Sunnuntain Hesarissa oli iso juttu taloussivuilla siitä kuinka Jaakko Rytsölä elää nykyään todella niukasti ja kuinka hän on velkaa verottajalle vielä noin 15 vuotta paljon rahaa. Kiinnostavaa sinänsä, vaikka moni toki asian jo tiesikin.
Jutussa käsiteltiin 2000-luvun alun tapahtumia hyvin seikkaperäisesti. Todettiin muun muassa, että Rytsölän talousahdinko syntyi ennenkaikkea siitä, että Saunalahden osakkeet romahtivat. Eikä siitä, että hän osti ison talon tai Lamborghinin.
Lisäksi Isolla graafisella esityksellä myös kuvattiin kuinka Rytsölä oli tienannut kertarysäyksellä yli neljä miljoonaa vuonna 2000 ja sen jälkeen sitten paljon paljon vähemmän.
Hmm. Minulla ei ole mitään Jaakko Rytsölää vastaan, mutta sitä vastaan minulla on paljonkin, että valtakunnan ykköslehteen voi kirjoittaa tällaisesta aiheesta ison artikkelin ilman, että toimittaja kertoo mitään siitä MIKSI nämä velat ovat alun perin syntyneet.
Ja koska Hesari ei kertonut, niin minäpä kerron miten sitä verottajalle tällaisissa tapauksissa yleensä velkaannutaan.
Suomessa nimittäin pääomatuloja ei veroteta sillä hetkellä kun ne syntyvät, vaan vasta seuraavana vuonna kun koko kyseisen vuoden verotus on henkilön kohdalta valmistunut. Eli jos esimerkiksi yhtiön pörssilistauksen yhteydessä (esimerkkinä Saunalahden listaus 2000) myy osakkeita neljän-viiden miljoonan edestä, niin niistä joutuu maksamaan verot vasta seuraavana vuonna.
Yleensä tällaisissa tapauksissa myyjä joko maksaa veron vapaaehtoisesti ennakkona tai sitten laittaa veroihin myöhemmin menevät rahat varmaan paikkaan jemmaan odottamaan.
Aina silloin tällöin kuitenkin käy, että joku isoja pääomatuloja saanut ihminen ei näin tee, vaan laittaa rahat haisemaan. Näin voi käydä varsinkin jos sattuu luulemaan, että on muutakin omaisuutta myöhemmin realisoitavissa kuin myynnistä saadut tulot. Esimerkinomaisesti vaikka ne listatun yhtiön osakkeet, joita heti listauksessa myynyt.
Jos sitten käy niin, että jäljelle jäävien osakkeiden arvo romahtaa (kuten kävi 2001-2002 internetosakkeille, myös Saunalahdelle) ja realisoidut myyntitulotkin on tuhlattu, niin sitten jää verottajalle velkaa. Ja joutuu ”verovankeuteen”.
Itse olen sitä mieltä, että verottajalta on tyhmää ottaa yhteiskunnan rahoilla nykyisenlainen riski, eikä verottaa pääomatuloa silloin kun se syntyy.
Ja kuten sanottu, olen myös sitä mieltä, että jos Hesari kirjoittaa jutun siitä kuinka joku on velkaantunut, voisi myös kertoa miksi tämä joku on velkaantunut.
5 kommenttia
Anonyymi
10.11.2009 09:30
Tärkeä huomio. Yleisesti talouteen liittyvä kirjoittelu on Suomessa ihan sitä sun tätä, jopa niihin omistautuneissa medioissa. Esimerkiksi Taloussanomissa ja Kauppalehdessä osalla toimittajista menevät jopa liikevaihto ja tulos sekaisin. Hehkutetaan tulosta, mutta puhutaan liikevaihdosta/sen muutoksesta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.11.2009 10:32
Tästä tapauksesta en tiedä, mutta mahdollisuus on myös, että veroperusteena olevat osakkeet ovat olleet merkittävästi kalliinpia ja niitä ei ole pystytty reaalisoimaan. Tällöin vero saattaa olla jopa suurempi kuin itse osakepotin arvo realisointihetkellä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.11.2009 15:56
Oletetaan seuraavaa:
Sinulla on yritys A, jonka myyt yritykselle B. Vastineeksi saat yrityksen B osakkeita sen hetken kurssilla mitattuna miljoonalla eurolla. Kauppaan sisältyy ehto ettet saa myydä niitä viiteen vuoteen - tai ehkä et vain halua myydä koska uskot arvon nousevan edelleen.
Vuoden päästä verottaja perii sinulta mittavat pääomaverot "koska olet ansainnut miljoonan". Sitä seuraavana vuonna yritys B menee konkurssiin, lopputuloksena miljoonasi oli pelkkä luku paperilla ja sinulla on luu kädessä. Verottajaa se ei kiinnosta vaan se haluaa edelleen oikeita euroja mielikuvitusmiljoonastasi.
En nyt enää muista mitä kaikkea Rytsölän tapaukseen liittyi mutta käsittääkseni myös näitä tekijöitä. Ehkä 72ov ei ollut tarpeeksi...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kinx
12.11.2009 19:51
Tapaus Rytsölä ei niin paljon empatiaa multa saa, varsinkin kun tietää miten poijjaat pani isolla kädellä näyttäen Helsingin yössä noina aikoina. Vastaavasti pienen yrittäjän kohtalot verottajan taholta saa aikaan ison ihmetyksen, että pieniä, joskin aivan toimivia yrityksiä ajetaan nurin verovelkojen takia. Nämä velat yleensä syntyvät kun alvien maksu jää ensin ihan vähän jälkeen, kun on laskuja maksettava esim. tavaran toimittajille. Sitten jää vähän lisää jälkeen jne. Verottaja ei näe kaukaisuuteen, että antaisi maksuaikaa, jotta yrittäjällä olisi edes teoreettiset mahdollisuudet pelastua. Parempi on ajaa yrittäjä nurin, saada nolla euroa omaisuuden realisoinnista ja antaa yrittäjälle loppuikäinen panna pankkien tiskille tai normaalin elämän elämiseen. Ja tietääkseni Rytsölä ei ole koskaan joutunu leipäjonoon, kuten moni pienen pieni yrittäjä...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.11.2009 14:37
Kyllähän niistä verorahojen haaskaamisista oli juttua silloin aikoinaan jopa iltapäivälehdissä (kansaa ilmeisesti kiinnosti). Itsekin jäin ihmettelemään Hesarin jutussa perspektiivin puuttumista. Asenne oli, että velkaa on ja voi voi. Nyt on köyhempää. Täysin turha artikkeli.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin