Tuoreessa UKK-instituutin tutkimuksessa raportoidaan anabolisten steroidien ja lisäravinteiden käytöstä 12–18-vuotiaden suomalaisnuorten keskuudessa. Tulosten mukaan steroideja raportoi käyttäneensä ajanjaksolla 1991–2005 viimeisen vuoden aikana 0,5 % pojista ja 0,2 % tytöistä. Luvut ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin alhaisia. Lisäravinteita ilmoitti käyttäneensä edeltävän vuoden aikana 45 % vastaajista. Tutkimusjakson aikana proteiinivalmisteiden käytön havaittiin lisääntyneen, muutoin lisäravinteiden käyttö pysyi samalla tasolla. Vuonna 1991 yhdeksän prosenttia 16–18-vuotiaista pojista ilmoitti käyttäneensä proteiinivalmisteita, kun vastaava luku vuonna 2005 oli 17 %.
Tulokset ovat kiinnostavia, sillä maailmalla kohistaan kovasti dopingin käytön nopeasta yleistymisestä kuntoilijoiden keskuudessa. Myös Suomessa asiaan tutkitaan tällä hetkellä ahkerasti ja itsekin kirjoitan parhaillaan teemasta kirjaa. UKK-instituutin tutkimustulokset ovat tärkeitä, sillä aiemmin ainoastaan Nuorisobarometrissä 2009 on kartoitettu dopingin käyttöä väestötason kyselyllä. Tulokset olivat tuolloin hyvin samansuuntaisia, vaikka otoksen ikähaitari ylsi aina 29-vuotiaisiin saakka. Lisäravinteiden osalta tulokset ovat kaiken kaikkiaan melko triviaaleja, sillä vastaajat ymmärtävät kysymyksen varmasti hyvin eri tavoin. Nykyisin, kun lähes jokaisen lähikaupassa myytävän tuotteen kyljessä lukee sen sisältävän proteiineja, rautavalmisteita tai vitamiineja, on lähes mahdotonta arvioida mitä vastaaja on kelannut ruksatessaan vastauksen.
Asiaan. UKK-instituutin tutkimus tukee käsitystäni siitä, ettei anabolisten steroidien käytöstä ole Suomessa tulossa epidemiaa – josta ministeri Wallin on ollut huolissaan. Lopullinen vahvistus käytön yleisyydestä saadaan loppuvuodesta, kun julkaisen syksyllä 2010 tehdyn väestötutkimuksen tulokset (data on vielä Tilastokeskuksessa, enkä lähde arvailemaan mitä se kertoo). Mielestäni UKKI:n tuloksista on raportoitu asiallisesti, mutta viimeisin TV-ohjelma Akuuti nosti hiukan karvoja pystyyn. Kärkenä oli ajassamme kaikkea niin ihanasti määrittävä terveys ja toimittajan spiikki huolestuttavan moralistinen.
Miksi huolestuttavan moralistinen? Niin kutsuttu kuntodoping on Suomessa uusi ilmiö – siis sitä ei ole aiemmin noteerattu tai tutkittu. Kuten UKKI:n ja Nuorisobarometrin tulokset kertovat, on kyseessä kansanterveydellisesti hyvin marginaalinen ilmiö. Siitä on käyty hyvin vähän julkista keskustelua ja kuntodoping vasta etsii paikkaansa yhteiskunnallisena ilmiönä. Puhetapa, joka ylikorostaa terveyshaittoja ja sivuuttaa muut näkökulmat, paaluttaa kuntodopingin yhteiskunnallisen paikan johonkin huumeiden ja vaarallisten lääkkeiden väärinkäytön välimaastoon. Tällainen ongelman konstruointi, pakottaminen tiettyyn tulkintakehykseen, on yksisilmäistä. Se luo turhaan moraalista paniikkia (josta tosin media diggaa) .
Peräänkuulutankin malttia kuntodopingin käsittelyyn julkisuudessa. Tiedämme ilmiöstä vielä liian vähän sanoaksemme, että kyseessä on ensisijaisesti terveysongelma. Joillekin yksilöille näin toki saattaa olla, mutta yleistysten kanssa tulee olla hyvin varovainen. Josko kerrankin ensin kunnolla tutkitaan, ennen kuin alettaan terveysvasaralla hutkimaan.
