Kunnat mukaan työllistämistalkoisiin

Hyvinvointimme rakentuu työlle. Kun teemme työtä, luomme palveluita ja taloudellista pohjaa hyvinvointiyhteiskunnalle. Näin ollen kuntienkin elinvoimaisuuden perustana on riittävä työpaikkaomavaraisuus joka takaa riittävän verotulokertymän. Varsinkin nuoret olisi saatava töihin. Nuorten työllistymisellä on myös valtiontalouden kannalta suuri merkitys, koska jokainen syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalla miljoona euroa.

Nuorten työllisyystilanne on Suomessa hälyttävä. Työ- ja elinkenoministeriön mukaan työttömiä alle 25-vuotiaita nuoria oli elokuussa 30 000. Kaikkiaan TE-toimistoihin hakeutuu 55 000 nuorta työttömiksi työnhakijoiksi. Työttömien ja lomautettujen nuorten määrä lähti jälleen heinäkuussa kasvuun. Näihin lukuihin on vielä lisättävä, että vuosittain meillä jää neljästä viiteen tuhanteen nuorta vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Tämä on musertava luku, kun otamme huomioon, että Suomessa on 20-29-vuotiatia nuoria 110 000 pelkästään perusasteen koulutuksen varassa. Tilastojen pohjalta tarkasteltuna suurin syy nuorten pitkittyneeseen työttömyyteen ja syrjäytymiseen on heikko koulutus ja työkokemuksen sekä työelämätaitojen puute.

Kuntien onkin nyt otettava isompi rooli nuorten työllistäjänä, samalla myös muiden vaikeasti työllistyvien kuntoutusta ja työelämään pääsyä tulee helpottaa kaupungin ja valtion yhteistoimin. Työllistyminen parantaa yksilön elämänlaatua, mutta myös vähentää kuntien toimeentulotukimenoja ja näkyy konkreettisesti kunnan talousarviossa valtion suorittamana toimeentulotuen palautuksena. Varsinkin nuorten kesätyöllistäminen ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen on tärkeä väline työhön tutustumisessa ja sitä kautta se parantaa nuorten työntekijöiden työelämävalmiuksia.

Ensi vuoden alussa voimaanastuva nuorisotakuu on jalkautettava kuntiin. Kaikissa kunnissa pitääkin viimeistään nyt käynnistää välittömästi nuorisotakuuta koskeva toimenpideohjelma, johon kytketään mukaan eri viranomaiset ja paikalliset työnantajat. Näin varmistamme, että jokaiselle nuorelle varmistuu työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolme kuukauden kuluessa sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.

Kunnissa konkreettinen keino parantaa nuorten työllisyystilannetta on tarjota kesätyöpaikka jokaiselle 16–18 – vuotiaalle. Näin voimme suoraan kehittää nuorten työelämätaitoja ja kartuttaa työkokemusta. Kunnat voivat työllistää nuoret omille toimialoilleen kuten toimistotyöhön, siivoustoimeen, viheralueiden hoitoon, ohjaajiksi leireille tai kirjastoihin. Suomen kunnissa työllistettiin viime kesänä 40 000-45 000 nuorta ja määrä on pysynyt suunnilleen samana useana vuonna. Näin ollen vain vajaa viidennes alle 18-vuotiaista saa kesätyöpaikan kunnan kautta. Yksityisellä sektorilla kesätöitä on tarjolla keskimäärin kaksi yritystä kohden mutta palkatuista on alle 18-vuotiaita vain pieni osa säännöksien ja vastuukysymysten takia. Tämän takia kuntien on tultava yrityksiä vastaan ja etsittävä yhdessä työllistämisen muotoja, joilla nuoret saataisiin ajoissa työelämään.

Samalla yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on tärkeää ja kuntien omien työpaikkojen lisäksi on mietittävä esimerkiksi kesätyöllistämistukien maksamista yrityksille, jotka palkkaavat nuoren työntekijä vähintään kuukaudeksi. Kunnan elinkeinopolitiikan on tuettava työllisyyden, yrittäjyyden ja elinkeinojen kehittymistä. Tavoitteena on onnistunut elinkeino- ja työllisyyspolitiikan sekä koulutus- ja sosiaalipolitiikan yhteen nivominen.