Suhteet & seksi

Treffipalvelusivusto Eliittikumppanin tutkimusyksikkö (kuulostaa aika mahtipontiselta) julkaisi 22.5. uuden kyselyn tulokset. Yli kahdensadan vastanneen sinkkuasiakkaan mukaan tietyt asiat deittikumppanin kotona hyytävät tunnelman alkuunsa.

Kodin siisteyden laiminlyönti on sinkkuvierailijalle ällöttävä ja luotaantyöntävä kokemus. Jos kutsut potentiaalisen kumppanin kotiisi, älä ainakaan jätä tyhjiä alkoholijuomapakkauksiasi asuntoosi pitkin poikin.

Muista siivouksen lisäksi tuulettaa asuntosi. Sinkkujen mielestä kotitreffeillä on ikävää törmätä outoon hajuun tai likaisiin astioihin.

Epämiellyttävinä tunnelmantappajina koetaan myös pornolehdet ja exän valokuvat.

Sinkkujen mielestä keittiö on kodin tärkein huone, ja jopa neljä viidestä sinkusta ajattelee hyvin varustellun keittiön tekevän treffikumppanista houkuttelevamman. Vastaajien mielestä olohuone on kodin toiseksi tärkein huone.

Erityisen kivaa sisustuksessa ovat taide, tai jokin musiikki-instrumentti tai kirjakokoelma. Myös itse tehdyt esineet nostavat treffikumppanin arvoa sinkun silmissä.

Kun olin lapsi, tummaa tukkaani säälittiin. Ei kotona, sillä molemmat vanhempani ovat tummahiuksisia.

Koulussa, kaveripiirissä ja vieraiden aikuisten parissa huomasin hämmästyksekseni blondien olevan ihmisten mielestä jotenkin hienompia ihmisiä, kivempia ja kauniimpia.

Suomalaiset naiset ovat vimmatusti vaalentaneet ja raidoittaneet hiuksiaan, jotta näyttäisivät mahdollisimman vaaleilta.

Vanhoissa Suomi-filmeissä vaalea oli hyvis ja tumma pahis. Amerikkalaisetkin suosivat blondeja.

Jossain vaiheessa jenkkien teinileffoissa tummat silmälasipäiset tytöt (joita pidettiin rumina) olivatkin yhtäkkiä niitä kunnon tyttöjä, fiksuja, luotettavia ja sopivia tyttöystäväksi. Tyyppileffan lopussa sankaripoika huomaa viimein, että brunette onkin oikea tyttö hänelle. Tumma tyttö föönasi hieman tukkaansa, laittoi vähän meikkiä ja riisui silmälasit. Hups, hän onkin ihan nätti!

Viimeinen niitti oli Täykkäreiden Eva Longoria. Kaikki naiset halusivat yhtäkkiä tummat hiukset ja miehet alkoivat suosia brunetteja.

Evoluutiobiologit ovat valaisseet vaaleuden hyviä puolia. Vaaleaa ihoa pidettiin kauniina, koska siitä näki helposti, onko iho terve, vai onko ihmisellä vaarallisia sairauksia tai loiseläimiä. Vaaleasta tukasta erottaa myös täit helposti.

Psykologian tohtori Mark Sergeant Nottingham Trentin yliopistosta väitti (The Independent 10.2.2009), että blondi muistuttaa lasta. Kaikkien hiukset tummuvat iän myötä. Blondeja pidetään hauskoina pulisijoina ja vähemmän älykkäinä. Jotkut miehet pitävät tätä viehättävänä. He uskovat blondin olevan muita feminiinisempi ja helpommin saatavilla oleva.

Kaikkien suomalaistenkin hiukset tummuvat yleensä viimeistään teini-iässä. Alkaa vimmattu hiusten värjääminen. Tavallisin alkuperäinen suomalaisväri on maantienharmaa, samalla ohut ja kiilloton tukka.

Värjäys paksuntaa tukkaa ja tuo kiiltoa. Lähes kaikki aikuiset naiset värjäävät hiuksensa ja aitoja blondeja tai brunetteja on paljon harvemmassa kuin miltä katukuvassa näyttää.

