Yhteiskunta

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on muutos.

Syysunelmat

Kuten moni muukin lomilta palannut, Nordea-pankki päätti trimmata itsensä timmimpään kuntoon näin syyskauden aluksi. Rapsakka muutaman sadan työpaikan vähennys varmaankin näyttäisi hyvältä peilissä ja pörssiklubilla.

Kuinka ollakaan, vähennysten kohteena oleva ammattiryhmä eli toimihenkilöt ja heidän edunvalvojansa STTK riensivät tuomitsemaan Nordean vyönkiristyksen, ja saivatkin näyttävästi mediahuomiota ulostuloilleen. Kommenteissa ja niiden uutisoinnissa kiinnitettiin huomiota mm. siihen, että pankki tekee jo reilunlaisesti voittoa: suuruusluokkaa kaksi miljardia euroa vuodessa.

Toki Nordean vuosikertomuksen otsikon “It’s people who make Nordea great” ja tämänviikkoisten talousuutisten välillä väreilee tiettyä ironiaa. Silti jäin ihmettelemään, ovatko asiasta urputtavat henkilöt tietoisia siitä, kuka kyseisen pankin hallituksen puheenjohtaja on. Lukuisten, viestinnällisesti ja usein muutenkin terävien avauksiensa jälkeen Björn Wahlroosilta olisi vaikea odottaa mitään muuta, jos tällaiseen on tilaisuus. HS:n taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen kirjoittikin analyysissaan työpaikkojen sijaan siitä, että Nordean aktiivisena omistajana Sampo todennäköisesti katselee jo keski-Eurooppalaisten pankkien perään.

Ajatella, mikä tilaisuus! Suomesta tulee 2010-luvun loppuun mennessä uusi Sveitsi, pankkien pääpaikka, jossa Sammon (sic!) hellässä huomassa lepäävät niin Saksan, Ranskan kuin Kreikankin pankinrahjukset. Nalle Wahlroosista ne saavat oivan personal trainerin, jonka käsittelyssä niistä tulee eurooppalaisia rahakoneita – tai kenties yksi rahakone, Euroa Pankki.

Ay-aktiivit peräänkuuluttivat uutisissa Nordealta yhteiskuntavastuuta. Kuitenkin, ei ainoastaan Wahlroosin vaan uskoakseni myös tunti- ja pätkätöissä kouliintuneiden nuorempien sukupolvien mielestä työllistämisellä ja yhteiskuntavastuulla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Niin hyvin olemme sisäistäneet aidolla markkinalogiikalla toimivat nykytyömarkkinat.

Ehkä Nordean tapauksessa yhteiskuntavastuu suuntautuukin nykyisyyden (tai menneisyyden) sijaan tulevaisuuteen: Euroa Pankki on potentiaalinen työnantaja kaikille Suomen ekonomeille, ja tahkoaa voitoillaan valtion kassan täyteen sekä osinkojen että erilaisten verojen kautta. Lisäksi pankkikeskus Helsinkiin syntyvät luksustuotteiden markkinat, jotka työllistävät opisk… eksoottisia vaaleita myyjiä kaikkialta Suomesta.


Sivuvaikutuksia  1

Jokaisen oppilaitoksen hyväksymiskirjeen mukana pitäisi tulla kyltti, jossa lukisi: ”VAROITUS! Tämän koulutuksen läpikäytyäsi et enää ole entisesi”. Niin monet koulutukset muuttavat kävijänsä niin täysin.

Koulutus muokkaa ihmisten asenteita, pukeutumistyyliä, poliittisia mielipiteitä, käsityksiä perheestä ja työstä, melkein mitä vain. Osittain muutokset johtuvat koulutuksen sisällöstä, osin opiskelutoverien koostumuksesta ja siitä, missä seurassa vietämme vapaa-aikaa. Totalitaarisissa valtioissakin on usein ”uudelleenkoulutusleirejä”.

Kokonaisten monivuotisten tutkintojen vaikutuksia on vaikea tutkia luotettavasti, koska koulutuksen aiheuttamat muutokset pitäisi pystyä erottamaan muista muutoksista. Vertailukelpoista tietoa saadakseen pitäisi myös tutkia opiskelijoiden taustat sekä ajatukset ennen ja jälkeen koulutuksen.

Siinä olisi aihe laajalle tutkimushankkeelle, joka tuottaisi yhteiskunnallisesti ihan olennaistakin tietoa. Missä vaiheessa ja minkälaisiksi esimerkiksi lääkäreiden, tuomareiden, opettajien, virkamiesten, teatteriohjaajien, poliitikkojen ja toimittajien arvomaailma ja asenteet muodostuvat?

Valtaa käyttävien ammattikuntien asenteilla voi olla valtavia vaikutuksia ihmisten elämään, ja jossakin ne syntyvät. Kuinkahan monta prosenttia ekonomeista äänestää vasemmistoliittoa tai toimittajista persuja?

Moni koulutuksen tuoma muutos on muutos parempaan. Esimerkiksi kriittisyyteen ohjaava tieteellinen koulutus karsii mustavalkoisuutta ja säilyy käyttökelpoisena, vaikka tietopohja muuttuisi vuosien saatossa paljonkin.

Jos joku tulee viiden tai edes kolmen vuoden koulusta ulos täysin samana henkilönä kuin sinne meni, koulutuksen taso ei voi olla kovin kummoinen. Koulutuksen muutosvoimaa on kuitenkin vaikea käyttää markkinointivalttina, sillä harva tajuaa tai ainakaan haluaa myöntää olevansa ennen koulutusta jotenkin tyhmä tai väärässä.