Usein kuulee sanottavan, että vihreä talous tuhoaa Suomen kilpailukyvyn, ajaa teollisuuden työpaikat pois Suomesta ja johtaa massatyöttömyyteen. Päästökauppa ei toimi, kivihiiltä palaa enemmän kuin aikoihin ja on aivan sama, mitä pieni Suomi tekee koska Kiinan, Yhdysvaltojen ja muiden suurten teollisuusmaiden päästöt ovat jo itsessään niin valtavat. Ja sitä paitsi, ilmastohan on muuttunut kaiken aikaa eikä tässä ole nyt mitään uutta tai ihmeellistä. Ainoa muutos on se, että viherväki hössöttää aikaisempaa enemmän.
Käyn tässä tekstissä läpi näitä väittämiä. Ymmärrän varsin hyvin ihmisten pelkoja, huolia ja epäluuloja. Ne eivät kuitenkaan voi olla esteenä ilmastokeskustelulle. Päinvastoin. Ilmastonmuutoksesta täytyy puhua enemmän kaikilla tasoilla. Ei ihmisiä syyllistäen vaan kestäviä vaihtoehtoja esittäen. Jos näin ei tehdä, kaikki häviävät neljästä syystä.
1. Menetämme ne taloudellisen toimeliaisuuden mahdollisuudet, joita ilmastonmuutoksen vastainen toiminta tarjoaa
2. Ilmastonmuutoksen torjunnat kustannukset ovat pienemmät kuin ilmastokatastrofin kustannukset
3. Monet ilmastonmuutoksen vastaiset toimet joudutaan tekemään joka tapauksessa, koska luonnonvarat ovat rajallisia ja maapallon väestö kasvaa jatkuvasti. Koska emme pysty rajattomasti rakentamaan lisää energiatuotantolaitoksia vastaamaan kasvavaan kysyntään, olemassa olevat tuotantolaitokset on saatava tuottamaan energiaa tehokkaammin. Ei ole järkeä laittaa rahaa vanhaan teknologiaan nyt, jos joka tapauksessa joudumme investoimaan uuteen tehokkaampaan energiateknologiaan hetken päästä.
4. Jos maapallon keskilämpötila jatkaa nousemistaan 2 asteeseen ja reilusti sen yli, on oikeastaan aika sama, mitä enää teemme. Siinä vaiheessa olemme tuhonneet elinympäristömme niin pahasti, että anteeksipyynnöt tulevilta sukupolvilta eivät enää auta.
Miksi vihreä talous on mahdollisuus?
Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, uusiutuvan energian osuutta ja energiatehokuutta kasvattaa, sitä enemmän suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää. Suomen viennistä yli 50 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin alueelle. Tästä johtuen Euroopan taloustilanteen kohentaminen ja kysynnän lisääminen etenkin ympäristöteknologian saralla vauhdittaa suomalaista vientiä, joka on tällä hetkellä Kreikan jälkeen heikointa koko Euroopassa.
Sen sijaan, että vihreä talous olisi syypää talouden ja teollisuuden rakennemuutokseen, se on pikemmin kestävä ulospäästy kurimuksesta.
Otetaan tähän väliin ajatusharjoitus:
Miltä kuulostaisi ajatus, että lasketaan suomalaisten teollisuustyöntekijöiden palkkaa puolella ja säädetään työntekijöiden oikeudet samalle tasolle kuin kaikkein halvimmissa kilpailijamaissa. Yhtä typerää on vastustaa päästöjen vähennystavoitteita ja ympäristönsuojelusäätelyä sillä perusteella, että jossain halvimmissa kilpailijamaissa teollisuus saa hetkellistä kilpailuetua saastuttamalla maaperää, vesistöä ja ilmastoa. Suomi ei menesty polkemalla työntekijöiden oikeuksia ja saastuttamalla ympäristöä. Koko ajatuskin on kuvottava.
Miten kivihiilestä päästään eroon ja päästökauppa saadaan toimimaan?
On aivan totta, että päästökauppa ei toimi. Ja pitkälti tuosta syystä kivihiiltä käytetään todella paljon. Tämän tosiasian osoittaminen on tärkeää. Vielä tärkeämpää on kuitenkin miettiä, miten päästökauppa saataisiin toimimaan ja miten kivihiilen käyttö voitaisiin lopettaa mahdollisimman suurelta osalta. Tässä asiassa euro on paras ohjauskeino.