Vain lähes pigmentittömät pysyvät blondeina aina. Heillä on samalla hyvin haaleanväriset silmät ja vaaleat ripset ja kulmakarvat.

Jos suomalaisten miesten hiusmaku on muuttunut tummempaan suuntaan, tarkoittaako tämä, että miehet odottavat naisilta jotain muuta kuin ennen?

The Voice väittää, että luonnollinen hiusväri oikeasti kertoo ihmisestä jotakin. Pitäisikö uskoa?

Sinkuista kerrotaan säälittäviä ja varoittavia tarinoita, kuten "muista ettei saa olla liian nirso, muuten jäät vanhaksi piiaksi kuten Terttu-täti".

Sinkkuja kadehditaan ja ihaillaan, koska mikäs sen ihanampaa kuin olla täysin vapaa tekemään ja lähtemään ja seurustelemaan kenen kanssa huvittaa.

Myönnän sortuneeni itsekin joskus ajattelemaan, että "kyllä se rakkaus sieltä tulee, kun ei pakota", tai "pitää katsoa peiliin, jos ei kukaan kelpaa", ja "vähän niillä on helppoa!".

Pitkässä parisuhteessa olevilla ei ole aavistustakaan siitä, millaista on elää yksin, tai millaista nykyinen deittailukulttuuri on.

Vaikka sinkuista kirjoitetaan ja puhutaan paljon, silti monet sinkut valittavat, ettei heitä ymmärretä. Vakituisessa suhteessa oleva ei ehkä täysin ymmärräkään, mutta aina voi yrittää, esimerkiksi juttelemalla sinkkukaverin kanssa, lukemalla asiasta, mielikuvituksen avulla. Menemällä baariin ja miettimällä hetken, miltä tuntuisi, jos täytyisi nyt tutustua uuteen kumppaniin.

Väestöliitolla on muuten palveluita myös sinkuille, kuten fb-sivut, blogeja ja artikkeleita sinkkuudesta, sekä lista sinkkuuden myyteistä:

"On olemassa vain yksi oikea."
"Sukulaisilla on oikeus udella."
"Kukaan ei halua koko pakettia."
"Jokainen on itse vastuussa itsetunnostaan."
"Ole vaikeasti tavoiteltava."
"Sinun täytyy harjoitella."
"Hän eroaa puolisostaan, ja meistä tulee pari."
"Vastakohdat täydentävät toisiaan."
"Äiti on sinkun paras kaveri."
"Tarvitset toimintasuunnitelman!"
"Rakkaus tulee luo."
"Olet liian epätoivoinen."
"Et tiedä pelin henkeä."
"Olet liian negatiivinen."
"Totuus tulee ystävien suusta."
"Sinun tulee aikuistua."
"Olet liian kranttu."
"Mies, sinulla on sitoutumiskammo."
"Nainen, olet liian itsenäinen."
"Sinulla on huono itsetunto."
"Kohtaat rakkauden, kun sitä vähiten odotat."
"Sinun täytyy olla onnellinen yksin."
"Olet liian upea asettuaksesi."
"Sinussa on jotain vialla."

Aika mainio lista tosiaan. Näitä heittoja olen kuullut usein, ja näitä näkee Citynkin sivuilla välillä. Jos haluat nähdä, mitä Väestöliiton asiantuntijat myyteistä sanovat, käy kurkkaamassa.

Miksi jotkut löytävät kumppanin muita helpommin? Ovatko he parempia tutustumaan uusiin ihmisiin, tai kyvykkäämpiä solmimaan kestäviä ihmissuhteita? Onko heillä vain niin kova pelko jäädä yksin?

Vai onko kyse puhtaasti tuurista ja sattumasta. Mitä mieltä olet?

Suomessa tyttöjen ympärileikkaus on kielletty törkeänä pahoinpitelynä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta ei ole kielletty missään maassa.

STM on antanut uudet toimintaohjeet poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta 20.1.2015 (STM/242/2015).

