Yhteiskunta

Tuore Ylen Silminnäkijä käsitteli pikavippejä ja velkaloukkuun jääneitä nuoria http://areena.yle.fi/tv/2042081. Aihe on noussut säännöllisesti esille mediassa ja poliittisessa keskustelussa. Pikavippialan lainsäädäntöä on hiljattain uudistettu, jotta alalla toimivista erikoisliikemiehistä päästäisiin eroon. Silminnäkijä oli mielestäni oikeilla jäljillä. Alalla on toiminut verrattaen epämääräisiä yrityksiä, mutta velkaongelmat johtuvat taloudellisesta taitamattomuudesta.
Toinen ohjelman nuorista kertoo avoimesti ostaneensa pikavipeillä ystäviä, neljä erilaista kytkypuhelinta ja järjestelmäkameran osamaksusopimuksella. Hyperkuluttaminen, tuo keskiluokkainen unelma, on ollut vuosikausia myös vähäosaisimpien ulottuvilla, koska pikavipit, luotot ja osamaksut eivät hetkessä realisoidu. Tarinan nuorella naisella oli mahdollisuus kuluttaa rahaa, jota hänellä ei todellisuudessa ole.
Tarinan velkaongelmaisia yhdisti impulsiivinen kuluttaminen ja kyvyttömyys hallita raha-asioitaan. Tällaisissa tapauksissa, kun peräseinä alkaa häämöttämään horisontissa, yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuden päästä velkajärjestelyyn. Tämä vastaantulo on ilman muuta hyvä asia, mutta aivan kuten terveydenhuollossa, keskitymme velkaongelmaistenkin kohdalla hoitamaan sairautta. Yhteiskunnan tulisi ennaltaehkäistä velkaongelmien kehittymistä.

Taloudellinen taitamattomuus aiheuttaa työuupumusta, hajottaa ihmissuhteita ja vie yöunet. Talousvalmennus on parasta ennaltaehkäisyä, koska se opettaa kansalaisia hallitsemaan omia raha-asioitaan. Meidän on annettava nuorillemme talousvalmennusta jo peruskoulussa. Meillä ei ole aikaa tuhlattavaksi - eikä liioin rahaa!

Janottaako? Ota pikavippi. Näin pikavippifirmat ovat mainostaneet tämän vuoden kesän kynnyksellä päättyvän kultakautensa aikana. Alan isot pelurit ovat tehneet huipputulosta pienen ihmisen kustannuksella.
Jatkossa liiketoiminta tulee keskittymään kulutusluottoihin, eli yli
2000 euron lainatuotteisiin.

Eduskunnan oikeamieliset voimat saavuttivat erävoiton pikavippiyhtiöistä asettaessaan pikavipeille korkokaton. Korkokatto tarkoittaa sitä, että jatkossa ko.lainatuotteiden todellinen vuosikorko saa olla enintään 50% + Suomen korkolain mukainen viitekorko. Toisin sanoen, jos rahoitat baari-iltasi 100 euron pikavipillä, maksat jatkossa takaisin enintään 150€. Tämä lakimuutos käytännössä lopettaa pienten pikavippifirmojen toiminnan.

Lakimuutos on kaksiteräinen miekka. Tämän ovat havainneet myös päättäjämme eduskunnassa. Lakimuutoksella on tendenssi ajaa kuluttajat tarvetta suurempien lainatuotteiden pariin. Toisalta pikavipeissä ja kulutusluotoissa pitää olla huomattava korko, jotta ne eivät näyttäydy houkuttelevana kuluttajan silmissä.

Jatkossa sinä, arvoisa lukijani, voit vivuttaa ravintolailtasi uusiin svääreihin. Valmennuksissamme olleet tietävät, että vivun käyttäminen moninkertaistaa lopputuloksen. Jatkossa voit hankkia avaimet käteen- periaatteella mm.moninkertaiset maksuvaikeudet, moninkertaisen krapulan ja moninkertaiset osingot kulutusluottofirmojen omistajille.

Vai olisiko sittenkin syytä tarkastella omaa ymmärryksen tasoa?
Kansanedustajat? Anyone?

Jyrki Katainen oli viimeviikolla YLE:n tv-tentissä. Toimittajan kysyessä syrjäytymisestä, Pääministeri Katainen hehkutti lähes kyynelsilmin suomalaisen peruskoulun tarinaa. Toimittajan kommentoidessa, että kymmenet tuhannet syrjäytyneet nuoret ovat käyneet suomalaisen peruskoulun, Katainen veti kehiin sarjan latteuksia treenatulla hymyllään. Kyseessä oleva tv-tentti sisälsi raikkaan tuulahduksen journalismia toimittajan käyttäessä faktatietoa argumentoinnin vipuvoimana. Tämä kirjoitus jatkaa syrjäytymistä käsittelevien blogien sarjaa.

