Yhteiskunta

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on vaalit.

Syrjäytyminen on valinta OSA 2  12

Jyrki Katainen oli viimeviikolla YLE:n tv-tentissä. Toimittajan kysyessä syrjäytymisestä, Pääministeri Katainen hehkutti lähes kyynelsilmin suomalaisen peruskoulun tarinaa. Toimittajan kommentoidessa, että kymmenet tuhannet syrjäytyneet nuoret ovat käyneet suomalaisen peruskoulun, Katainen veti kehiin sarjan latteuksia treenatulla hymyllään. Kyseessä oleva tv-tentti sisälsi raikkaan tuulahduksen journalismia toimittajan käyttäessä faktatietoa argumentoinnin vipuvoimana. Tämä kirjoitus jatkaa syrjäytymistä käsittelevien blogien sarjaa.

Suomalaiset nuoret syrjäytyvät yhteiskunnasta. Erityisesti nuoret miehet ovat vaaravyöhykkeessä. Arvioiden mukaan yli 30 000 nuorta muodostaa tällä hetkellä syrjäytyneiden kovan ytimen. He eivät näy tilastoissa, koska he eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Useilla heistä on maksuhäiriöitä ja osalla raha-asiat niin solmussa, että kärsimysten tie on johtanut velkajärjestelyyn. 2000-luvun ilmiö, pikavipit, ovat tarjonneet nuorille entistä terävämmät luistimet heikoille jäille. Mistä ongelma johtuu?

Tiesitkö, että arvot, tavat ja uskomukset periytyvät. Tapa, jolla me jäsennämme maailmaamme, on lähtöisin vanhemmiltamme. Jos isoisovanhempasi ovat ansainneet elantonsa pystyttämällä heinäseipäitä, heidän taloudenhoidon työkalupakkinsa on yhtä käyttökelpoinen kuin nallipyssy Lähi-Idässä. Tai jos vanhempiesi paras ajattelu on johtanut alkoholismiin ja pitkäaikaistyöttömyyteen, on sinun aikuisena ihmisenä ymmärrettävä valita toisin. Jotta me keskimäärin ymmärrämme valita toisin, on yhteiskunnan tarjottava perusvalmiudet yhteiskunnassa selviytymiseen - myös raha-asioissa.
Miten on mahdollista, että suomalaiset käyvät 9 vuotta peruskoulua oppimatta mitään raha-asioista? Miksi oman talouden hallintaa ei opeteta suomalaisessa koulujärjestelmässä? Olisiko mahdollista, että päättäjät ovat itsekin täysin pihalla raha-asioista? Länsimaiden oma pikavippivyyhti viittaa siihen suuntaan.


Opiskelijoiden vaalitulos

Yliopisto-opiskelijoilla ja työkseen politiikkaa seuraavilla nuorilla aikuisilla kyllästetty Facebook-uutissivuni sekosi sunnuntai-iltana. Vaalituloksen ensimmäisten ennusmerkkien jälkeen kaikki ovat yhtenä sukupolvena rynnänneet nettiin avautumaan ahdistuksestaan.

Jakauma meni jotakuinkin näin:
30 % ilmoittaa muuttavansa Ruotsiin
10 % ilmoittaa muuttavansa kauemmas ulkomaille
20 % ihmettelee, miten tämä on mahdollista
20 % kiittelee, että sentään osa "pahimmista" (viittauksen kohde vaihtelee) jäi ulos
5 % tuulettaa sitä, että Lindén, Tiura, Väyrynen tai kuka tahansa muu epämieluisaksi koettu konkari putosi
15 % mutisee jotain käsittämätöntä Kike Elomaasta.

Yksi myös muistuttaa: me teemme itse maailmamme, lakatkaa haukkumasta ihmisiä idiooteiksi.

Siinä on järkeä. Ulkomailla uutinen vaalituloksesta on otettu ehkä jopa raskaammin kuin Suomessa (esim. http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-13107620 ). Lopulta kyse on siitä, että eduskuntavaaleissa noin 20% äänestäneistä kannatti sisäänpäinkääntyneempää ja vanhoillisempaa politiikkaa kuin nelikymppisten, kansainvälisten, korkeakoulutettujen ministeri-puheenjohtajien ja heidän kolmikymppisten erityisavustajiensa muodostama valtioneuvoston poliittinen ohjaus on ministeriöiltä viime vuosina tilannut. Eli tavallaan ihan normaalia.

Toinen merkittävä asia: äänestysprosentti ei noussut yhtä paljon kuin perussuomalaisten kannatus, joten perussuomalaisten kannatus on siilautunut muiden puolueiden sisältä. Se taas tarkoittaa, että enemmistö puolueista on kannattajiensa ja ehkä myös kansanedustajiensa osalta entistä liberaalimpia ja avoimempia maailmalle.

Vielä kolmas huomio: Monet ovat kiinnittäneet perussuomalaisissa huomiota rasisteihin. Kuitenkin läpipäässeissä on varmasti yhtä paljon niitä, joille tärkeimmät syyt ehdokkaaksi lähtemiselle ovat olleet maan tavaksi tituleerattu korruptio sekä monien puolueiden 90-luvulta asti jatkunut kyvyttömyys huomioida käytännön politiikassaan sitä, että 80-90 % kansalaisista kannattaa eriarvoisuuden vähentämistä ja hyvinvointivaltion säilyttämistä.

Näihin asioihin reagoiminen tuskin haittaa ketään, vaikka on ikävää että kaupanpäällisinä tulee kasa ahdasmielisyyttä ja muuta painolastia. Suomessahan perussuomalaisetkin, ehkä erityisesti he, ovat kasvaneet, eivät he ole muukalaisia - ja entäs sitten vaikka olisivatkin?

Ei myöskään ole hassumpaa, että kun elokuussa 2010 tilanne oli vielä tämä: http://www.city.fi/yhteisot/blogit/jussirauvola/112729/

...niin nyt 159/200 kansanedustajaa kannattaa opintorahan sitomista indeksiin: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111415-eduskunta-tilille-lupauksestaan-opiskelijoille-–-”jarisyttavaa”

Vaan keistä tuleekaan opetus- ja kulttuuriministeriön seuraavat ministerit? Tässä asiassa loppuu oma optimismini lyhyeen:
http://perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=1536