Suhteet & seksi

Tasan eivät käy seksuaaliterveydenhoidon lahjat. Vain peruskoulun käyneet naiset saavat koulutettuja naisia paljon useammin klamydian. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin naisiin verrattuna tartuntoja on perusasteen varaan jääneillä naisilla lähes viisinkertainen määrä!

Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jossa on seurattu suomalaisviranomaisten rekistereitä vakoillen kaikkia 1987 syntyneitä noin 60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2012 loppuun asti.

Peruskoulutason naisista 22,3 prosentilla oli diagnosoitu klamydiainfektio 25 ikävuoteen mennessä, kun esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 8,7 ja ylemmän akateemisen tutkinnon lukeneista 4,6 prosenttia oli saanut klamydian.

Peruskoulututkintoon opintonsa päättäneet naiset tekivät myös paljon raskaudenkeskeytyksiä. Lähes kolmannes (30,6 %) oli tehnyt abortin, kun korkeakoulututkinnon suorittaneista naisista vain muutama prosentti joutui tekemään raskaudenkeskeytyksen.

Korkeakouluissa opiskelevat naiset eivät mitenkään sankoin joukoin harrasta selibaattia, joten ainoa selitys sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien onnistuneelle välttelylle on pidemmälle opiskelevien naisten muita parempi ehkäisytaito. Akateemisella uralla olevat naiset saattavat myös valita seksikumppaninsa paremmin, ja ehkä he myös pysyvät saman kumppanin kanssa pidempään.

Vain peruskoulun käyneet naiset synnyttävät nuorena lapsia. 25-vuotiaana jo lähes joka toinen oli äiti (44,4 %), kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vain viitisen prosenttia oli synnyttänyt lapsen. (Akateemiset naiset ovat tuoreimpien tietojen valossa lykänneet lastentekoa entistä vanhemmalle iälle, mikä voi johtaa yhä useamman koulutetun parin lapsettomuuteen. Vähemmän koulutusta hankkineiden teiniraskaudet eivät kuitenkaan ole viranomaisten toivoma suuntaus.)

Tutkijat toivovat entistä tehokkaampaa seksuaaliterveyskasvatusta peruskouluun. Moni aloittaa sukupuolielämän jo ennen yläasteen seksivalistusta, ja osa nuorista ei jatka opintoja lainkaan peruskoulun päätettyään.

Tällaisen tilastotiedon valossa vaikuttaa siltä, etteivät kaikki tiedä, että klamydian ja raskauden välttämiseksi on keksitty helppo ratkaisu: kondomi. Niitä myydään esimerkiksi kaikissa ruokakaupoissa ja apteekeissa. Myös naiset voivat ostaa niitä.

Suomi nuorten kasvuympäristönä. 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Raportti 9/2016. Nuorisotutkimusseura ry, Nuorisotutkimusverkosto ja THL.

Länsimainen elämäntapa on joidenkin mielestä liian leppoisaa keholle ja turhan kuormittavaa päälle. Vaelteleva hermostunut mieli, kiihkeä kaupunkirytmi, vaativa työelämä ja jatkuvat ärsykkeet verottavat tutkimusten mukaan ainakin yöunta. Toisaalta lepo on muutakin kuin nukkumista. Saako nykyihminen riittävästi lepoa?

Durhamin yliopiston johtama suuri Hubbub-yhteistutkimus selvittää ihmisten lepäämistä. Paljonko lepoa tarvitaan? Miten ihmiset lepäävät? Ketkä lepäävät eniten?

Yli 18 000 ihmistä 134 eri maasta on vastannut lepotestiin. Tutkijat ovat iloisesti yllättyneitä ihmisten kiinnostuksesta aiheeseen. Tutkimus on vielä kesken, mutta ensimmäisiä tuloksia on jo saatu.

68 prosenttia vastanneista arvioi tarvitsevansa nykyistä enemmän lepoa. Kolmannes tunsi tarvitsevansa lepäilyä keskivertoihmistä enemmän ja vain kymmenen prosenttia arveli pärjäävänsä tavanomaista vähemmällä levolla.

