi ja itsemurha.

Maailman terveimpinä syntyvät suomalaispojat ovat länsimaiden sairaimpia miehiä. Allergia, astma, diabetes, päänsärky ja vatsakivut yleistyvät pojilla. Murrosiässä jo 20 prosentilla on jokin pitkäaikaissairaus, viidellä prosentilla on pysyvä vamma.

Jokaisella nuorella miehellä tulisi olla neljä tukijalkaa elämässä: hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys, perhe, hyvä ystävä ja jokin ryhmä esim. urheilujoukkue sekä työ tai opiskelupaikka.

Väestöliiton asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi nuorten miesten kesätyöt ehkäisevät syrjäytymistä ja rikollisuutta, sillä nuoret miehet harrastavat eniten ilkivaltaa päihtyneenä koulun loppumisen ja juhannuksen välisenä aikana.

Raisa Cacciatore & Samuli Koiso-Kanttila: Pelastakaa Pojat! Minerva Kustannus Oy 2011.

Heikompana astiana pidetyt naiset ovatkin synnynnäisesti kovempia luita kuin miehet. Stanfordin yliopiston psykologin Turhan Canlin ja Kalifornian yliopiston neurobiologian professorin Larry Cahillin tutkimuksista raportoi Scientific American.

Ihmisen elämän alkua tarkastellessa on ilmennyt seuraavaa:

Poikavauvat itkevät enemmän ja hermostuvat helpommin kuin tytöt. Pojat säikähtelevät, karjuvat ja hätääntyvät. Tytöt ottavat rennommin. Tutkijoiden näkemyksen mukaan kasvatuksen avulla pojat kovetetaan. Heidät opetetaan olemaan paljastamatta tunteitaan ja olemaan ottamatta myöskään muiden tunteita huomioon.

Sitten ihmetellään, miksi miehet ovat niin epäempaattisia.

Suomessa psykiatri Jari Sinkkonen on kirjoittanut samasta teemasta. Hän myös muistuttaa, miten paljon herkempiä nuoret miehet ovat ensimmäisessä parisuhteessa kuin naiset. Tyttöystävän dumppaama mies saattaa hetken mielijohteesta hypätä sillalta alas.

Yhdysvaltalaistutkijat ovat arvelleet, ettei miesten depressiota huomata. Miehen masennus ei ilmene välttämättä tavanomaisina oireina, vaan esimerkiksi vihana ja itsetuhoisuutena. (Vaikka masennusdiagnooseja annetaan naisille paljon miehiä enemmän, johtavat miehet ylivoimaisesti itsemurhatilastoja ja muita väkivaltatilastoja. Monet psykologit pitävät myös miesten viinan juontia, tupakointia, makkaran syöntiä ja sohvalla röhnöttämistä itsetuhoisena käytöksenä.)

Koko miesten elämä on yhtä valmistautumista ja harjaantumista vahvuuteen. Leikit, koulu, urheiluseuratoiminta, armeija...Suomessa syrjäytyneiden nuorten miesten määrä on moninkertainen naisiin nähden. Nuoret naiset kokevat kaikenlaista ahdistusta ja painetta. Hyvä että siitä puhutaan.

Nuoret miehet jäävät yksin. Kommentoidaan kyllä, että voivoi, he ovat aivan syrjässä yhteiskunnasta, jotain pitäisi tehdä. Ja se siitä. Neuroottiset naiset yleensä pääsevät elämän syrjään kiinni, joten kuten. Liian monet miehet jäävät kokonaan ilman koulutusta, työtä ja perhettä.

Empaattisia tätejä ei haluta apuun. Mitä ratkaisuehdotuksia miehet tarjoavat?

Kysyin miehiltä. ”Keskitysleiriin” oli ensimmäinen vastaus. ”Niitä pitää huijata. Pitää huijata, et ne saa rahaa, vaikutusvaltaa ja misuja. Ne pitää saada peliin mukaan. Muuten niitä ei saa liikkeelle.” ”En mä tiedä.”

Jatkakaa.