Jyrki Katainen oli viimeviikolla YLE:n tv-tentissä. Toimittajan kysyessä syrjäytymisestä, Pääministeri Katainen hehkutti lähes kyynelsilmin suomalaisen peruskoulun tarinaa. Toimittajan kommentoidessa, että kymmenet tuhannet syrjäytyneet nuoret ovat käyneet suomalaisen peruskoulun, Katainen veti kehiin sarjan latteuksia treenatulla hymyllään. Kyseessä oleva tv-tentti sisälsi raikkaan tuulahduksen journalismia toimittajan käyttäessä faktatietoa argumentoinnin vipuvoimana. Tämä kirjoitus jatkaa syrjäytymistä käsittelevien blogien sarjaa.
Suomalaiset nuoret syrjäytyvät yhteiskunnasta. Erityisesti nuoret miehet ovat vaaravyöhykkeessä. Arvioiden mukaan yli 30 000 nuorta muodostaa tällä hetkellä syrjäytyneiden kovan ytimen. He eivät näy tilastoissa, koska he eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Useilla heistä on maksuhäiriöitä ja osalla raha-asiat niin solmussa, että kärsimysten tie on johtanut velkajärjestelyyn. 2000-luvun ilmiö, pikavipit, ovat tarjonneet nuorille entistä terävämmät luistimet heikoille jäille. Mistä ongelma johtuu?
Tiesitkö, että arvot, tavat ja uskomukset periytyvät. Tapa, jolla me jäsennämme maailmaamme, on lähtöisin vanhemmiltamme. Jos isoisovanhempasi ovat ansainneet elantonsa pystyttämällä heinäseipäitä, heidän taloudenhoidon työkalupakkinsa on yhtä käyttökelpoinen kuin nallipyssy Lähi-Idässä. Tai jos vanhempiesi paras ajattelu on johtanut alkoholismiin ja pitkäaikaistyöttömyyteen, on sinun aikuisena ihmisenä ymmärrettävä valita toisin. Jotta me keskimäärin ymmärrämme valita toisin, on yhteiskunnan tarjottava perusvalmiudet yhteiskunnassa selviytymiseen - myös raha-asioissa.
Miten on mahdollista, että suomalaiset käyvät 9 vuotta peruskoulua oppimatta mitään raha-asioista? Miksi oman talouden hallintaa ei opeteta suomalaisessa koulujärjestelmässä? Olisiko mahdollista, että päättäjät ovat itsekin täysin pihalla raha-asioista? Länsimaiden oma pikavippivyyhti viittaa siihen suuntaan.