Vähiten lepoaikaa päivässä on hyvin ansaitsevilla ja nuorilla kotitalouksilla. Myös muiden hoidosta vastaavat ja vuorotyössä käyvät kertoivat ehtivänsä lepäämään muita vähemmän.

”Kuinka paljon lepäsit eilen?” -kysymyksellä haluttiin selvittää konkreettista lepoaikaa. Kyselyyn vastanneet olivat levänneet keskimäärin kolme tuntia ja kuusi minuuttia. Tätä vähemmän lööbailleet, tai mielestään tavallista enemmän lepoa tarvitsevat olivat muita tyytymättömämpiä elämäänsä.

Riittävästi levänneet tunsivat hyvinvointinsa kaksi kertaa paremmaksi kuin liian vähän lepoa saaneet. Tutkijat huomasivat, että oma subjektiivinen arvio riittävästä levosta on vähintään yhtä tärkeä mittari koetun hyvinvoinnin kannalta kuin jonkun ulkopuolisen asiantuntijan, kuten lääkärin, määräämä sopiva lepoaika.

Kaikista korkeimmat pisteet hyvinvointimittarissa saivat viidestä kuuteen tuntia lepäilleet vastaajat. Tätä enemmän lepäävillä alkoivat hyvinvointipisteet jo laskea. Elämässä täytyy siis olla jotain mielenkiintoista tekemistä, jotta voisi hyvin.

Lapsiperheessä usean tunnin lepo päivässä kullekin vanhemmalle tuntuu utopialta. Joissakin lapsettomissakin parisuhteissa voi myös olla vaikeaa saada tuntikausia omaa aikaa päivässä ilman, että toinen loukkaantuu. Saatko riittävästi lepoaikaa päivässä?

10 parasta lepomuotoa vastaajien mukaan:

1. Lukeminen. 58 prosenttia vastaajista piti lukemista kaikkein antoisimpana lepona. Hyvinvointitestin arviointiskaalalla kysyttiin, milloin tuntee oikein elävänsä ja eniten menestyvät/ kukoistavat ihmiset pitivät lukemisesta.

2. Luonto. Erityisesti naiset nauttivat luonnonmukaisessa ympäristössä oleskelusta.

3. Itsekseen oleminen. Erityisesti naiset ja alle 30-vuotiaat nauttivat yksinolosta. Tutkijoiden hämmästykseksi suurin osa lepoa tuovista asioista liittyy yksinoloon. Myös ekstrovertit kokevat oman seuran rentouttavaksi, vaikka yleensä ajatellaan heidän viihtyvän isossa porukassa esimerkiksi ravintolassa.

4. Musiikin kuuntelu. Nuoret ja miehet valitsivat muita useammin musiikin hyväksi lepotavaksi.

5. Se ettei tee mitään erityistä oli varsin suosittua kaikissa vastausryhmissä, paitsi 31-45 -vuotiaiden ryhmässä. Kaikille ihmisille ”ei minkään tekeminen” ei sovi ja noin yhdeksän prosenttia vastaajista koki stressiä ja syyllisyyttä tällaisesta lepäilystä.

6. Kävely. Jotkut kokevat hieman aktiivisemman toiminnan levoksi. Kahdeksan prosenttia vastaajista lepäsi juoksulenkillä ja yhteensä 16 prosenttia ihmisistä mainitsi jonkin liikuntaharrastuksen rentouttavaksi.

7. Kylpeminen ja suihkussa käynti oli suosittua nuorempien vastaajien keskuudessa. Melkein tuplamäärä 18-30 -vuotiaita nautiskeli vedessä yli 60-vuotiaisiin verrattuna.

8. Unelmointi, haaveilu ja ajatusten harhailu oli monien vastaajien mielestä myös hyvää lepoa.

9. TV:n katselua lepona pitivät eniten nuoret ja naiset. Tutkijoiden mielestä varsin mielenkiintoista on, että lukeminen on kaikissa ikäryhmissä suositumpaa lepoa kuin telkkarin katsominen.