(Lähde: Mattila VM, Parkkari J, Laakso L, Pihlajamäki H, Rimpelä A. Use of dietary supplements and anabolic-androgenic steroids among Finnish adolescents in 1991-2005.
Eur J Public Health. 2010 Jun;20(3):306-11. Epub 2009 Aug 26.)
Kirjoitettaessa soi Jackson Browne - Take it Easy
10 kommenttia
Anonyymi
8.1.2011 11:19
Itse sivusta seuranneenna punttisalilla, niin kyllähän tuo steroidien käyttö nuorilla nimenomaan punttin väännössä on huolestuttavan yleistä. Ei tarvitse kuin lukea www.pakkotoisto.com sivuilta kuinka paljon nuoret kyselee ensimmäisen "kuurin" perään. Jos sama kysely tehtäisiin vain salilla kävijöiden kesken ja vastaajat vastaisivat todenmukaisesti, olisi tulos aivan erilainen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mikko Salasuo
8.1.2011 18:34
Hyvä huomio. Itse jutussa olevat luvut tosiaan kuvaavat käyttöä väestötasolla. Steroidien käyttö on kultuurisesti kasautuvaa, jolloin tuo 0,5 tai 0,2 prosenttia näyttäytyvät luonnollisesti saleilla paljon tiheämpänä. Tuuli Salospohja sai lisensiaatti työssään ihan hurjia - yli 10 % - prosenttimääriä, kun vastaajina olivat ensisijaisesti salilla kävijät. Hänen työnsä tehtiin kuitenkin nettikyselynä, jolloin sen tilastollinen edustavuus saattaa olla hyvinkin vino.
Määritettäessä steroidien käytön yhteiskunnallista paikkaa on tärkein indikaattori ilmeneminen koko väestössä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö dopingin käyttöä ilmenisi ja siitä aiheutuisi joillekin haittoja. En kuitenkaan soisi ilmiön automaattista leimaamista epidemiaksi, kuten useassa muussa maassa. Juuri tästä syystä on tärkeä odottaa meneillään olevien tutkimusten tuloksia ja arvoida tilannetta niiden pohjalta. Jo nyt reilun vuoden ikäinen Dopinglinkki.fi on hyvä askel palvelemaan käyttäjiä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
8.1.2011 19:24
Pojista ja tytöistä? 12-18 vuotiaista? Ja siis juuri näistä 12-18 vuotiaista 0,2-0,5% käyttää anabolisia steroidieja?
Luku, pienikin tuntuu minusta kovin suurelta, kun kyseessä on tämä ikäryhmä.
Omassa ikäryhmässäni ystäväpiirissäni hormoonivalmisteita käytti lääketieteelliseen tarkoitukseen esitettyä lukua suurempi määrä nuoria. Oletan, että tässä on selvästi eriteltynä vain käyttö doping tarkoitukseen?
Voihan se olla, että aineiden hinnat ovat tällä hetkellä jotain muuta, mitä kuvittelen tai sitten teini-ikäisillä on rahaa käytettävissä huomattavan suuria määriä. Itse olisin ainakin tuossa iässä laittanut rahani ennemmin vaikka uuteen mopoon tai käytettyyn bemariin. Mitä tämä roinaava nuoriso on? Kovaa treenaavia tulevaisuuden urheilu-ammattilaisia, jotka haluavat ottaa etumatkaa ennenkuin iän mukana tulee mahdollisuus joutua testeihin? Kuka rahottaa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
8.1.2011 20:06
Urheilijoiden douppaamiselle ei poliisi ja tulli mahda mitään. Pakkokeinot lain eivät johtaisi lähellekkään sitä tasoa, millaisen kontrollin alla urheilijat ovat jo nyt. Samoin yhteiskunnan määräämät päiväsakot eivät ole rangaistuksena lähelläkään sitä, mitä kilpailukielto ja negatiivinen julkisuus tuo tullessaan.
Jos siis halutaan puuttua yhteiskunnan kontrollilla asiaan, niin kyse on juurikin kuntoilijoista, eikä urheilijoista.
