Yöpuuhissa

BlogCityn aikuiseksi kasvaneet kollegani näyttävät ylläpitävän pikkuporvarillista julkisivua ja julkaisevat blogiaan päivällä, vaikka monen taustatiedot on selvästi hankittu yöaikaan. Jopa aamutv:n lähetykset suunnitellaan ja toimitetaan edellisenä iltapäivänä, ei suinkaan aamuyöllä. Kirjoitan tätä yöllä, samoin kuin edellistä. Ja sitä edellistä. Osa näistä on jopa julkaistu yöllä.

Opiskelijan yö kuluu milloin missäkin. Aika moni on nukkumassa, loput ovat hereillä: töissä, baarissa ja opiskelemassakin (!). Öisin luetaan, ylläpidetään parisuhdetta tai aloitetaan uusia, dataillaan ja kuunnellaan musiikkia. Suunnitellaan häät, kirjoitetaan esseet ja puidaan draamoja facebookin chatin välityksellä.

Vaikka mitään yhtenäiskulttuuria ei (enää) ole, ulkopuolinen maailma ohjaa opiskelijat tekemään kaiken ajasta riippumattoman tekemisen öisin. Multitasking taukoaa normaaliksi työskentelyksi vain silloin, kun kaikki sulkemisajat ovat menneet ja voi viimein rauhassa istua koneen ääreen. Yöllä on mukava viettää vapaa-aikaa tai tehdä ne työt, joita päivisin ei ehdi.

Kun vuorotyöläiset avautuvat lehdissä arjen yhteensovittamisen ongelmista, tulee harvemmin ajateltua, että heillä on sentään vapaapäiviä! Lähipiirin ja aikakauslehtijuttujen lapsiperheelliset tekevät opintonsa yöllä. Mitä se on, kysyn vaan.

Kun sain noin vuosi sitten käsiini Opiskelijoiden terveystutkimuksen 2008 ja siihen liittyviä kaavioita, hämmästelin vähäistä unen määrää. Tutkimukseen liittyvässä seminaarissa taidettiin jutella jotakin jaksamisesta. Muutama viikko sitten sain vähän vahingossa nähdä eräitä alustavia tutkimustuloksia samasta aihepiiristä. Tässä vaiheessa ei voi sanoa juuri muuta kuin että elämme mielenkiintoisia aikoja.

Lapsia hankitaan yhä vanhempana ja valvomisen sietokyky on kuulemma rajallinen, joten saattaa olla että liian monipuoliset yölliset aktiviteetit kääntävät syntyvyyden nousun sijasta laskuun.

Hyvää yötä!