10. Meditointi ja mindfulness. Nämä mietiskelyn muodot mainittiin vastauksissa melko usein. Keskittynyt oleminen ja ajattelun suuntaaminen ovat mielekästä lepoa osalle vastaajista.

Durhamin yliopiston antropologian professori Gillian Bentleyn johtamissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä lapsuuden kasvuympäristön vaikutuksista hedelmällisyyteen. Tutkimuksissa on verrattu erilaisia bangladeshilaisia ryhmiä toisiinsa ja britteihin.

Bangladeshista lapsena Lontooseen muuttaneilla tytöillä ja eurooppalaista alkuperää olevilla lontoolaisilla on paljon suuremmat munasoluvarastot kuin vasta aikuisiällä Lontooseen imigroituneilla tai edelleen Bangladeshissa asuvilla naisilla.

Löydös kyseenalaistaa käsityksen ”munasarjavaraston” pelkistä geneettisistä tai etnisistä eroista, sillä lapsuuden kasvuympäristön vaikutus on niin dramaattinen.

Tutkijat selvittivät myös eri ikäisenä Lontooseen muuttaneiden bangladeshilaisten lisääntymishormonien koostumusta ja määrää, ja vertasivat tuloksia edelleen Bangladeshissa asuviin naisiin sekä lontoolaisiin valkoihoisiin samalla seudulla asuviin naisiin.

Tutkittavat naiset osallistuivat erilaisiin hormonitasoja mittaaviin verikokeisiin, heidät mitattiin ja punnittiin, ja lisäksi he vastasivat erilaisiin kyselyihin kasvuympäristöstään, perheestään, terveydestään, muutostaan ja elämäntavoistaan.

Tietyt hormonitasot antavat viitteitä naisen hedelmällisyyden hiipumisesta ja jäljellä olevien munasolujen määrästä. Hedelmällisyysklinikat käyttävät samoja testejä määrittäessään asiakkaiden todennäköisyyttä tulla raskaaksi.

Ikään liittyvät hormonitasot erosivat selvästi eri bangladeshilaisryhmien kesken. Lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaisnaisilla oli samantyyppiset hormonitasot kuin valkoihoisilla lontoolaisilla, ja he saivat vaihdevuodet paljon myöhemmin kuin vasta aikuisena Lontooseen muuttaneet maannaisensa.

Tutkijoiden mukaan Britannian ja Bangladeshin hedelmällisyyserot johtuvat todennäköisesti ympäristön ankarista olosuhteista Bangladeshissa. Huono terveydenhuolto, jatkuva kamppailu infektioita vastaan jne. verottavat ihmisten hedelmällisyyttä. Kehon energiavarastot kuluvat eloonjäämiskamppailuun.

Bentleyn mukaan vuonna 2001 alkaneiden tutkimusten tulokset osoittavat lapsuuden kasvuympäristön vaikuttavan geenejä enemmän hedelmällisyyteen aikuisena. Hedelmällisyyden premium-iässä olevilla 18-34 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla tai toisen polven bangladeshilais-lontoolaisilla oli paljon korkeammat progesteronitasot kuin emämaahan jääneillä tai vasta aikuisena muuttaneilla. Ovulaatioiden määrä oli myös paljon suurempi.

Ympäristö ei vaikuta ainoastaan naisten hedelmällisyyteen, vaan 18-80 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaismiehillä oli selvästi suuremmat syljen testosteronitasot kuin Bangladeshissa asuvilla miehillä.

Bentleyn mukaan tarvitaan lisätutkimuksia hedelmällisyyden vaihtelun biologisista syistä. Mitkä täsmälliset tekijät vaikuttavat hedelmällisyyden lopulliseen ilmentymään? Miksi perimän vaikutus tuntuu niin pieneltä? Mikä saa geenit menemään päälle tai pois?

