Suhteet & seksi

Erilaisissa tutkimuksissa on yritetty selvittää parisuhteen onnellisuuden ja seksin suhdetta. Useimmissa tutkimuksissa saadaan tulokseksi, että tyydyttävä seksielämä korreloi parisuhdetyytyväisyyden kanssa. Vain pieni osa ihmisistä kokee seksittömän liiton todella onnelliseksi.

Jotkut yhdysvaltalaistutkijat ovat alkaneet epäillä kulttuuristen odotusten vaikuttavan onnellisuuden ja tyytyväisyyden kokemuksiin. Miksi muuten juuri kerran viikossa rakastelevat, eli kaikista keskimääräisimmän yhdyntäaktiivisuuden harrastajat, olisivat kaikista tyytyväisimpiä?

Hollantilais- ja belgialaistutkijat halusivat tutkia pariskunnan seksielämää luonnollisessa ympäristössä. Heidän mukaansa seksielämä on monimutkainen kahdenkeskinen ja herkkä asia, jonka mallintamisessa kannattaa selvittää pariskuntien oikeata parisuhde-elämää molempien näkökulmasta.

Heteropariskunnat pitivät kolmen viikon ajan sähköistä päiväkirjaa omasta mielialastaan, omasta ja toisen käytöksestä ja parisuhteeseen liittyvistä tunteistaan, ja nämä kirjattiin joka päivä ylös iltaisin. Lisäksi parit kirjasivat aamuisin havaintonsa suhteen seksuaalisesta aktiivisuudesta, fyysisestä läheisyydestä sekä itsetyydytyksestä. Näin tutkijat uskoivat saavansa selville parien päivittäisten kohtaamisten, kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen ja seksielämän ajallisen yhteyden. Mitkä asiat vaikuttavat fiiliksiin ja toisaalta seksin harrastamiseen?

Hyvä mieliala, kivat teot, vaimon positiiviseksi koettu käytös ja parisuhteeseen liittyvät positiiviset tunteet ennustivat miehillä lisääntyvää seksuaalista toimintaa ja fyysistä läheisyyttä. Seksi ja läheisyys taas voimistivat miesten hyväntuulisuutta, ja he kokivat puolison käytöksen ja parisuhteen myönteisesti seuraavana päivänä. Kumppanin mielialat ja käytös vaikuttivat voimakkaasti miesten kokemaan läheisyyteen.

Naisilla samantyyppiset positiiviseksi koetut asiat päivän mittaan ennustivat seksuaalista toimintaa myöhemmin. Naisilla seksi ei niinkään vahvistanut seuraavan päivän mielialaa tai käytöstä, vaan vaikutti enemmän naisten parisuhdeorientaatioon. Kaikki päivän aikaiset tapahtumat vaikuttivat naisten kokemaan parisuhteen läheisyyteen. Naiset kokivat edellisen päivän läheisyyden vielä seuraavana päivänä myönteisenä fiiliksenä parisuhteesta.

Miehet kokivat masturbaation eri lailla kuin seksin vaimon kanssa. Miesten mielestä itsetyydytys oli negatiivisesti yhteydessä parisuhteeseen.

Tutkijoiden mukaan seksillä ja intiimiydellä on tärkeä säätelevä vaikutus parisuhteeseen. Ne vahvistavat suhteen myönteistä ilmapiiriä. Tutkimus antaa myös selviä viitteitä siitä, että parisuhteen laatu arkielämän päivittäisissä kohtaamisissa vaikuttaa siihen, ollaanko sellaisella tuulella, että seksin harrastaminen kiinnostaa.

Dewitte M., Van Lankveld J., Vandenberghe S., and Loeys T.: Sex in its daily relational context. The Journal of Sexual Medicine. December 2015.

Miesten haluttomuudesta puhutaan aiempaa enemmän, mutta todellisena ilmiönä se on edelleen paljon harvinaisempaa kuin naisten haluttomuus. Oikeasti suurin osa suomalaismiehistä ei saa seksiä niin usein kuin haluaisi.

Osmo Kontulan johtama FINSEX 2015 -tutkimus valaisee suomalaisparien haluja. Yli 2 000 parilta kysyttiin kumpi haluaa suhteessa useammin seksuaalista kanssakäymistä. Yli puolet pariskunnista oli sellaisia, jossa mies haluaa seksiä naista useammin. Nainen oli useammin seksiä haluava 15 prosentissa parisuhteista.

Vain noin 30 prosenttia pareista haluaa yhtä paljon. Enemmistö parisuhteessa olevista ei siis ole tyytyväisiä seksin määrään!