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on uskonnollisiin tai kulttuurisiin syihin perustuva toimenpide, jossa pojan siittimestä poistetaan esinahkaa. Toimenpide on yleinen esimerkiksi juutalaisilla tai muslimeilla. Myös Yhdysvalloissa enemmistö miehistä on ympärileikattu.

STM:n mukaan Suomessa tehdään yli 400 leikkausta pelkästään uskonnollisista syistä, ilman lääketieteellistä perustelua. Lääkäriliiton mielestä näitä perusteettomia leikkauksia on vielä enemmän.

THL:n 2014 selvityksen mukaan vakavat haitat ovat harvinaisia, mutta lieviä ja kohtalaisia haittoja esiintyy, etenkin imeväisiän jälkeen, kokemattoman tekijän takia ja epästeriileissä olosuhteissa.

Mitkä ovat pitkän aikavälin haitat? Mitä haittaa leikkauksesta voi olla seksuaalisuudelle? Mitä psykologisia haittoja silpomisesta voi olla? Tätä ei ilmeisesti tiedetä, sillä STM ei ole löytänyt kattavia seurantatutkimuksia ohjeensa perustaksi.

STM:n mukaan kyse on peruuttamattomasta toimenpiteestä, jossa puututaan pojan ruumiilliseen koskemattomuuteen. STM ei kuitenkaan kiellä toimenpidettä, ilmeisesti siksi, ettei sitä ole muuallakaan kielletty. Ääneen lausumattomana pelkona lienee salaleikkausten kasvu.

Sosiaali- ja terveysministeriön varsinaiset ohjeet ovat tällaiset:

Leikkauksen saa tehdä vain laillistettu lääkäri.

Lääkärin on annettava pojan huoltajille riittävät tiedot leikkauksen luonteesta, vaikutuksista, mahdollisista haitoista sekä toimenpiteen peruuttamattomuudesta. Huoltajat voivat antaa luvan leikkaukseen vasta riittävän selvityksen saatuaan.

Pojan molemmilta vanhemmilta vaaditaan kirjallinen suostumus. Mikäli toinen vanhemmista vastustaa leikkausta, sitä ei saa tehdä.

Poikaa on kuultava ennen leikkausta. (Tämä ei onnistu niissä kulttuureissa, joissa lapsi leikataan vauvana.)

Pojalle on annettava kipulääkitys. Leikkaus on tehtävä steriileissä ja asianmukaisissa olosuhteissa.

Ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ei kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin. (Yksityisellä pelkkä leikkaus maksaa esim. ruoholahtelaisessa klinikassa 490 euroa plus lääkitys, esitutkimus, lääkärin- ja toimistopalkkio.)

Lopuksi STM muistuttaa, että Suomi on tehnyt lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 24, jonka 3. artiklan mukaan jäsenvaltiot ryhtyvät tehokkaisiin toimiin poistaakseen lasten terveyttä vahingoittavia perinteisiä tapoja.

Suomi pyrkii vähentämään ei-lääketieteellisiä poikien ympärileikkauksia jatkamalla vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

Väestöliiton 20.4.2015 tiedotteessa kaivataan lisää ruutia ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen vastustamiseen. Väestöliitto vetosi yhdessä Pelastakaa lapset ry:n ja Lääkäriseura Duodecimin kanssa päättäjiin lainsäädännön saamiseksi. Nyt saatiin ohjeet.

On parempi päästä leikkaussaliin oikean kirurgin käsiin kuin uhrata esinahkansa jonkun puoskarin olohuoneessa ilman puudutusta, mutta ainoa oikea toimenpide olisi lain säätäminen asiasta. Haluammeko että uskonnolliset yhteisöt päättävät lasten ruumiiden silpomisesta oman perinteensä mukaan vai haluammeko, että Suomi säätää asiasta paremmin suomalaiseen kulttuuriin sopivan kaikkien ympärileikkaukset kieltävän lain?

Otsikko on tietysti moraaliton, mutta niin on seuraava vihjekin. Monet ihmiset käyttävät joka tapauksessa kaikenlaisia kepulikonsteja rakkauden tantereilla, joten menköön.