Ympäristön vaikutusta murrosiän alkamiseen on tutkittu myös Suomessa. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa 2004-2005 huomattiin vanhempien siviilisäädyn vaikuttavan tyttöjen murrosikään ja menestykseen lukuaineissa. Eronneiden vanhempien tytöillä kuukautiset alkoivat tavallista aikaisemmin ja koulumenestys oli huonompaa kuin muilla. Pojilla ei vastaavien taustamuuttujien huomattu vaikuttavan murrosiän alkamiseen, mutta sen sijaan varhain kehittyneillä pojilla oli enemmän psyykkistä oireilua ja muita ongelmia. Otos oli 7 087. Tutkimuksen mukaan murrosikä, taustatekijät ja psyykkinen oireilu kietoutuvat toisiinsa.

Hedelmällisyyteen vaikuttavat siis erittäin paljon sekä fyysiset, sosiaaliset että psyykkiset tekijät. Turvallinen kasvuympäristö takaa parhaat mahdolliset edellytykset omaan myöhempään vanhemmuuteen.

Childhood environment and fertility. Durham University Research News 17.2.2016

Mikä innostaa naista meikkaamaan ja kaunistautumaan? Monet naiset kertovat meikkaavansa omaksi ilokseen. Jotkut laittautuvat muiden naisten takia, ja toiset sanovat kaunistautuvansa miesten vuoksi.

Miten hormonit mahtavat vaikuttaa naisten intoon meikata ja kaunistautua?

Aiemmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että nainen haluaa erityisen paljon kaunistautua ovulaation aikana, eli silloin kun mahdollisuus tulla raskaaksi on korkealla. Miten naisen hormonitason vaihtelu vaikuttaa oikeasti kaunistautumishaluun?

Glasgown yliopiston neurotieteen ja psykologian laitoksen tutkijat halusivat testata naisten hormonitoiminnan vaihtelua ja viehättämismotivaatiota yksilötasolla, sillä kaunistautumishalun ja hormonitoiminnan korrelaatiota ei ole aiemmin mitattu kuin ryhmätasolla. Tutkijat päättivät selvittää asiaa pitkittäistutkimuksella.

Nainen haluaa meikata itsensä erityisen kauniiksi silloin kun hänen syljestä mitatun testosteronin tasonsa on korkea. Naisen keltarauhashormonin tai estradiolin (estrogeeni) tasoilla ei näyttänyt olevan selvää yhteyttä kaunistautumishaluun. Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että juuri testosteronitasojen kohoaminen toimisi kimmokkeena huolelliseen meikkaamiseen ja ylipäätään kaunistautumisintoon.

Glasgown tutkijoiden mukaan viimeaikaiset tutkimustulokset testosterin vaikutuksesta ihmisten käytökseen parisuhdemarkkinoilla ovat samansuuntaisia. Testosteroni näyttää olevan tärkeä tekijä resursseista kilpaillessa. Se vaikuttaa sekä miesten että naisten haluun löytää kumppani ja pärjätä elämässä. Testosteronia voisi kutsua energiahormoniksi.

Claire I. Fisher, Amanda C. Hahn, Lisa M. DeBruine and Benedict C. Jones: Women´s Preference for Attractive Makeup Tracks Changes in Their Salivary Testosterone. Psychological Science. November 2, 2015.

Parisuhteen tasa-arvoisuudesta on tehty erilaisia tutkimuksia. Joissakin tutkimuksissa yhdessä tekeminen ja asioiden jakaminen tasaveroisesti on näyttänyt lisäävän parisuhdetyytyväisyyttä ja hyvää seksiä. Toisissa on huomattu perinteisemmän roolituksen tuovan etuja ainakin makuuhuoneessa. Varsinkin jälkimmäisiä tuloksia on innolla uutisoitu Suomessa.