(Tutkimustiedon valossa näin on tainnut olla aina. Miehet haluavat keskimäärin useammin kuin naiset. Onko tälle olemassa jokin hyvä syy? Evoluutiopsykologit keksivät varmaan hyvän selityksen. Naisen täytyy olla vähän kranttu taatakseen lapselleen hyvät geenit ja hyvät olosuhteet.)

Kontulan mukaan yhdyntää useammin haluava osapuoli on harvoin tyytyväinen seksin määrään parisuhteessaan. Kumppania useammin haluavista miehistä oli yhdyntämäärää sopivana pitäviä vain viidennes ja puutteessa elävistä naisista vieläkin harvempi, vain kymmenen prosenttia piti saamansa seksin määrää riittävänä. Tyytymättömyys on siis hyvin yleistä enemmän haluavien joukossa.

Sen sijaan monet kumppaniaan harvemmin halua tuntevat porskuttavat suhteellisen tyytyväisinä elämässään eteenpäin. Osa naisista koki miehen runsaat halut epätoivottuina. Noin kymmenes kumppaniaan harvemmin haluavista naisista koki yhdyntämäärät liiallisiksi. Tuloksesta voinee lukea, että osa runsaasti haluavista miehistä painostaa vaimonsa harrastamaan seksiä useammin kuin mitä hänelle sopisi.

Miten saada suomalaisten halut kohtaamaan? Kuinka paljon halujen kohtaamattomuudesta on haittaa ihmisille?

FINSEX halu. Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset. Vaestoliitto.fi

Huhtikuun Tietovuoto. Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset. Vaestoliitto.fi. 5.4.2016

Miesten seksuaaliongelmien syitä on etsitty fyysisistä sairauksista ja mielenterveysongelmista. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että miesten seksiongelmat aiheuttavat ongelmia parisuhteeseen.

Millaista on seksuaalielämän ongelmista kärsivien miesten kotielämä? Onko kodin ilmapiirillä yhteys miesten ongelmiin?

Kaikki ongelmat eivät johdu parisuhteesta, vaan miehellä voi olla muitakin stressin aiheuttajia. Stressitekijät saattavat heikentää parisuhteen intiimielämää. Italialaiset tutkijat halusivat selvittää aiemmin laiminlyötyä tutkimusaluetta: perheen sisäisten konfliktien vaikutusta parisuhteen seksiin.

3 975 seksuaaliterveysklinikalle ensikäynnille tulevaa miestä osallistui terveystutkimukseen, jossa selviteltiin erilaisia mahdollisesti seksiongelmiin liittyviä tekijöitä. Erilaisten terveysseikkojen haarukoimisen lisäksi miehet vastasivat kyselyyn, jossa piti arvioida kodin ihmissuhteita.

Miesten piti vastata kahteen perheongelmia selvittävään strukturoituun kysymykseen. Onko kotona mitään konflikteja? Onko sinulla vaikea suhde kumppaniisi? Vastausvaihtoehtoina oli 0= normaalit suhteet, 1= riitoja silloin tällöin ja 2= aina tai jatkuvasti riitaa.

Kolmannes miehistä koki paljon ongelmia ja konflikteja perheen sisällä. Viidesosa miehistä oli huonoissa väleissä puolisoonsa. (Seksiongelmista kärsivät miehet näyttivät siis olevan paremmissa väleissä vaimoonsa kuin muihin perheenjäseniinsä.) Sekä vaimon että muun perheenjäsenen kanssa riitelevät miehet kärsivät selvästi muita enemmän erilaisista mielenterveyteen liittyvistä ongelmista.

Perhe- ja parisuhdevaikeudet olivat selvästi yhteydessä ahdistuneisuuteen, masennusoireisiin ja seksiongelmiin. Seksuaaliongelmat olivat sekä itseraportoituja (esimerkiksi erektio-ongelmia tai liiallista seksuaalista halukkuutta) että kliinisissä testeissä esiin tulleita. Myös potilaan ilmoittamat vaimon seksuaalitoimintoihin liittyvät tekijät olivat selvästi yhteydessä parin tai perheenjäsenten välisiin konflikteihin kotona.

Tutkijoiden mukaan kodin ihmissuhteilla ja ilmapiirillä voi olla aiemmin luultua vakavampi vaikutus miesten seksuaalielämän ongelmiin. Seksuaalisuus ja hyvinvointi ovat kietoutuneet toisiinsa monimutkaisesti, eikä syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen ole kovin helppoa.

Valentina Boddi, Egidia Fanni, Giovanni Castillini, Alessandra Daphne Fisher, Giovanni Corona, Mario Maggi: Conflicts Within the Family and Within the Couple as Contextual Factors in the Determinism 0f Male Sexual Dysfunction. The Journal of Sexual Medicine. December 2015.

