Yhteiskunta

Euroopan unioni saa Nobelin rauhanpalkinnon. Niin sai aiemmin myös Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Palkittuja yhdistää vähäiset ellei olemattomat näytöt rauhantyössä, suuret näytöt asemyynnissä ja ja asema poliittisen eliitin kultapoikina.

Uuden Suomen toimittajan Teemu J. Kammosen mukaan "oikea valinta ja oikeat perusteet". Kammonen myös sanoo, että "EU kykenee pitämään etnisen ylpeyden palon aisoissa".

Olisin tyytyväinen, jos Nobel-komitea olisi palkinnut postuumisti vanhan kunnon Hiili- ja teräsyhteisön, joka oli luomassa Saksan ja Ranskan välistä yhteisymmärrystä toisen maailmansodan jälkeen. Hiili- ja teräsyhteisö loi rauhaa Eurooppaan.

Nykyisellä liittovaltion suuntaan kehittyvällä Euroopan unionilla ei ole mitään tekemistä rauhan ja vakauden kanssa.

EU ajaa vallanhimossaan ja suuruudenhulluudessaan jäsenmaitaan kohti sisäisiä konflikteja. Kreikassa yli puolet nuorista on vailla työtä ja uusnatsipuoluetta kannattaa viidesosa kansasta. EU ajaa kreikkalaisia etniseen konfliktiin. Espanjan liittovaltio natisee liitoksistaan. Missään kansalaiset eivät halua hylätä kansallivaltiotaan.

Euroopan rauhan takasivat kylmän sodan aikana kahden ei-eurooppalaisen supervallan ydinaseet. Taustalla oli pelko molemminpuolisesta täystuhosta, joka on saanut nimen kauhun tasapaino. Toinen merkittävä tekijä oli Nato, joka toimi itäisen vaikutusvallan vastavoimana.

Väite nykyisestä EU:sta rauhanprojektina on federalistien propagandaa, jolla perustellaan kansalaisille kansallisvaltioiden alasajo. Nobel-komitean päätös on ennen muuta poliittinen. Sillä halutaan osoittaa tukea Euroopan unionin nykyiselle linjalle.

Romanialaisprofessorit ehdottivat vuonna 1948, että Nobelin rauhanpalkinto olisi tullut myöntää Neuvostoliiton ulkoministerille Vjatsheslav Molotoville.

Perusteluina professorit esittivät "Molotovin pyrkimykset turvata rauha ja demokratia toisen maailmansodan aikana ja jälkeen".

Nobel-komitean mukaan palkinto myönnettiin EU:lle sen historiallisesta roolista maailmansodan jälkeisen Euroopan yhdistämisessä ja rauhan rakentamisesta kylmän sodan jälkeen.

Miltähän professorien perustelu olisi kuulostanut Baltiassa ja Itä-Euroopassa vuonna 1948?

Miltähän Nobel-komitean perustelu kuulostaa Kreikassa ja Espanjassa vuonna 2012?

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan "on kaikki syy olla iloinen siitä, että me suomalaiset saamme olla tällaisessa integraatiossa mukana vaikuttamassa ja rakentamassa vakautta".

Fantastista. Voi tätä nettomaksajan kreisibailausta. Kyllä nyt norjalaisia harmittaa.

Kreikan uusnatsit saavat kiittää Euroopan unionia siitä, että saavat olla "mukana vaikuttamassa ja rakentamassa vakautta".

Historia toistaa itseään. Roomalaiset juhlivat korostetusti imperiuminsa luomaa rauhanaikaa, Pax Romanaa, vaikka silloiset ajattelijat näkivät, kuinka mätä imperiumi on.

Aivan kuten Rooma aikanaan, nykyinen Euroopan unioni on rakennettu valheelle rauhan ja demokratian edistämisestä.

Poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt vierailivat keskustelemassa eduskunnan Suuressa valiokunnassa. Paikalla oli myös valiokunnan kansanedustajia. Kiitän Suurta valiokuntaa arvovaltaisesta ja ilahduttavasta keskustelukutsusta. Toivottavasti näemme vielä.

Vaadin puheenvuorossani enemmän keskustelua siitä, että mihin Euroopan unioni on menossa. EU:sta on tulossa liittovaltio tai se rakenteiltaan jopa on sitä. Kehityskulkua en voi hyväksyä, koska pakonomainen liittovaltion rakentaminen ajaa heikot valtiot kuten Kreikan sisällissodan partaalle ja kaventaa merkittävästi kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson painotti että on tärkeää tietää, millainen Euroopan liittovaltio on kyseessä.

Kysyin suoraan, että kannattaako hän "sosialistista liittovaltiota"?

Vastaus oli selkeän myöntävä.

Muistaen, että Neuvostoliiton virallinen nimi oli "Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto", ts. kyseessä oli sosialistinen liittovaltio. Eikö naapurin virheistä ole opittu?

Andersson ei asiaa näin muotoillut, mutta vasemmisto kannattaa Eurostoliittoa.

Tämä äänestäjän kannattaa pitää mielessä, kun puhutaan liittovaltion autuudesta. Vasemmisto haluaa levittää liittovaltiolla sosialismia.

Europolitiikka on sairas sekoitus kapitalismia ja sosialismia - yksityisten sijoittajien ja pankkien ottamat riskit on sosialisoitu sinun maksettavaksesi. Sairainta on, että touhussa on mukana puolueita sekä oikealta että vasemmalta.

Kansainvälisen politiikan professori ja vasemmistoliittolainen Heikki Patomäki kirjoittaa Eurokriisin anatomiassa, että yksi kehityskulku on "sosiaalidemokraattinen liittovaltio", jossa olisi Euroopan laajuiset verot ja iso EU-budjetti tulonsiirtoineen.

Sen tietää, mitä Patomäen ja vasemmiston näkemys viime kädessä tarkoittaa.

Suomalaiset maksavat.

Suomi on nettomaksaja nykyisessä Euroopan unionissa, mutta liittovaltiossa vielä pahemmin. Ja vieläpä sosialistisessa. Henri Myllyniemi on kirjoittanut ansiokkaasti tästä karvaasta kalkista.

Uskon että kansa ei halua Suomen olevan minkäänlaisen liittovaltion osa, mutta meitä viedään siihen pikkuhiljaa, askel askeleelta. Kuin varkain.

Se mitä olemme nähneet tähän mennessä on vain alkua, jos EU ja Suomi pitävät kiinni epäonnistuneesta linjastaan. Kreikkalaiset ovat menettäneet mahdollisuutensa rauhanomaiseen muutokseen. Maassa on kasvava väkivaltaisen kumouksen uhka. Uusnatsipuoluetta kannattaa viidennes kreikkalaisista. Siitä on syytä olla huolissaan.

Suomalaiset haluavat päättää kohtalostaan. Suomalaiset tietävät mikä on parasta suomalaisille. Meidän täytyy järjestää Euroopan unionista kansanäänestys. Liittovaltioksi kehittyvä unioni ei ole se mistä kansa vuonna 1994 äänesti.

Minä haluan Euroopan, mutta Euroopan, joka perustuu vapaakauppaan, yhteistyöhön, itsenäisiin kansallisvaltioihin ja demokratiaan. Olen kirjoittanut asiasta laajasti.

Sosialistinen tai ei, liittovaltio on itsenäisen Suomen surma.