Suopea seksismi tai hyväntahtoinen seksismi (benevolent sexism) on käsite, jonka mukaan naisen kuuluu olla miehensä erityisessä suojeluksessa ja rakkaudenosoitusten jatkuvassa keskiössä. Tausta-ajatuksena on miehen yleisen dominanssin ehdoton hyväksyminen. Perheen pää, eli mies, antaa naiselle tässä vaihtokaupassa erityishuomiota ja suojelusta. (Naisen ei esimerkiksi tarvitse ajaa autoa tai ymmärtää pankkiasioita.)

Tämä suopean seksismin tarjoama arvostetun henkilön asema horjuu kuitenkin helposti avioliiton pienimpienkin kurttujen ilmaantuessa. Naisen korkeat odotukset rakastettuna ja huolehdittuna olosta eivät toteudukaan.

Matthew D. Hammond ja Nickola C. Overall Aucklandin yliopiston psykologian laitokselta keräsivät heteroparien raportteja parisuhdeongelmista ja -tyytyväisyydestä kahdessa eri tutkimuksessa.

Naisten suhtautuminen suopeasti seksismiin ennusti suurempia romahduksia parisuhdetyytyväisyyteen, kun pari kohtasi isoja ongelmia suhteessaan, tai jos kumppani käyttäytyi loukkaavasti. Pitkissä parisuhteissa pettymys oli erityisen voimakasta.

Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa suopeaa seksismiä kannattaneiden naisten olevan erityisen herkkiä kaikille parisuhdeongelmille; he ovat tavallaan sijoittaneet niin paljon panoksia suhteeseensa ja elättelevät uskomusta naisen erityistarpeesta tulla suojelluksi ja huomioiduksi. Romanttiset haaveet kariutuvat parisuhteen realismiin.

Kumppaneiden ajoittaiset erimielisyydet ovat täysin normaali ilmiö, eikä kukaan pysty saavuttamaan epärealistisia naisen ja miehen ideaaleja. Parisuhdetyytyväisyyttään voi helpommin nostaa suhteuttamalla omia odotuksiaan todellisuuteen.

Onko meillä Suomessa tällaista ongelmaa lainkaan?

Matthew D Hammond and Nickola C. Overall: When relationships do not live up to benevolent ideals: Women´s benevolent sexism and sensitivity to relationship problems. European Journal of Social Psychology , April 2013.

Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on keskiviikkona marssittu lasten päivähoidon puolesta. Vain kaksi kättä -miekkarissa vastustettiin uuden hallituksen säästötoimia, joiden uskotaan imevän viimeisetkin veret päiväkotien työntekijöistä.

Hallitus haluaa puuttua subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, mikä tarkoittaa suomeksi sitä, etteivät kaikki lapset enää saisi automaattisesti kokopäivähoitoa kuntien päiväkodeissa. Kotona olevien vanhempien lapsille riittäisi puolipäivähoito.

Hallitus kaavailee myös päiväkotiryhmien minimiryhmäkoon suurentamista. Aiemman seitsemän lapsen sijaan yksi aikuinen voisi olla vastuussa kahdeksasta yli 3-vuotiaasta lapsesta.

Hallitus miettii myös maksuttoman päivähoidon järkeä. Köyhimmätkin perheet maksavat ehkä tulevaisuudessa jonkin pienen maksun lastensa päivähoidosta.

Erilaiset naisryhmät ovat älähtäneet. Kasvatusalan naiset ovat kauhuissaan ryhmien paisumisesta. Vasemmistonaiset vastustavat nollamaksuluokan poistoa. Feministit uskovat subjektiivisen päivähoito-oikeuden viemisen pilaavan tasa-arvon ja naisten mahdollisuuden työntekoon.

Julkilausumat on esitetty, mutta missä viipyy keskustelu? Koska vastapuoli tulee esiin kertomaan perusteluja muutoksille? Säästäminen ei ole riittävä selitys.

Eniten minua häiritsee päivähoitokysymyksessä ja lasten edusta taistelussa miesten näkymättömyys. Pari hassua asiantuntijamiestä on saatu mukaan. Miksi miehet vaikenevat?