Stressistä valittaminen tuntuu olevan tavallisen ihmisen päivittäinen puheenaihe. Miten stressi vaikuttaa parisuhteeseen?

Kansainvälinen psykologien tutkimusryhmä halusi testata naisten ja miesten kykyä auttaa stressaantunutta kumppania. Erilaiset aiemmat mallintamiset ovat antaneet ymmärtää, että naiset olisivat miehiä parempia tukemaan kumppaniaan parisuhteessa. Varsinaisissa behavioraalisissa tutkimuksissa tätä eroa ei kuitenkaan ole voitu näyttää todeksi.

Yleinen käsitys naisten paremmista ihmissuhdetaidoista on laitettava siis stressitestiin. Kun pariskuntia tarkkaillaan, huomataan että useimmiten miehet osaavat olla tarvittaessa tukena puolisolleen ihan yhtä hyvin kuin vaimotkin. Guy Bodenmann, Nathalie Meuwly ja Janine Germann Zurichin yliopiston psykologian laitokselta, Fridtjof W. Nussbeck Bielefeldin ylipistosta, Markus Heinrichs Freiburgin yliopistosta ja Thomas M. Bradbury UCLA:n psykologian laitokselta testasivat pariskuntien tuen antamista stressaantuneelle kumppanille.

Observointitilanteessa ei-stressaantuneet miehet ja naiset olivat suurin piirtein yhtä hyviä auttamaan stressaantunutta puolisoa.

Ryhmä ennusti miesten tuen heikkenevän heti heidän oman stressitasonsa noustessa. Tämä ennuste piti paikkansa vain tilanteissa, joissa hyvin stressaantuneen vaimon viestintä hyvin stressaantuneelle miehelle oli emotionaalissävytteinen. Kun naiset ilmaisivat tuen tarvettaan mahdollisimman epätunteellisesti, neutraalisti ja asiallisesti, osasivat miehetkin tukea puolisoaan, omista paineista huolimatta.

Miesten kyky tukea kumppaniaan ei siis ole keskimäärin heikko, vaan vain hieman rajoittunut kovan paineen alla. (Onko miehille kehittynyt evoluution aikana sellainen ominaisuus, ettei heillä ole aikaa kuunnella toisten tunneilmaisua silloin kun on erittäin stressaava tilanne päällä?)

Jotta parisuhde toimisi myös molempien ollessa stressaantuneita, on etsittävä erilaisia uusia tapoja selvitä tilanteesta sopuisasti. Joko miesten täytyy opetella paremmiksi tunneilmaisun ymmärtäjiksi tai naisten pitää päästä aiempaa korkeammalle tasolle omassa tarveilmaisussaan. Jos molemmat ovat erittäin stressaantuneita, ei emotionaalissävytteinen viestintä toimi. Ehkä naisten kannattaa panostaa parisuhteessaan mahdollisimman neutraaliin ja asiakeskeiseen viestintään. Näin molemmat hyötyvät.

Vai onko naisten kovasti stressaantuneina yhtä vaikeaa kuvata tunteitaan ja tarpeitaan insinöörimäisesti kuin mitä miesten on kovasti stressaantuneina ylipäätään ottaa huomioon toisen tunteita?

Tutkijoiden mukaan naisten miehiä hieman paremmat ihmissuhdetaidot perustunevat naisten kykyyn ymmärtää myös muiden ihmisten tunteita jopa tilanteissa, joissa heidän oma stressitasonsa on korkea.

Guy Bodenmann, Nathalie Meuwly, Janine Germann, Fridtjof W. Nussbeck, Markus Heinrichs, Thomas M. Bradbury: Effects of Stress on the Social Support Provided by Men and Women in Intimate Relationships. Psychological Science. October 2015.

Kaiken draaman, erikoisuuksien ja ääritapausten keskellä kukoistaa tavallinen suomalainen parisuhde-elämä. Normisuomalainen elää edelleen valtavirtaelämää tyytyväisenä oman mussukkansa kanssa.

Tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan useimmilla suomalaisilla ei ole jatkuvaa vipinää parisuhdemarkkinoilla, vaan enemmistö kansasta pysyy alkuperäisvalinnassaan. Miehistä yli 60 prosentilla ja naisista yli 65 prosentilla on ainoastaan yksi asuinkumppani koko elämänsä aikana! Tiedot perustuvat FINNUNION-aineistoon.

FINNUNION-rekisteriaineisto on edustava otos suomalaisista vuosina 1970-2010. Otos koostuu vain kantasuomalaisista ja se on suuri, noin 11 prosenttia koko väestöstä.

