Taas pukkaa näissä blogeissa tuttua sanahirviötä. Päihdetapauslaskenta on indikaattori, josta puhutaan julkisuudessa yllättävän vähän. Kyseinen laskenta tehdään joka neljäs vuosi lokakuun toisena tiistaina kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Eli yhtenä päivänä kartoitetaan silloin tapahtuneet ”päihdeongelmaiseksi tunnistetun asiakkaan asiointia yksikössä, päihtyneenä asiointia tai päihteisiin liittyvään kertahaittaan, kuten tapaturmaan, liittyvää asiointia”.
Nyt aivonystyrät liikkeelle! Kuinka monta päihteisiin liittyvää asiakaskäyntiä veikkaatte Suomessa tapahtuvan yhtenä ainoana päivänä? Ennen kuin paljastan lukumäärän, sanon että määrä löi minut aikanaan ällikällä. Vuonna 2003 tutkija Yrjö Nuorvala istui silloisessa Stakesissa kanssani samassa yksikössä. Kun hän esitteli viikkopalaverissa tutkimustuloksia, meinasin pudota jakkaralta. Häh? Yhtenä päivänä? Ymmärsin jotain uutta päihdeongelman olemuksesta. Se todella, todella on läsnä suomalaisten arjessa päivittäin.
Tuorein laskenta on vuodelta 2007 http://www.stakes.fi/yp/2008/6/nuorvala.pdf Se kertoo, että naisten osuus asioinneista oli 28 prosenttia. Karumpaa kertomaa on se, että vain 12 prosenttia asioineista henkilöistä oli ansiotyössä, kolmannes työttömänä ja peräti 42 prosenttia eläkkeellä. Mielenterveyden häiriöitä kirjattiin 48 prosentilla. Ei kai karumpia lukuja huono-osaisuuden kasaantumisesta voi paljon kertoa. Päihdejakauma meni karkeasti siten, että alkoholi oli mukana 90 prosentissa asioinneista, lääkkeet ja laittomat huumeet, molemmat, noin 25 prosentissa. Meni prosentit yhteensä kirkkaasti yli sadan, mutta olemmehan sekakäytön luvattu maa.
Sitten siihen lukumäärään. Tuona lokakuisena tiistaina 2007 Suomessa tapahtui 12 070 päihde-ehtoista asiointia. 12 070! Mitä jos laskenta tehtäisiin perjantai-iltana tai helteisenä terassipäivänä? Jos luku ei jotakuta yllätä, voi sen valossa myös arvailla sosiaali- ja terveysyksiköille päihteistä koituvia kustannuksia. Entä mitä tuo määrä kertoo inhimillisestä kärsimyksestä?
Kirjoitettaessa soi Taas takoo Steve Earle - The Rain Came Down
3 kommenttia
Anonyymi
12.2.2010 21:29
Hmm, vai 5 tölkkiä GABA-eksitaationestettä illassa :) Meen samalla dosella. Greets,
Vastaa kommenttiinJacka
Vastaa kommenttiin
shiwan8
13.2.2010 10:32
Tässä maassa ei tehdä ehkäisevää päihdetyötä eikä kukkahattutätien naurettavan ymmärrysyhteiskuntasäännöksen takia edes kunnollista korjaavaa päihdetyötä. Yksinkertaisesti ihmisille ei anneta tarpeeksi hyvää vaihtoehtoa suhteessa viinaan ja huumeisiin. Nuo ovat tällä hetkellä nopein, helpoin ja monille palkitsevin tapa tuottaa mielihyvää itselleen...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.2.2010 02:50
Tuohon, että mielenterveyshäiriöitä on kirjattu vajaalla puolella päihdeongelmaisista ei tarkoita sitä, että niin suurella osalla olisi mielenterveysongelmia. Tuossakin tilastossa suurin osa on alkoholisteja ja alkoholismiin liittyy monia ominaisuuksia joita virheellisesti diagnosoidaan usein mielenterveysongelmiksi, jotka kuitenkin poistuvat akuutin alkoholivieroituksen poistuttua. Tämä seikka osoittaa myöskin suomalaisen alkoholismin hoidon puutteita. Jos ihmisen päihteidenkäytöstä aiheutuu väliaikaisia muutoksia psyykeessä, kyse ei ole sairaudesta vain oireesta. Eli kyseessä on enemmänkin tilastoharha kuin todiste siitä, että noin suurella osalla olisi mielenterveysongelmia.
Toinen kohta on se, että usein alkoholismiin liittyy reseptilääkkeiden väärinkäyttöä, esimerkiksi edellämainitusta syystä. Ihminen menee lääkäriin, koska häntä ahdistaa. Ahdistus johtuu alkoholismista eikä masennuksesta, mutta lääkkeeksi määrätään bentsoja joka tunnetusti on myöskin voimakas päihde ja niitä määrätään todella helposti. Siitä johtuu noiden päihteiden yhteiskäyttö ja se on todella yleistä.
Kuten jo sanoit, päihdeongelmat ovat Suomessa valtava ongelma, johon pitäisi puuttua. Päihdekulttuuriin pitäisi tulla muutosta, mutta ei päihdehoitokaan ole sillä tasolla millä sen olettaisi olevan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin