Muuntohuumeet

Mediassa on vilahdellut viimeaikoina tiuhaan termi ”muuntohuume”. Se esiintyy paikoissa, joissa on aiemmin nähty sanat muoti-, seksi ja designhuume. Viime viikolla kiinnostukseni todella heräsi, kun erään huumetuomion uutisoinnin yhteydessä Hesari käytti muuntohuume -termiä. Mistä termi on peräisin ja kuka on sen takana? Muuntohuume on oiva käsite, joka merkitykseltään neutraalina kuvaa paljon aiempia vaihtoehtoja paremmin uusien yhdisteiden luonnetta ja niihin liittyvää problematiikkaa – laillisia kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään huumeina ja toisaalta uuden lainsäännön avulla muunnetaan nopeasti virallisesti huumausaineiksi.

Selvitystyöstäni tuli yllättävän lyhyt. Ensin soitto THL:n päihteet ja riippuvuus -osastoa vetävälle Pekka Hakkaraiselle, jolla on yleensä sormensa pelissä huumeteeman hyvissä ideoissa. Pekka ei tällä kertaa osannut auttaa, joten koetin Sosiaali- ja terveysministeriötä – potentiaaliset virkamiehet työmatkalla. Seuraavan puhelun osoite oli taas THL:n päihteet ja riippuvuus -osasto, mutta tällä kertaa asiantuntija Elina Kotovirta. Tämä puhelu sitten menikin aivan oikeaan osoitteeseen.

MDPV:n noustessa keväällä 2010 otsikoihin tehtiin pikalakimuutos, jonka valmistelun yhteydessä oli tullut useaan otteeseen esiin se, miten huonoja käytetyt termit ovat uusille ”mömmöille”. Kesällä 2010 oli erässä asiantuntijatapaamisessa heitetty ilmaan käsite ”muokatut-huumeet”, joka ei kuitenkaan jäänyt elämään. Asia nousi uudelleen esiin lokakuussa 2010, kun Elina Kotovirta ei ollut edelleenkään tyytyväinen tilanteeseen, jossa uusilta yhdisteiltä puuttui kattokäsite. Mediapuhe oli edelleen sekavaa ja harhaanjohtavaa, mutta myös virallisten asiakirjojen tasolla operoitiin ilman vakiintunutta nimikettä. Elina heitti kokeeksi kysymyksen tutkija Sanna Kailannolle, joka tarjosi käsitettä ”muuntohuume”.

Termiä käytettiin lokakuun lopulla ”muuntohuumeita” käsittelevässä STT:n uutisessa, jonka yhtenä tietolähteenä oli THL:n tutkijoita ja asiantuntijoita. Myös THL:n tekemässä vuoden alussa julkaistussa ”Huumetilanne Suomessa 2010” -raportissa oli ”muuntohuume” -termi käytössä. Se löytyy myös raportin tiedotteessa päivämäärällä 12.1.2011 http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=23932

Mikä tekee edellisestä niin kiinnostavaa? Ensinnäkin se, että uusien ilmiöiden määrittäminen ja nimeäminen on haastava tehtävä. Tutkimuksellisesti termien syntyprosessin dokumentointi on tärkeää. Toisaalta termien evoluutio asiantuntijakeskusteluista yleiseen kieleen on aina uniikki prosessi. Tässä tapauksessa Kotovirran sitkeys ja Kailannon verbaalinen oivallus tuottivat uuden käsitteen. Lisäksi, ei ole lainkaan yhdentekevää millaiset käsitteet elävät arkisissa keskusteluissa.

Kesällä 2010 kirjoitin Mikko Piispan kanssa City-lehteen jutun MDPV:stä http://www.city.fi/artikkeli/Paskaa+kamaa/3493/ Kyseinen artikkeli päättyi seuraavasti: ”MDPV:n synnyttämässä keskustelussa on pääosin pysytty asiassa, mikä on suomalaisessa huumekeskustelussa harvinaista. On kuitenkin muistettava, että yksittäiset sanat eivät ole viattomia: puhe MDPV:stä seksi-, muoti- tai design-huumeena luo kuvan jostain perinteisiä huumeita tyylikkäämmästä ja kiehtovammasta, mikä voi olla petollista varsinkin nuorille ja kokemattomille käyttäjille. Siispä toivomme, että jatkossa näitä termejä ei enää käytettäisi, sillä kyseessä on pikemminkin halpamarkettihuumeen ulosmyyntikilpailu.”

Kirjoitettaessa soi Social Distortion - Still Alive