Nolla kumppania koko elämän aikana saa tai haluaa miehistä noin 15 prosenttia ja naisista noin joka kymmenes. Alle viidennes väestöstä perustaa kaksi liittoa aikuisena.

Nuoremmilla polvilla on aiempaa useampia liittoja. Lähes neljäsosa nuoremmista on sarjamonogamisia. Silti yli puolet suomalaisista elää edelleen vain yhden kumppanin kanssa koko elämänsä aikana.

Mikä on tällaisen pitkän konservatiivisen perinteen salaisuus? Kestävän liiton ihanne? Laiskuus? Vai hyvä parisuhde?

Usein naisten ja miesten erilaisuutta tuodaan voimakkaasti esille. Miehet ovat muka kaikki tietynlaisia. Naisia ei voi kukaan ymmärtää, ei ainakaan kukaan looginen olento. Naiset ja miehet ovat eri planeetalta. Höpsismiä.

Suurin osa suomalaisista pitää omaa – yleensä toista sukupuolta olevaa – pariaan parhaana ystävänään ja uskottunaan. Normaalissa tavallisessa parisuhteessa ollaan kumppaneita ja jaetaan arjen ilot ja surut. Joskus tulee riitoja ja väärinkäsityksiä, mutta kaikki parit eivät laita näitä vain toisen osapuolen syyksi. Jokainen voi parantaa kommunikaatiotaitojaan ja käytöstään.

Tavalliset parit ovat ymmärtäneet, että toinen on ihminen, normaali olento, jota ei kannata kohdella kuin toiselta planeetalta tullutta vihollista. Häntä ei ehkä kannata edes pitää eksoottisena erikoisuutena, sillä se saattaa häiritä normaalia arkielämän viettoa. Tavallinen luotettava kumppanuus toimii.

Hyvää uutta vuotta kaikille pareille ja sinkuille, niin aivan tavallisille kuin vähän erikoisemmillekin kombinaatioille!

Lähde: Anna Rotkirchin luento Helsingin yliopistossa 9.1.2015

Massachusettsin yliopiston psykologian professori Susan Krauss Whitbourne varoittaa pareja ikävien tapojen omaksumisesta.

Parisuhteen huonot käytännöt voivat johtua mm. persoonallisuuteen liittyvistä seikoista tai kumppaneiden arvojen pienistä eroista.

Hyvätkin aikeet voivat johtaa huonoon lopputulokseen, jos suhteeseen on pesiynyt outoja, usein pinttyneitä epämiellyttäviä tapoja. Tapoja on erittäin vaikea muuttaa.

Useimmissa parisuhteissa on myönteisiä, suhdetta edistäviä tapoja. Kumppanin mieliksi tekeminen voi olla tarkoituksellista tai tiedostamatonta. Jos tiedät rakkaasi istuvan mielellään tietyllä paikalla ruokapöydässä, on ystävällistä kattaa hänen lempipaikalleen. Ehkä kumppanisi inhoaa jotakin, ja pyrit välttämään sellaista, mikä aiheuttaa hänelle välitöntä mielipahaa.

Parien toiveet ja tavat voivat olla hyvinkin omalaatuisia, vain juuri heille sopivia tottumuksia. Tietyt kielteiset toimintatavat aiheuttavat harmia käytännössä kaikille, ja niitä tulisi välttää.

Whitbournen mukaan kaikkia parisuhteita haittaavat seuraavat huonot tavat:

1. Yksipuoliset odotukset. Moni odottaa kumppanilta hellyyden ja arvostuksen osoituksia. Miksi juuri kumppanin pitäisi aina tehdä aloite? Miksi et itse ota ohjia ja lähesty rakastasi? Tämän ohjeen Whitbourne haluaa kohdistaa erityisesti naisille, koska heillä on professorin mukaan paljon romanttisia odotuksia toiselle.

2. Kestoriidat. Monet parit riitelevät samoista asioista kerta toisensa jälkeen. Jotkut pystyvät jopa ennustamaan sanasta sanaan riidan kulun. Mitä järkeä on jatkaa samalla tavalla vuodesta toiseen? Whitbourne neuvoo kehittämään ratkaisuja. Ehdota rauhallisesti uutta toimintatapaa, ja ole valmis tulemaan vastaan riidassa. Molempien täytyy muuttaa käytöstään.

3. Toisen pitäminen itsestäänselvyytenä. Pitkän suhteen luottamus on kaunista. Voit kiukutella, olla oma itsesi ja kulkea virttyneissä verkkareissa kotona tietäen, että toinen rakastaa sinua silti. Toisen huomioon ottaminen voi kuitenkin helposti unohtua, jos luotat siihen, että voit kohdella kumppaniasi miten sattuu. Kun pilliin viheltää, toinen tulee aina apuun? Muista osoittaa arvostusta ja kiitollisuutta. Ole viehättävä kumppanillesi.