Henkka Hyppösen kirjassa Pelon hinta (s. 53-54, Tammi 2014) kuvaillaan vanhaa Donald Duttonin ja Arthur Aronin tutkimusta, jossa hienosti käytettiin hyväksi "miesten luontaista pelottaviin tilanteisiin liittyvää adrenaliiniryöppyä".

Dutton ja Aron todistivat miten vaikeaa on tulkita omia tunteita, ja miten helposti niitä voidaan johtaa harhaan.

Sinänsä miesten taipumus mennä sekaisin kauneudesta ei ole mikään uutinen.

On esimerkiksi testeissä ja tosielämässä todettu, että kaiken ikäiset miehet alkavat ottaa turhaa riskiä kauniin nuoren naisen nähdessään.

Kauneus, halu ja vaara kulkevat käsi kädessä. Mutta mikä on syy ja mikä seuraus?

Donald Duttonin ja Arthur Aronin tekemissä siltakokeissa saatiin hienosti esille ihmisen (tässä miehen) tarve lukea fyysisiä ääritiloja tietynlaisiksi tunteiksi kognitiivisen vihjeen perusteella.

Joukko miehiä jaettiin kahtia ja heidät laitettiin kävelemään riippusillan yli. Toinen joukko sai ylittää kesyn sillan, toinen joutui vaarallisen oloiselle kiikkerälle sillalle.

Vastarannalla odotti viehättävä naishaastattelija, jonka tehtävänä oli kysyä muutama kysymys sillan ylittäneiltä miehiltä. Jokainen sai myös hänen puhelinnumeronsa, johon saisi soittaa, jos tulee kysymyksiä mieleen.

Arvaatte varmaan kumman sillan ylittäneille miehille tuli hirveä tarve soittaa naiselle. Vaarallisen sillan ylittäminen nosti miesten adrenaliinitasoja ja vireystilaa. Kerättyään rohkeutensa ja ylitettyään sillan, he virheellisesti tulkitsivat kiihtyneen tilansa ihastumiseksi sopivaa nuorta naista kohtaan. Näin tutkijat arvelivatkin ennakkoon.

Jos haluat miehen ihastuvan sinuun, järjestä vaarallinen ja jännittävä tehtävä, josta suoriuduttuaan mies lankeaa paikalle osuneeseen naiseen, eli sinuun.

En tiedä, miten kauan miehen tulkinta tilanteesta säilyy samana. Saattaa olla, ettei ihastuminen jatku kovin pitkään, jos hän tajuaa, ettei fyysinen reaktio johdukaan sinun ihanuudestasi. Jotkut naiset järjestävät vaarallisia tilanteita solkenaan. Ehkä he eivät usko omaan viehätysvoimaansa?

Muuttaako runsas pornon katselu miesten asenteita seksistisemmiksi naisia kohtaan? Monet väittävät pornon lisäävän naisten esineellistämistä. Tutkimustulokset asiasta ovat osin ristiriitaisia.

Tanskalaisen tutkimuksen mukaan miehen menneisyys pornoahmattina saattaa kertoa hänen epämiellyttävistä luonteenpiirteistään. Aiempi runsas pornon käyttö on myös selvästi yhteydessä miehen epätasa-arvoisiin asenteisiin naisia kohtaan.

Tanskalaistutkimuksessa selvitettiin nuorten 18-30 -vuotiaiden aikuisten heteroiden luonnetta, pornon käytön määrää, käsityksiä pornosta sekä käyttäjien asenteita toista sukupuolta kohtaan.

Nuorten miesten aiempi pornon ahmiminen on selvästi yhteydessä epätasa-arvoisiin käsityksiin naisista: negatiivisiin ennakkokäsityksiin ja stereotypioihin ja suorastaan vihamieliseen seksismiin.

Nuorten naisten aiempi runsas pornon kulutus ei tässä tutkimuksessa ollut missään yhteydessä seksistisiin asenteisiin.