Suomalaiset nuoret syrjäytyvät yhteiskunnasta. Erityisesti nuoret miehet ovat vaaravyöhykkeessä. Arvioiden mukaan yli 30 000 nuorta muodostaa tällä hetkellä syrjäytyneiden kovan ytimen. He eivät näy tilastoissa, koska he eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Useilla heistä on maksuhäiriöitä ja osalla raha-asiat niin solmussa, että kärsimysten tie on johtanut velkajärjestelyyn. 2000-luvun ilmiö, pikavipit, ovat tarjonneet nuorille entistä terävämmät luistimet heikoille jäille. Mistä ongelma johtuu?

Tiesitkö, että arvot, tavat ja uskomukset periytyvät. Tapa, jolla me jäsennämme maailmaamme, on lähtöisin vanhemmiltamme. Jos isoisovanhempasi ovat ansainneet elantonsa pystyttämällä heinäseipäitä, heidän taloudenhoidon työkalupakkinsa on yhtä käyttökelpoinen kuin nallipyssy Lähi-Idässä. Tai jos vanhempiesi paras ajattelu on johtanut alkoholismiin ja pitkäaikaistyöttömyyteen, on sinun aikuisena ihmisenä ymmärrettävä valita toisin. Jotta me keskimäärin ymmärrämme valita toisin, on yhteiskunnan tarjottava perusvalmiudet yhteiskunnassa selviytymiseen - myös raha-asioissa.
Miten on mahdollista, että suomalaiset käyvät 9 vuotta peruskoulua oppimatta mitään raha-asioista? Miksi oman talouden hallintaa ei opeteta suomalaisessa koulujärjestelmässä? Olisiko mahdollista, että päättäjät ovat itsekin täysin pihalla raha-asioista? Länsimaiden oma pikavippivyyhti viittaa siihen suuntaan.

Kävin keskiviikkona valmentamassa Lauttasaaren yhteiskoululla. Yleisöni koostui Kansainvälisen liiketoiminnan linjan opiskelijoista. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan myös Hesari http://www.hs.fi/digilehti/#kotimaa/Oma+talous+on+kouluissa+vieras+aihe/a1345607025341?jako=b0ee01b147b1a8d2ed160b92b542a296&ref=fb-share ja Yle http://areena.yle.fi/radio/1647233. Puhuimme oman talouden hallinnasta ja tulevaisuudesta. Vierailuni herätti ajatuksia niin tuoreissa lukiolaisissa kuin allekirjoittaneessakin.

Pikavippiyhtiöiden toimintaa on poliitikkojen toimesta vaikeutettu jo useamman vuoden ajan. Ajojahti on eskaloitumassa mahdollisesti koko toimialan kieltämiseen nykyisessä muodossaan. Alan lieveilmiöistä huolimatta olen sitä mieltä, että räjähdysmäisesti kasvaneet maksuhäiriöt eivät ole pikavippiyhtiöiden syy. Pikavippivyyhti on ainoastaan todellisen ongelman seuraus. Todellinen ongelma on taloudellinen taitamattomuus.

Suomen koulujärjestelmä tarjoaa laadukasta akateemista ja ammatillista koulutusta. Oman talouden hallinnan opetus loistaa kuitenkin poissaolollaan. Miksi? Jäljet johtavat politiikan kabinetteihin ja väsyneiden virkamiesten virkkuukerhoihin. Eduskunnasta käsin on kätevää ulkoistaa pahuus pikavippiyhtiöille. Samaan aikaan päättäjiltä tuntuu puuttuvan kompetenssi tai tahto puuttua ongelman syihin.

Onneksi osa koulumaailmasta on herännyt ja uusi oppilassukupolvi vaikuttaa terävämmältä. Lukiolaiset laittoivat talousvalmentajan tiukille esittäessään hyviä kysymyksiä. Kun oppii kysymään oikeita kysymyksiä, alkaa saamaan oikeita vastauksia. Kun kysyy vielä oikealta henkilöltä, suunta on väistämättä oikea. Valmennuksen loppupuolella esitetty kysymys hyvistä sijoituskohteista summasi päivän agendan. Kehoitin kysymyksen esittänyttä lukiolaistyttöä sijoittamaan omaan taloudelliseen älykkyyteensä ja oppimiseen.