4. Vakavuus. Koska olet viimeksi nauranut yhdessä kumppanisi kanssa? Perhe-elämän ja arjen vaatimukset saavat joskus unohtamaan, miten tärkeää on ilo ja nauru. Monet nauravat ystäviensä kanssa, mutta näyttävät nyrpeää naamaa kotona. Älä ota asioita liian vakavasti, pidä taukoa kotitöistä ja ala hassutella. Whitbourne vakuuttaa tutkimusnäytön puoltavan huumorin tärkeyttä parisuhteessa. ”Jos muu ei auta, menkää yhdessä leffaan, jossa saatte nauraa samaan aikaan.”

5. Yksin syöminen. Whitbourne varoittaa liiasta kiireestä ja toisen ohi kävelemisestä. Onnelliset parit syövät yhdessä ateriansa ja nauttivat toistensa seurasta. Elämä ei muutu liian vakavaksi, jos on aikaa valmistaa ruokaa yhdessä. Jos toinen on valmistanut aterian yksin, muista kiittää.

6. Keskittyminen laitteisiin. Yhä useammassa parisuhteessa toinen tai molemmat tuijottavat puhelintaan tai muuta elektroniikkaa olematta aidosti läsnä. Suhteen ylläpitämiseksi on näppärää olla yhteydessä toiseen puhelimen tai tietokoneen avulla, mutta kun olette samassa huoneessa, on erittäin huonotapaista olla kiinnostunut vain omasta laitteestaan. Varsinkaan ruokapöytään ei pitäisi Whitbournen mukaan tuoda puhelinta ollenkaan. Muuten sulkee rakkaansa ulkopuolelle.

Näitä huonoja tapoja vältellessä parisuhde alkaa voida paremmin ja myös oma hyvinvointi paranee.

Kaikki muistanevat koulussa opitun kultaisen säännön: tee toiselle se, mitä toivot itsellesi tehtävän.

Monet uskontokunnat ovat ottaneet säännön omiin nimiinsä, mutta se tunnetaan kautta maailman eri kulttuureissa yksinkertaisena alkeismoraalisääntönä.

Kliinisen psykologian tohtori ja UCLA:n apulaisprofessori Stan Tatkin kehottaa testaamaan kultaista sääntöä parisuhteessa, sillä hänellä on hyviä kokemuksia siitä omassa neuvontatyössään. Riitaisat parit saattavat hyötyä lähestymistavasta.

Monet noudattavat ihmissuhteissaan ennemmin hammas hampaasta -periaatetta. Parisuhteessa tällainen koston ja ikävyyden kierre ei johda mihinkään hyvään. (Tuskin toimii muissakaan ihmissuhteissa, saatikka valtioiden välisissä suhteissa.)

Kun kuuntelee ihmisten kertomuksia päivästään, saattaa tarinassa esiintyä montakin päivän pilannutta toista ihmistä. Puoliso oli kiukkuinen aamulla, työkaveri on typerä, pomo on ihan idiootti, kaupan kassa oli huonokäytöksinen...(mutta minä olin taas oikea enkeli?).

Jos vain koko muu ihmiskunta muuttuisi ystävällisemmäksi ja älykkäämmäksi, olisi oma elämä paljon helpompaa. Tätä saa valittaja odottaa maailman tappiin.

Ainoa asia, johon voi heti vaikuttaa, on oma käytös ja oma suhtautumistapa. Oman elämän saa saman tien ihanammaksi, kun aloittaa lähimmästä ihmissuhteestaan. Parisuhteessa olevalla se on yleensä oma kumppani.

Miten haluaisit, että kumppani kohtelisi sinua? Ystävällisesti, rakentavasti ja lämmöllä? Empaattisesti, avuliaasti ja rakastavasti? Miksi niin moni sitten toimii itse epäystävällisesti, kylmäkiskoisesti, ajattelemattomasti ja ilkeästi? Tai välinpitämättömästi ja itsekkäästi?

Omaa huonoa käytöstä ei yleensä huomaa, ennen kuin se menee aivan mahdottomuuksiin, mutta silloinkaan ei ole helppoa pyytää anteeksi ja vaihtaa suuntaa. Jopa oma moka ja kohtuuttomuus projisoidaan kumppaniin: jotenkin tämä oma typeryys on toisen syytä. Jos hän olisi lämpimämpi ja parempi puoliso, olisin minäkin toisenlainen.