Luonteen matala miellyttävyys ennusti erityisen korkeita tuloksia miesten seksistisissä asenteissa (niin sanotun Big Five -testin agreeableness). Matala miellyttävyys koostuu sellaisista ominaisuuksista kuin epäluuloisuus, kylmyys, joustamattomuus, sopeutumattomuus, vihamielisyys, erimielisyys, epäystävällisyys, itsekkyys ja oman edun tavoittelu.

Tutkittavat laitettiin myös katsomaan pornoa. Pornoaltistuksen jälkeen selvitettiin katsojien asenteita. Vain matalan miellyttävyyden miehet suhtautuivat pornon katsomisen jälkeen naisiin vihamielisen seksistisesti. He myös kiihottuivat pornosta muita enemmän. Muilla ryhmillä (eli naisilla ja muunlaisilla kuin matalan miellyttävyyden miehillä) lyhytaikainen pornoaltistus ei lisännyt seksistisiä asenteita.

Ehkä ei voida väittää, että juuri pornon ahmiminen tekee miehistä epämiellyttäviä, mutta ainakin vihamielisesti naisiin suhtautuvat epämiellyttävät miehet katsovat paljon pornoa ja kiihottuvat siitä erityisen paljon.

Gert Martin Hald, Neil M. Malamuth and Theis Lange: Pornography and Sexist Attitudes Among Heterosexuals. Journal of Communication. August 2013.

Juttelin yhden naisen kanssa. Hänellä on hyvä ja luotettava mies ja kivat terveet lapset. Koira, koti, auto, mökki, korkea koulutus, hyvä työpaikka, harrastuksia ja ystäviä. Elämä on hyvää ja rauhallista.

Hän on aivan varma, että kohta iskee ja lujaa. Häneltä viedään mies, lapsi, koti tai jotain muuta tärkeää ja rakasta.

Hän näyttää varsin rauhalliselta ja tasapainoiselta. Hän kertoo peloistaan tyynesti. Hän on tuntenut näin lapsesta saakka. Koskaan ei kannata luottaa siihen, että elämä voisi olla onnellista. Itse asiassa vaikuttaa siltä kuin onnellisuuden pelko olisi ainoa tae ihanan elämän jatkumisesta.

Ikään kuin jossain joku tai kohtalo antaisi naiselle armonaikaa vain niin kauan kun hän on valmistautunut kohtaamaan ankaran iskun. Heti kun nainen rentoutuu ja uskaltaa olla onnellinen, tämä joku kostaa viemällä kaiken.

En tiedä miten onnellisuuden pelko vaikuttaa läheisiin, mutta ihmisellä itsellään täytyy olla koko ajan aika ikävä olo.

Victoria Stern kirjoittaa Scientific American Mind -julkaisussa onnen pelosta. Hänen mukaansa se yhdistyy usein mielenterveyden ongelmiin. Onnellisuutta pelkäävä on ainakin muita suuremmassa masennusriskissä.

Minulle peloistaan kertonut nainen ei vaikuta minusta lainkaan masentuneelta. Hän on määrätietoinen, tunnollinen, tyytyväinen ja rauhallinen. En tiedä mitä hänen sisällään tapahtuu. Mies ja lapset vaikuttavat onnellisilta.

Naisen lapsuudenkodissa oli alkoholismia ja riitaisuutta. Monen onnellisuutta pelkäävän taustalta löytyy järkevä selitys luottamuksen puutteeseen.

Jos ei lapsena voinut luottaa omiin vanhempiinsa ja tulevaisuuteen, on vaikea uskoa aikuisenakaan, että kaikki menee hyvin. Jos on lapsena vedetty päivittäin matto alta, ei helpolla myöhemminkään usko siihen, että lattiat ja matot pysyvät usein paikoillaan.

Alkoholistiperheiden lapsista ei tule aina räyhääviä juoppoja ja sossupummeja. Usein heistä tulee elämäänsä pienistä paloista tunnollisesti rakentavia yhteiskunnan tukipilareita. He varmistelevat elämää vähän kaikessa. He suojelevat lapsiaan kaikelta pahalta, ja varovat ottamasta turhia riskejä, kuten luottavaisille sinisilmille sopivia tunteita.