Omivatko naiset kaikki lapset? Onko vain nainen lapsiasioiden asiantuntija? Vai sysätäänkö kaikki lapset taas naisten harteille?

Ymmärrän ettei alalla työskentele kovin paljon miehiä, mutta eihän lapsista keskustellessa ole kyse vain ammattiryhmän etupolitiikasta. Puhumme jälkeläisistä. Jokaisella lapsella on myös isä ja lasten asiat kuuluvat myös miehille.

Missä ovat kaikki miehet?

Taikauskoisuus on mielenkiintoinen tutkimusaihe. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on tutkittu mm. horoskooppiuskovaisuutta ja muuta maagista ajattelua.

On huomattu, että osa ihmisistä säilyttää lapsenomaisen uskonsa erilaisiin yliluonnollisiin asioihin, vaikka he opiskelisivat asiallisia asioita jopa yliopistotasolla.

Käsittääkseni useimmissa tutkimuksissa naiset ovat miehiä taikauskoisempia, oli kyseessä sitten usko astrologiaan, homeopatiaan, telepatiaan tai jumalvoimiin.

Entä jos taikauskoisuus on määritelty ennakkoluuloisesti?

Lukiessani taas kerran WinCapitasta kertovaa juttua, aloin miettiä, että eikö sellaiseen himmeliin rahojen hassaaminen ole osoitus ihan järjettömästä maagisesta ajattelusta, jossa tyhjästä tehdään miljoonia ihme-Sampo-koneella?

WinCapitaan sijoittaneet olivat melkein kaikki miehiä. Miten kenraalit, tekniikan tohtorit ja rahoitusalan ammattilaiset menevät tällaiseen mystiseen halpaan? Miksi muuten ihan kyvykkäältä vaikuttava ihminen sijoittaa omaa rahaa esim. 50 000 euroa pelkkiin pilvilinnoihin?

Kyseessä on ilmiselvä taikauskoisuus. Uskotaan rahojen kasvavan ihmeellisiä voittoprosentteja jossain mystisessä tietokoneohjelmassa?

Miehillä on myös naisia useammin maagisia uskomuksia liittyen tiettyyn automerkkiin tai muihin koneisiin ja laitteisiin. Toki on myös Audi-naisia ja IPhone-mimmejä, mutta harvoin naiset näkevät koneessa sielun ja salaista maagista toimintaa. Tai ainakaan en tunne yhtään naista, joka rassaisi samaa konetta autotallissa 20 vuotta.

Entä kaikki miesten salaseurat ja klubit? Niissäkin harrastetaan salaisia mystisiä toimintoja, joiden uskotaan tuovan onnea ja voimaa miehille. Naiset tietäisivät huonoa onnea, esimerkiksi Pörssiklubilla, erilaisissa veljeskunnissa, saunaseuroissa ym. kerhoissa.

Miehet myös uskovat erilaisiin kalastukseen ja metsästykseen liittyviin taikakaluihin ja riitteihin.

Miesten taikauskoisuuden alueita ovat myös uhkapelit ja muut pelit.

Miehellä voi olla vanha nahkatakki, jonka pois heittäminen tietäisi huonoa onnea. Joillakin miehillä on jopa lempikalsarit, jotka jalassa aina käy (muka) flaksi.

En väitä, että miehet olisivat välttämättä yhtä taikauskoisia kuin naiset, mutta onkohan ihan kaikki aihealueet otettu huomioon, vai vain tutkittu tyypillisesti naishassuja uskomuksia?

Naisilla on todettu miehiä enemmän seksuaalista haluttomuutta. Osmo Kontulan kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet haluttomuuden ja orgasmin saannin välisen yhteyden.

Romanttiset tarinat naisten kaipuusta vain läheisyyteen ovat siten osittain puppua. Mitä todennäköisemmin nainen saa seksiä harrastaessaan orgasmin, sitä varmempaa on, että häntä haluttaa harrastaa seksiä kohta uudelleen.