Parisuhteessaan pettyneen täytyy käyttää paljon henkisiä voimavaroja suhteen ilmapiirin muuttamiseen. On vaikeaa olla ystävällinen ja empaattinen, jos tuntee vihaa ja katkeruutta, eikä luota toiseen. Usein suhde ei kuitenkaan ole tuhoon tuomittu, vaan pari on joutunut negatiiviseen kierteeseen. On opittu katsomaan asioita vain omasta näkökulmasta.

Kultaisen säännön soveltaja voi aloittaa lopettamalla valittamisen. Omaa käytöstä voi muuttaa hyvään suuntaan olemalla itse rauhallinen, luotettava ja turvallinen, vaikka kumppani ei heti vastaisikaan nätisti. On hyvä jos parisuhteessa ainakin toinen alkaa käyttäytyä aikuisen lailla. Usein kumppani seuraa perässä. Hyvästä seuraa hyvää.

Ennen kuin aloittaa kultaisen säännön noudattamisen, voi tietysti yrittää selvittää mitä kumppani todella toivoo ja kaipaa. Joskus toinen ei haluakaan täsmälleen samoja asioita kuin mitä itse arvostaa.

Yksi parisuhteen seksin kannalta turmiollisin uskomus on Väestöliiton mukaan ”mies on aina valmiina”. Miehillä on asiantuntijoiden mukaan muutenkin paljon paineita seksielämässä. Jos nainen luulee, että miehen on oltava automaattisesti aina innokas seksiin, tulee molemminpuolisia pettymyksiä.

Naisten seksielämää ehkä eniten haittaavat uskomukset liittyvät orgasmin saantiin ja alistumiseen. Naiset saavat syyllisyyden- ja huonommuudentunteita, jos eivät saa yhdynnässä orgasmia. Jotkut ihmiset luulevat edelleen, että naisen on oltava sängyssä alistuva ja että hänen on yritettävä kaikin puolin vain miellyttää miestä, jopa orgasmin teeskentelyyn asti.

Läheisyyden ja seksin sekoittaminen liikaa toisiinsa voi saada koko parisuhteen ihan lukkoon. Pariskunnalla pitäisi olla mahdollisuus läheisyyteen, halailuun ja suukotteluun ilman että se aina johtaa seksiin. Monet haluttomuudesta kärsivät kokevat kaiken hyväilyn ahdistavana, koska pelkäävät joutuvansa vastentahtoisesti harrastamaan seksiä.

Yksi heteromiehiä ja -naisia erottava läheisyyteen liittyvä lukko on Väestöliiton mukaan seksin merkitys eri sukupuolille. Naisen on voitava luottaa mieheen ja tuntea olevansa rakastettu ennen kuin hän voi antautua nautintoon. Ensin tulee läheisyys, sitten vasta seksi. Mies taas tuntee läheisyyttä ja luottamusta naiseen vasta harrastettuaan seksiä tämän kanssa. Nämä kaksi erilaista tapaa kokea asiat voivat johtaa pariskunnan täydelliseen pattitilanteeseen.

Naiselle intiimiyden huippu on siis seksi, miehelle taas tunteiden näyttäminen.
Vai onko tämä Väestöliiton esittämä seksilukko taas vain yksi osoitus vääristä seksimyyteistä?

Oliko vuosi 2014 pettymys parisuhderintamalla? Etkö vieläkään löytänyt sopivaa kumppania? Kaipaatko oman rakkaan kainaloon?

Jos hyvistä aikeistasi huolimatta jäit taas yksin, on aika tehdä muutamia asioita eri tavalla kuin aiemmin. Koska et voi muuttaa muita ihmisiä tai tuskin maailmaakaan, sinun täytyy siis muuttaa omaa ajatteluasi ja toimintaasi.

Voisitko tehdä jonkin asian uudella tavalla?

Onko mahdollista ajatella muista ihmisistä toisin kuin aiemmin? Jos yrität tietoisesti ajatella esimerkiksi tätä ennen kuin menet ihmisten ilmoille: ihmiset ovat mukavia ja luotettavia ja he tahtovat minulle hyvää. Minä olen hyvä tyyppi ja muut haluavat tutustua minuun.

Pelkästään tämän asian tietoinen muisteleminen ennen muiden ihmisten tapaamista opinnoissa, koulussa, työpaikalla, harrastuksissa, baarissa, missä tahansa auttaa sinua olemaan rennommin ja luottavaisemmin muiden ihmisten seurassa.

(Paitsi, jos kuulut siihen pieneen joukkoon, jota aina petetään ja käytetään hyväksi. Silloin sinun täytyy ryhdistäytyä ja käskeä itseäsi pitämään puolesi. Sinun on kieltäydyttävä aina uhrautumasta muiden hyväksi ja sinun on lakattava olemasta kynnysmattona. Jos et itse pysty muuttumaan, hae apua ammattilaiselta.)