Elämässä ei koskaan ole kenellekään takeita siitä, että kaikki menee hyvin. Kuka tahansa, koska tahansa voi silmänräpäyksessä menettää itselleen tärkeimmän asian. Meidän ei kuitenkaan kannata pelätä sitä kaiken aikaa. Sen voi joskus ottaa huomioon, muille sen kohdanneille on annettava tukea ja armoa, mutta tieto elämän arvaamattomuudesta ei saa lannistaa. Muuten ei voi koskaan elää kunnolla.

Nekään jotka ovat uskaltaneet rakastaa täysillä, ja ovat menettäneet onnensa, eivät yleensä kadu rakastaneensa. Jos he jäävät henkiin, he muistavat haikeudella ja lämmöllä, miten saivat kokea jotain tavallista suurempaa, jotain minkä takia kannatti elää.

Are You Afraid of Happiness? -testi kertoo kuinka paljon uskallat tuntea onnea.

http://www.scientificamerican.com/article/are-you-afraid-of-happiness-quiz/

Euroopan unionin tasolla on sovittu syrjintäkiellosta, jonka mukaan esimerkiksi ammatin, sukupuolen, vakaumuksen, iän tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi ei saa syrjiä ketään.

Homomyönteisyys on kasvanut läntisessä maailmassa huimasti viime aikoina. Siitä huolimatta homoseksuaaleja syrjitään useissa Euroopan maissa.

27 Euroopan maata kattava tutkimus selvitti ihmisten asenteita erilaisuutta ja homoseksuaalisuutta kohtaan, sekä eri maiden kansallisten lakien ja kansalaisten asenteiden yhteisvaikutusta vuonna 2010.

Ihmisten asenteet eri maissa eroavat toisistaan suuresti. Homovastaisimpia ovat uskonnolliset maat sekä entiset Neuvostovaltiot.

Homomyönteisimpiä maita olivat vuonna 2010 Alankomaat, Tanska, Ruotsi, Belgia ja Ranska.

Homovastaisimpia olivat Liettua, Ukraina, Venäjä, Slovakia, Kroatia ja Viro.

Vaikka Suomi sijoittui vertailussa mediaanin keskivaiheille, eivät erot asenteissa poikenneet paljoakaan homomyönteisemmistä maista.

Nuoret ja korkeasti koulutetut ovat paljon suvaitsevaisempia kuin vanhat ja vähän koulutetut.

Universalismia kannattavat ja avoimesti muihin suhtautuvat hyväksyivät selvästi useammin homojen elämäntyylin kuin auktoriteettia arvostavat konservatiivit.

Valtaa ja auktoriteettia arvossa pitävät kansalaiset saavat mielihyvää dominanssista ja ylemmyydentunnosta. Heikkoja tai erilaisia ei hyväksytä.

Liberaalimmin ajattelevat ihmiset eivät koe homojen vaarantavan heteroiden valta-asemaa yhteiskunnassa. Toisen erilainen elämäntapa ei uhkaa omaa käsitystä parisuhteesta tai perheestä.

Tutkijoiden mukaan lainsäädäntö voi muuttaa ihmisten asenteita. Jos laki kieltää syrjinnän, alkaa ihminen pelätä sanktioita. Toisaalta laki ohjaa ajattelua tietyssä kulttuurissa. "Olemme päättäneet näin." Lopulta ihmisten asenteet muuttuvat lain mukaisiksi.

Juuri siksi tasa-arvoinen avioliittolaki on nostanut niin hirmuisen myrskyn myös Suomessa ja Suomen eduskunnassa. Sekä lain kannattajat että vastustajat tietävät, että laki ikään kuin vahvistaa sen, miten meillä homoista ajatellaan.