Naisten orgasmivaikeuksien syyt ovat jääneet hieman pimentoon. Syynä voivat olla esimerkiksi fysiologiset, psyykkiset tai sosiaaliset tekijät. Tutkimustietoa aiheesta on melko vähän.

Joulukuun 2014 The Journal of Sexual Medicinen artikkelissa esitellään joitakin naisen psykopatologiaan ja persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä, joilla on todettu olevan yhteys orgasmivaikeuksiin.

Edustava otos 30-50 -vuotiaita naisia vastasi kyselyyn, jossa selvitettiin seksuaalisia vaikeuksia yleensä ja orgasmivaikeuksia erityisesti. Naisten psykopatologiaa ja persoonallisuutta testattiin Sympton Checklist 90 Revised - ja Freiburg Personality Inventory -testeillä. Lisäksi selvitettiin naisten selviytymisstrategioita hallinnantunteen ja itsetunnon asteikoilla.

Tutkimuksen päätuloksia olivat orgasmivaikeuksien toistuvuus ja pysyvyys, sekä psykopatologisten seikkojen ja persoonallisuuden yhteys ilmiöön.

Vuositasolla keskimäärin 10 prosenttia naisista kärsi orgasmivaikeuksista. Kumulatiivinen riski oli 27.3 prosenttia. Iällä ei ollut vaikutusta vaikeuksiin.

Psykopatologinen yhteisvaihtelu oli kohtalaisesti yhteydessä orgasmivaikeuksiin. Masennus, psykoottisuus, herkkyys ihmissuhteissa, pakko-oireet ja somatisaatiotaipumus lisäsivät riskiä orgasmivaikeuksiin.

Psykopatologiset ominaisuudet ennustavat ongelman pysyvyyttä.

Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten hermostuneisuus, aggressiivisuus, depressiivisyys, ärtyneisyys, seurallisuus ja avoimuus, olivat myös yhteydessä orgasmivaikeuksiin.

Tutkijoiden mukaan useat psykososiaaliset tekijät selvästi säätelevät naisen orgasmin saantia. Lisätutkimus olisi tarpeen, jotta voitaisiin tarkemmin selvittää eri syitä ja keksiä täsmäkeinoja orgasmivaikeuksista kärsiville.

Tuskin miehilläkään on mitään tätä vastaan?

Osmo Kontulan tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Suomessa erityisesti nuoremmilla naisilla on runsaasti orgasmivaikeuksia. Vanhemman ikäluokan naisia saattoi aiemmin vaivata syyllistävästä ja rankaisevasta kasvatuksesta johtuva estyneisyys ja seksiin liittyvät syyllisyydentunteet. Nuorten ikäryhmässä seksipaineita taas ilmeisesti tuovat muka-avoimuus, porno, ja kulttuurin "yliseksuaalisuus".

Nuorilla saattaa olla harha siitä, että kaikilla muilla on koko ajan hirmu hyvää seksiä. Kulttuurin seksuaalistuminen on jonkinlainen näköharha, koska ihmisten välinen seksi on tutkijoiden mukaan vähentynyt maassamme.

Brigitte Leeners, Michael P. Hengartner, Wulf Rössler, Vladeta Ajdacic-Gross and Jules Angst: The Role of Psychopathological and Personality Covariates in Orgasmic Difficulties: A Prospective Longitudinal Evaluation in a Cohort of Women from Age 30 to 50

Nuorten miesten väitetään ajattelevan seksiä joka minuutti. Tai ainakin heidän uskotaan miettivän seksiin liittyviä asioita paljon useammin kuin naisten. Tutkijat ottivat selvää naisten ja miesten ajatuksista ja löysivät osittaista tukea väitteelle.

Ohion valtionyliopiston psykologian professorin Terri D. Fisherin ja kumppaneiden otos oli muutama sata opiskelijaa, joiden piti pitää päiväkirjaa päivittäisistä ruokaan, nukkumiseen ja seksiin liittyvistä mietteistään viikon ajan.