Omaan ajankäyttöön voi vaikuttaa yllättävän paljon. Jos olet aina töissä, et voi löytää uutta parisuhdetta kuin työpaikalta tai mahdollisesti kodin ja työpaikan väliseltä matkalta. Varaa aikaa uusiin ihmisiin tutustumiseen.

Jos käyt aina samojen kavereiden kanssa samassa baarissa, mene eri kavereiden kanssa tai yksin ulos, tai vaihda ainakin baaria. Mene baariin eri aikaan, eri päivänä, tai pukeutuneena eri tavalla.

Muista käyttäytyä miellyttävästi. Voit olla purevan ironinen, jos etsit vain hyvin älykkäitä, itsetietoisia ja erinomaisen ironiantajun omaavia ihmisiä, jotka ovat juuri sopivassa vireessä pikku kamppailuun kanssasi.

Muutoin, ole kiva ja ystävällinen.

Kiinnostu muista ihmisistä, uusista ajatuksista ja erilaisista tavoista olla ja tehdä asioita. Väsynyt ja kyllästynyt ihminen ei ole puoleensavetävä.

Voisiko ulkonäölle tehdä jotakin? Uusi hiusten leikkaus, liikuntaharrastus, parempi ryhti, vaatetuksen muutos, laihtuminen tai lihominen, uudet silmälasit, kunnolliset kengät, iloinen kaulahuivi? Pieni muutos omaan ulkonäköön voi piristää sinua niin, että näytät heti viehättävämmältä myös muiden silmissä.

Omaan osaamiseen panostaminen, itsensä innostaminen johonkin uuteen näyttää aina kiinnostavalta myös muiden mielestä. Paniikinomaisesti kumppania metsästävä ihminen on helposti muiden mielestä joko säälittävä tai sitten pelottava friikki.

Voisitko mennä uusiin paikkoihin, itsellesi outoihin harrastuksiin, luennolle, kurssille?

Uskallatko kysyä baarissa, josko voisit liittyä kivan näköisten ihmisten seuraan vaikka yhdessä kaverisi kanssa? Jos lähestyt kohteliaasti, leikkisästi ja pienellä flirtillä, voi olla ettet saakaan pakkeja. Painostava punkeminen ei käy.

Naisilla hymy muuttaa maailman valoisammaksi paikaksi. Miehet pitävät sata kertaa enemmän iloisesta nauravaisesta naisesta kuin kiukkuisesta, ahdistuneesta tai murjottavasta neidistä.

Miestenkään ei kannata piilotella hyväntuulisuuttaan tai huumorintajuaan. Jos et ole huumorimies, älä edes yritä naurattaa naisia, riittää että näytät huumorintajusi muulla tavoin. Ulkoa opetellut vitsit eivät naurata naisia juuri koskaan oikeasti.

Olen sivusta seurannut naisten hurmaajaa, jolla kävi hyvä flaksi, vaikka hän ei ollut komea, varakas tai hyvässä asemassa. Puheella on voimakas vaikutus ihmiseen. Uskomattoman moni nainen rakastaa imartelua, jos sen osaa tehdä hienosti.

Myös miehet rakastavat ihailua ja huomiota.

Pysyvän parisuhteen haluava luottaa rehellisyyteen, aitouteen ja haluun rakastaa.

Voi myös käydä niin, että kysyt vuoden lopussa itseltäsi: haluanko sitä oikeasti? Vastaus voi myös olla ei.

Suurin osa suomalaisista on parisuhteessa ihmisen kanssa, joka on hieman pyöreä, ja joka todennäköisesti on jo lihonnut suhteen aikana tai tulee keräämään massaa lähivuosina. Miten tämä vaikuttaa parisuhteeseen?

Miehiä pidetään ainakin heterosuhteessa esteettisyyttä enemmän arvostavana osapuolena (vaikka naiset nauravat tälle, viitaten miesten vaatetukseen, omaan ulkonäköön, sisustusmakuun jne.).

Miehet kuitenkin arvostavat naiskauneutta. Sille löytyy kaikenlaisia evoluutiopsykologisia selityksiä, kuten se, että sopivan painoiset kurvikkaat ja kauniit naiset ovat muita terveempiä ja älykkäämpiä, ja saavat kauniimpia ja älykkäämpiä lapsia.