Maissa joissa homous on synti ja rikos, eivät heterot edes tutustu yhtä helposti homoihin ja lesboihin, koska monet piilottavat suuntautumisensa rangaistuksen, paheksunnan, hyljeksinnän ja väkivallan pelossa. Homoja ja lesboja henkilökohtaisesti tuntevat ihmiset taas pelkäävät homoutta muita vähemmän.

Haluammeko kasvattaa lapsistamme erilaisuutta pelkääviä ja muutoksia vastustavia itsensä muita paremmaksi kuvittelevia kansalaisia, vai avoimia, empaattisia ja luottavaisia ihmisiä?

Eduskuntavaalit 19.4. kello 9-20

Anabel Kuntz, Eldad Davidov, Shalom H. Schwartz and Peter Schmidt: Human values, legal regulation and approval of homosexuality in Europe: A cross-country comparison. European Journal of Social Psychology. February 2015.

Monissa tutkimuksissa on todettu varsinkin nuorten naisten joutuvan säännöllisesti seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Teinien ja nuorten aikuisten ryhmässä jopa puolet on kokenut häirintää.

Taloussanomien mukaan Suomi on EU-maiden surullinen ykkönen työpaikoilla esiintyvän seksuaalisen häirinnän suhteen.

Seksuaalisen esineellistämisen kokeneet naiset ahdistuvat, alkavat tarkkailla ulkonäköään aiempaa enemmän, miettivät liikaa pukeutumistaan, ja saavat jopa syömishäiriöitä.

Objektina kohdellut naiset alkavat karttaa miehiä.

European Journal of Social Psychologyn helmikuun 2015 numerossa julkaistu kolmiosainen Yhdysvalloissa ja Hong Kongissa toteutettu tutkimus paljastaa uusia asioita naisten kokemasta seksuaalisesta esineellistämisestä.

Ihmisen kaipuu muiden ihmisten luo on sisäsyntyistä. Ihminen viihtyy paremmin ystävälliseksi ja turvalliseksi kokemassaan seurassa.

Naiset kokevat objektina olemisen alentavaksi ja epämiellyttäväksi. He eivät halua olla vain seksuaalisen halun kohteita, vaan haluavat, että heidät otetaan tosissaan, ja että heidän persoonallisuuttaan, älyään, tunteitaan ja mielipiteitään arvostetaan.

Esineellistäminen synnyttää naisessa negatiivisia tunteita, vaikka miesten kommentit olisivat sinänsä positiivisia.

"Sinulla on erityisen kaunis vartalo" tai "Pidän topistasi" ei siis saa useimpia naisia hyppimään riemusta, vaan sen sijaan pitämään "kohteliaisuuksia" lausuvaa miestä sopimattomasti käyttäytyvänä sovinistina.

Ihailevat ulkonäköön liittyvät kommentit ilahduttavat pääsääntöisesti vain parisuhteessa. Jos oma mies joskus ihailee vaimonsa ulkonäköä (mutta ei tietenkään luonteen kustannuksella), voi nainen ilahtua.

Nainen ei halua, että hänen päätehtävänsä on miehen seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen, vaan nainen haluaa olla ihminen, subjekti.

Esineellistäminen on usein vallankäyttöä. Toisen ulkonäköön, pukeutumiseen tai käytökseen puuttumalla tehdään selväksi, että ollaan asemassa, jossa on muka oikeus kommentoida mitä mieleen juolahtaa. Vähän niin kuin lapselle. (Vaikka eihän lapsillekaan voi mitä tahansa höpöttää.)

Tuoreessa tutkimuksessa testattiin myös naisten suhtautumista täysin tuntemattomiin miehiin (joilla ei ollut mitään suoraa yhteyttä aiemmin esineellistäviä kommentteja heittävien miesten kanssa). Jos miehen taustassa oli mitään samaa sovinistin kanssa, kokivat naiset tämän "samaan ryhmään" kuuluvan miehen myös epämiellyttävänä ja luotaantyöntävänä. Esimerkiksi jos nainen oli kokenut jonkin opiskelupaikan yhden miehen sovinistisena, piti hän samassa paikassa opiskellutta toista miestä myös epämiellyttävänä.