Tutkijat huomasivat nuorten miesten raportoivan huomattavasti enemmän tarvesuuntautuneita ajatuksia kuin naisten. Eli miehet ajattelivat sekä seksiä että nukkumista ja ruokaa paljon useammin kuin naiset. Miehet eivät ajatelleet suhteellisesti (muihin tarpeisiin verrattuna) seksiä sen enempää kuin naisetkaan.

Tutkimuksen alussa tutkittavat arvioivat, kuinka paljon he mahdollisesti tulevat ajattelemaan perustarpeidensa tyydytystä. Miehet arvioivat ajattelevansa paljon seksiä, mutta muita tarpeita he eivät juuri maininneet.

Vastaavatko miehet ja naiset niin kuin heidän odotetaan vastaavan? Onko seksin merkitys (miehille?) kuitenkin tavallaan painavampi kuin unen ja ruoan?

Naisilla seksin ajatteluun vaikutti eniten erotofilia (http://encyclopedia.thefreedictionary.com/Erotophilia). Ylipäätään tutkittavan seksimyönteisyys oli suurempi selittävä tekijä runsaalle seksin ajattelulle kuin sukupuoli.

Tutkijoiden mielestä miehet ja naiset toimivat sukupuolistereotyyppisesti. Naisten ei ole suotavaa kailottaa ääneen seksimyönteisyyttään, mutta miehiltä sitä suorastaan odotetaan.

Poikkeavatko suomalaiset nuoret aikuiset strereotypiasta?

Journal of Sex Research, Volume 49, Issue 1, 2012

Durhamin yliopiston tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että tulevaisuuden naiset alkavat muistuttaa malleja. Naiset tulevat aiempaa pidemmiksi ja hoikemmiksi.

Tutkimuksen kohteena olivat tuhannet maalaisnaiset Gambiassa vuosina 1956-2010. Maan terveyspalvelujen kohentaminen ja kaikenlainen modernisoituminen muuttivat väestön ominaisuuksia ja ohjasivat parinvalintaa.

Gambialaiset suosivat aiemmin lyhyitä ja pulleita naisia. Eliniän pidentyminen ja syntyvyyden raju lasku näyttävät selittävän eniten naisten muutosta pitkulaisempaan suuntaan.

Myös länsimaissa ihmiset ovat pidentyneet. Monien tutkijoiden mukaan naiset ovat muuttuneet muutenkin. Nykynainen on aiempaa leveäharteisempi, vahva keskivartaloltaan ja kapealanteisempi kuin naiset 50 vuotta sitten. Tiimalasinaiset ovat hävinneet atleeteille. Naiset ovat siis alkaneet muistuttaa miehiä.

Luin jokin aika sitten suomalaisten naisten mahdolllisesti saavuttaneen jo pituuskasvunsa huipun. Monilla nuorilla on aiempaa heikompi ruokavalio, joten joidenkin arvioiden mukaan kaikki eivät ehkä enää saavuta potentiaalista pituushuippuansa.

Nuorten naisten jatkuvat laihdutuskuurit ja omituiset ruokavaliot voivat pitkään jatkuessaan vaikuttaa kasvuunkin. Nuoria miehiä moititaan runsaasta ylipainosta ja pizza-kalja -dieetistä. Useimmat miehet syövät silti riittävästi proteiineja ja sentään joskus myös ruisleipää ja muuta luustoa ja lihaksia ruokkivaa ravintoa (ainakin näin olen lukenut ravitsemustieteilijöiden sanoneen). Monet nuoret naiset taas nauttivat lähinnä salaattia, kevyt-kokista, siideriä ja karkkia.

Durhamin tutkimuksessa tutkijat arvelevat, että evoluutio ei välttämättä lopu, mutta se muuttuu. Miten tätä tulisi tulkita?

Entä Suomessa? Mihin suuntaan olemme matkalla?

http://www.dur.ac.uk/news/newsitem/?itemno=17471