Olin viikonloppuna metsätöissä. Harvennuksen lomassa mielikuvitus vaelsi vertauskuvan kautta korkeakoulujen strategisiin valintoihin: mitä säilyttää, mitä karsia pois?
Ammattikorkeakoulujen paisuneet markkinointibudjetit ja mainosten epärealistisiksi syytetyt mielikuvat olivat mediassa pinnalla tämän kevään yhteishaun aikaan. Mainoskampanjat voi nähdä jonkinlaisina kuolonkorahduksina, sillä keskustapuolueen jäädessä oppositioon ammattikorkeakoulu-uudistus todennäköisesti toteutuu.
Syrjäseutujen sivutoimipisteitä ja hakijapulaa potevia koulutusohjelmia karsitaan, ja luultavasti myös yksittäiset koulutusalat keskittyvät nykyistä harvemmille paikkakunnille. Jos ministeriössä oikein innostutaan, voi olla, että samaan päädytään myös yliopistopuolella. Käytännössä se tarkoittaisi vakavaa pohdintaa ainakin yliopistokeskusten* olemassaolosta.
Opiskelijoita siis sijaitsee jatkossa harvemmissa ja suuremmissa kaupungeissa. Jos asiaa miettii asumisen, terveydenhuollon, palveluiden, koulutuksen laadun ja opintovalikoiman monipuolisuuden kannalta, suunta on pelkästään positiivinen. Toisaalta, jos joissakin yksiköissä on saavutettu hyvä ja ihmisläheinen ilmapiiri, se voi jäädä muutossa jalkoihin.
Mitkä kaupungit voittavat? Se riippuu melko paljon kunnallispoliitikkojen pätevyydestä (hui!). Korkeakoulukaupunkien keskinäisessä profiloitumisessa ja ylläpitäjinä toimivien kuntayhtymien väännöissä dynaamisuus on valttia: änkyröinti ja "säilytetään kaikki"-mentaliteetti tuskin toimii.
Jottei koko homma menisi aivan kaoottiseksi, opetus- ja kulttuuriministeriön kannattaisi koordinoida keskittämisiä aika huolella.
Esimerkiksi helsinkiläisen Metropolia-amk:n huipputasoinen klassisen musiikin koulutus meinasi viime viikolla jauhautua profiloitumisen tiimellyksessä tuusannuuskaksi. Ilmeisen huonosti informoituna ja hätäisesti tehty työryhmäehdotus oli lakkauttamassa muusikkolinjan ja kolme muuta suuntautumisvaihtoehtoa.
Piilossa toteutetun valmisteluprosessin loppusuoralle oli häthätää improvisoitu "opiskelijakuulemistilaisuus", joka luisui jo alkumetreillä anarkiaan. Siellä uudistuksen perusteluiksi kerrottiin kaikenlaista epämääräistä suunnilleen tähtitaivaan asennosta asti, ja kun opiskelijat vaativat faktaa pöytään ja kertoivat johtajille mistä koulutuksessa on ja ei ole kyse, koko uudistus ajoi saman tien karille.
Kerran kaadettua puuta on vaikeaa ellei jopa mahdotonta istuttaa uudelleen. Vähän kuin metsätöissä, myös rakenteellisessa kehittämisessä tarvitaan huolellista ja asiantuntevaa suunnittelua. Agraaripuolelta tulee myös toinen viisaus: lypsävää lehmää ei kannata tappaa.
____
*Yliopistokeskukset ovat usean eri yliopiston alayksikköjä kokoavia, usein aikuiskoulutukseen keskittyneitä keskuksia, joita sijaitsee monissa keskisuurissa kaupungeissa, joissa ei ole omaa yliopistoa, esim. Lahdessa ja Porissa.