Muutama sovinisti saattaa pilata kaikkien miesten mahdollisuudet lähestyä kiinnostavia naisia.

Tässä tutkimuksessa poikkeuksen esineellistämisen negatiivisiin vaikutuksiin tekevät korkean valta-aseman naiset. He eivät hätkähdä ulkonäköönsä kohdistuvista kommenteista juurikaan. Tämä löydös sopii hyvin yhteen aiemman tutkimuksen kanssa.

Korkean statuksen ihmiset eivät juuri välitä muiden mielipiteistä. He suhtautuvat muihin ihmisiin muita välineellisimmin, eikä heidän tarvitse mielestään ottaa muita sen kummemmin huomioon.

Mitä tästä tulisi päätellä? Mies, jos haluat kommentoida naisen ulkonäköä tai vaatetusta, kohdista huomiosi naisjohtajiin. He eivät hätkähdä objektina oloa. Muut naiset kaikkoavat luotasi, eivätkä pidä sinusta enää.

Jälkikirjoitus:

myös miehiä esineellistetään. Mainoksissa miehet joutuvat yhä useammin seksiobjekteiksi. Pojat ja miehet kokevat seksuaalista häirintää mm. ulkona, uimahallin saunassa ja työpaikalla.

Miltä tuntuu 25-vuotiaalta mieheltä, jos epämiellyttävä 50-vuotias naispomo katsoo kummasti, huomauttelee härskejä tai tarttuu muniin?

Miehet tekevät naisten epämiellyttävästä lähentelystä usein pilaa, ja väittävät jopa, etteivät mitään muuta toivo niin paljon. Tosiasiassa häirinnän kohteeksi joutuminen on ahdistavaa ja alentavaa, ja miesten on siitä todennäköisesti vielä vaikeampi puhua ulkopuolisille kuin naisten.

Jotkut ovat tottuneet niin härskiin menoon, etteivät itse millään tahdo ymmärtää, että käyttäytyvät törkeästi. Jos toinen ei silmin nähden ilahdu ja innostu kommenteistasi tai koskettelustasi, lopeta heti! Flirttailu tai molemminpuolinen ihastuminen pitäisi osata erottaa häirinnästä. Toinen osapuoli päättää kummasta on kyse.

Fei Teng, Zhansheng Chen, Kai-Tak Poon and Denghao Zhang: Sexual objectification pushes women away: The role of decreased likability. European Journal of Social Psychology. February 2015.

Uuden brittitutkimuksen mukaan yhdessä nauraminen saa paljastamaan salaisuuksia.

Tutkimuksessa opiskelijat katsoivat pienryhmissä joko hauskoja stand up -videoita tai golf-opetus- ja luontopätkiä, jonka jälkeen heidän piti kirjoittaa pieni esittely itsestään.

Yhdessä nauraneet opiskelijat kertoivat paljon henkilökohtaisempia asioita itsestään kuin muut ryhmät.

Ehkä tämä pätee myös rakkaussuhteissa?

Moni parisuhteissaan pettynyt alkaa lähestyä uusia kumppanitarjokkaita kuin tekisi työhaastattelua.

Kuka olet, paljonko tienaat, haluatko lapsia, missä haluaisit asua, mitkä ovat viisivuotissuunnitelmasi?

Paljon tehokkaampaa ja ainakin huomattavasti hauskempaa olisi saada potentiaalinen kumppani nauramaan oikein kunnolla.

Tutkimuksen mukaan naurava ihminen paljastaa salaisuutensa ja saattaa kertoa noloimmatkin toiveensa, sillä nauru rentouttaa ja lähentää ihmisiä toisiinsa.

Yhdessä nauraessa paljastuu myös kumppanitarjokkaan huumorintaju. Jos toinen nauraa ihan typerille jutuille, tai vielä pahempaa: ei naura ollenkaan, on ehkä turha jäädä notkumaan ja odottamaan rakastumisen ihmettä. Ellet sitten ole itse yhtä pidättyväinen ja tosikko.

Laughter´s Influence on the Intimacy of Self-Disclosure. Human Nature, March 2015.