Miehet haluavat harrastaa seksiä kauniiden naisten kanssa, koska viehättävät naiset herättävät miehessä seksuaalisia haluja. Tämä itsestään selvä idiotismilta vaikuttava kehäpäätelmä on kuitenkin käytännössä totta. Kun oma kumppani ei enää vastaa kauneusihannetta ollenkaan, mitä siitä seuraa? Haluaako häntä vielä?

Seksuaalinen halukkuus on monimutkainen asia, johon fyysiset ominaisuudet saattavat vaikuttaa yhä vähemmän silloin, kun ollaan pitkässä parisuhteessa. Tutun ihmisen näkee eri tavalla kuin vieraan. Läheisen lihomista tai vanhemista ei välttämättä ”näe”, jos edelleen rakastaa toista syvästi. Monet vanhukset ovat kertoneet näkevänsä puolisonsa nuorena tyttönä tai poikana. He tunnistavat toisen hymyn takaa kumppanin koko hienon elämän.

Kaikki eivät tähän kuitenkaan pysty. Oman kumppanin kilot, arvet ja rypyt alkavat ahdistaa tai ällöttää.

Haastattelin Suhdeklinikan pornoa ja parisuhdetta käsittelevää artikkelia varten perheneuvoja Päivi Stelin-Valkamaa. Hän sanoi mm. näin: ”Jos kumpi tahansa puolisoista ei ole tyytyväinen kumppaninsa ulkoiseen olemukseen, se on isompi asia. Kuinka paljon asia kuuluu toiselle? Äkkiseltään tuntuu, että se on oma asia, miltä näyttää, mutta jos kumppani lihoo vaikka 30 kiloa, miten sen sanoo nätisti toiselle?”. Niin miten?

Rivien välistä olen ollut lukevinani useammankin parineuvojan huolen. Ihmiset kärsivät kumppaninsa lihomisesta, mutta sitä ei saisi sanoa ääneen, koska se on epäkohteliasta, epämiellyttävää, ja puuttumista toisen yksityisasiaan. Lisäksi se on pinnallista ja pikkumaista ja itsekeskeistä. Vai onko?

Miten lihominen vaikuttaa ihmisen elämäntapaan ja aktiivisuuteen?

Miten ulkonäön muuttuminen ja lihominen vaikuttaa ihmiseen itseensä? Monet lihavat kokevat itsensä rumaksi, ja yrittävät peitellä kilojaan kaavuilla ja mustalla kankaalla. Itseinhon vallassa oleva ihminen koetaan harvemmin viehättäväksi.

Entä miten muiden ihmisten suhtautuminen vaikuttaa asiaan? Näkeekö oman kumppaninsa muiden, ehkä julmin, silmin?

Ovatko lihavat ihmiset leppoisia, suvaitsevaisia ja iloisia? Vai ovatko he kyllästyneitä, masentuneita, katkeria tai vihamielisiä? Ovatko he luovuttaneet? Vai nauttivatko he vain elämän ihanista antimista, kuten hyvistä juomista ja herkullisesta ruoasta?

Mielestäni ihmisen silmä tottuu näkemäänsä. Suurin osa aikuisista on terveysviranomaisten mielestä vähintään hieman pulleita. Kun hoikkia ihmisiä näkee aika harvoin, alkaa pitää tanakkuutta normina. Osalla ihmisistä kilot myös kertyvät viehättävästi ns. oikeisiin paikkoihin.

Varsinaisessa merkittävässä lihavuudessa yksi ongelma parisuhteen kannalta on ehkä runsaan ylipainon aiheuttama sukupuolettomuus.

Oikein lihava mies on epämiehekäs, koska hänellä on liikaa ”naisellisia” pyöreitä muotoja, eikä hän enää vaikuta voimakkaalta ja aktiiviselta, miesihanteen mukaiselta mieheltä. Miehellä runsas rasvakudos tuottaa estrogeeniä. Testosteronin tuotanto heikkenee.

Vain laihat naiset tulevat lihoessaan naisellisemmiksi. Kun feminiininen pyöreys lisääntyy merkittäväksi ylipainoksi, alkaa nainen muistuttaa sukupuoletonta olentoa. Vyötärön mukana naisellisuus katoaa, hormonitasapaino muuttuu epäedulliseksi, ja naisen keho alkaa saada jopa miehekkäitä ominaisuuksia.

Jos unohtaisi terveysfasismin (vaikka tosiasia on, ettei terveellistä ruokaa syövä ja riittävästi liikkuva ihminen hevin pysty lihomaan merkittävän ylipainoiseksi) ja keskittyisi rakkauteen. Jos rakastaisi itseään niin paljon, että pitäisi itsestään ja kehostaan hyvää huolta loppuun asti. Eikö se olisi paras rakkaudenosoitus myös toiselle?

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00046

http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo91379&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=