Jos päästöoikeuksilla olisi minihintana 30 euroa per hiilidioksiditonni ja päästöoikeuksien määrää vähennetään pysyvästi markkinoilla, yrityksillä olisi kannustin tehdä välttämättömiä investointeja päästöjä vähentävään teknologiaan. Päästöoikeuden hinta on tällä hetkellä naurettavan pienellä tasolla, noin 5 euroa hiilidioksiditonnilta. Jos samanaikaisesti päästövähennystavoitteissa ja uusituvan energian lisäämisvelvoitteissa (vuodelle 2030) saataisiin merkittäviä edistysaskelia, koko Euroopan olisi pakko katsoa energiapolitiikkansa uudella tavalla. Tämä loisi myös kauan odotetun kasvusysäyksen euroalueelle, jossa uutta kasvua ei synny niin kauan kun kaikki harjoittavat tiukkaa budjettikuria ja säästöpolitiikkaa.
Vihreät ovat kansanedustaja Oras Tynkkysen johdolla esitelleet 10 keinoa saada kivihiilen käyttö kuriin. Erittäin suositeltavaa ratkaisukeskeistä luettavaa:
http://www.vihreat.fi/files/liitto/hiilimuistio_vihr_ekryhma2013_0.pdf
EU:n komissio teki oikeansuuntaisia mutta täysin riittämättömiä päätöksiä EU:n 2030 ilmastotavoitteista. Päästövähennystavoite on 40 prosenttia (1990-luvun tasoon verrattuna). Uusiutuvan energian lisäämisen tavoite on 27 prosenttia, kun se on ollut vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia. Energiatehokkuuden lisäämisestä ei asetettu sitovia tavoitteita.
Jotta ilmakehän lämpeneminen voitaisiin pitää alle kahden asteen ja voisimme saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteen vuoteen 2050 (80-95 prosenttia), päästöjä täytyisi pienentää vuoteen 2030 vähintään 50 prosenttia. Tästä jäädään ja pahasti. Uusiutuvan energian lisäämistavoitteen olisi pitänyt olla vähintään 45 prosenttia ja energiatehokkuuden samaa luokkaa. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisääminen ovat tehokkaimpia keinoja vähentää ilmastopäästöjä, joten olisi toivonut että näitä keinoja olisi myös käytetty aidosti.
Suomen tekemisillä ei ole mitään väliä, koska Kiina.
Jos Suomen tekemisillä ei olisi mitään väliä, voisimme lopettaa kaiken yrittämisen saman tien. Suomen tekemisellä on kuitenkin väliä, etenkin EU:n kautta. Ja Suomen kannattaa toimia ihan jo pelkästään itsekkäistä syistä, kuten olla yllä kirjoittanut. Jos yllä olevat asiat eivät vakuuttaneet, sanottakoon, että Kiina panostaa vuoteen 2020 mennessä 375 miljardia dollaria vähäpäästöisten ratkaisujen käyttöönottoon ja päästöjen vähentämiseen. Suomella on jo tällä hetkellä hyvät yhteistyösuhteet Kiinaan ja Kiina on suomalaisen cleantechin ykkösvientimaa. Kiinalaiset haluavat parasta osaamista ja ovat valmiita maksamaan siitä. Haluammeko ottaa kultalautaselle meille tarjotun mahdollisuuden vai emme. Minä ainakin haluan.
Ilmastohan on aina muuttunut.
Ilmasto on toki aina muuttunut, mutta ihmisen vaikutus ilmakehän hyvin nopeaan lämpenemiseen on kiistämätön fakta. Maailmassa on 95 prosentin yhteisymmärrys siitä, että ihmisen toiminta on keskeisin syy ilmaston lämpenemiseen. Jos koko tiedemaailman lähes yksimielinen käsitys asiasta ei riitä perusteeksi tehdä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mikä sitten. Hallitustenvälinen ilmastonpaneeli (IPCC) julkaisi viime syyskuussa uuden raporttinsa ilmastonmuutoksen luonnontieteellisestä perustasta. Siinä todettiin kaiken muun muassa, että ihmisen toiminta on nostanut kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä selvästi korkeammalle tasolle kuin 800 000 vuoteen.