Esitetyn väittämän perusteella voidaan ilmeisesti rajata nuoret, kuntoilevat douppaajat pois, koska niitä ei näytä oikein olevan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2011 07:04
"Puhetapa, joka ylikorostaa terveyshaittoja ja sivuuttaa muut näkökulmat, paaluttaa kuntodopingin yhteiskunnallisen paikan johonkin huumeiden ja vaarallisten lääkkeiden väärinkäytön välimaastoon. Tällainen ongelman konstruointi, pakottaminen tiettyyn tulkintakehykseen, on yksisilmäistä. Se luo turhaan moraalista paniikkia -- Tiedämme ilmiöstä vielä liian vähän sanoaksemme, että kyseessä on ensisijaisesti terveysongelma. Joillekin yksilöille näin toki saattaa olla, mutta yleistysten kanssa tulee olla hyvin varovainen. Josko kerrankin ensin kunnolla tutkitaan, ennen kuin alettaan terveysvasaralla hutkimaan."
Mikä muu se näkökulma sitten voisi olla kuin ensisijaisesti terveydellinen? Onko siitä terveysnäkökulman ensisijaisuudesta jotain haittaa? Jos on, niin mitä?
UKK-instituutti kuvaa itseään näin: "-- terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa tuotetaan tietoa liikunnan terveysvaikutuksista ja liikunnan edistämisestä." Sehän jo terveysvasaroi paalut moraaliseen kehyskonstruktioon, jossa ensisijaista ovat terveysvaikutukset, tällä kertaa ns. roinaamisen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2011 12:15
Terveydellinen näkökulma on aika hankala, kun ei vielä edes tiedetä sitä, onko terveydelliset vaikutukset positiivisia vai negatiivisia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.1.2011 12:20
Suurin osa saleista on puhtaita tai lähes puhtaita kaikesta doupista. Jos menet sille salille, jolla douppaajat käy ja kiinnität itse vielä siihen porukkaan huomiota sivuuttamalla sen enemmistön, niin kaikki todellakin näyttävät roinaavan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mikko Salasuo
9.1.2011 12:44
On tärkeä muistuttaa, että steroidien käyttö ja hallussapito on laillista. Näin puhuessamme käytöstä, pitää sitä katsoa useasta näkökulmasta. Ennen terveysparadigman ylikorostamista täytyy selvittää aiheutuuko käytöstä haittoja ja minkälaisia. Tiedämme toki, että joillekin aiheutuu, mutta se ei vielä oikeuta terveysparadigmalle autuasta hegemoniaa. Onko kyseessä ilmiö, joka kannataa määrittää ensisijaisesti terveysongelmaksi - tai ongelmaksi lainkaan?
Emmehän tarkastele lasten ja nuorten liikuntaa primäärisesti loukkaantumisten kautta terveysongelmana (joita liikkujille tulee vuosittain tuhansia-kymmeniä tuhansi), vaan loukkaantumisia osana laajempaa kokonaisuutta.
En halua poissulkea terveysparadigmaa, vaan ensin selvittää mitä esimerkiksi saamme irti psykologisesta, kulttuurisesta, kriminologisesta, sosiaalisesta, aikalaisdiagnostisesta, poliittisesta tai laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Terveys kulkee luonnollisesti rinnalla, mutta peräänkuulutankin malttia ennen kuin määritämme laillisen toiminnan poikkeavuudeksi, ongelmaksi ja suoraan terveys sellaiseksi.
Stanley Cohen lausui osuvasti - lanseeratessaan 1972 termiä "moraalinen paniikki" - että yleisin tapa suhtautua kaikkeen vieraaseen on määritellä ne mahdollisimman pian ongelmiksi ja poikkeavuudeksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.1.2011 21:14
Aiheeseesi, vaikka ei juuri kyseiseen liittyvä linkki:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=0.2/1294945862_516315&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Tämä on ollut tiedossa niin kauan, kun näitä testejä on tehty. Poliisi yrittää parantaa sen luotettavuutta sillä, että testi tehdään vain todennäköisesti positiivisen tuloksen saavalle. Silti suurin osa positiivisista on edelleen vääriä.
Miksi se ei ylitä uutiskynnystä? Etenkin kun suomi on edelleen täynnä pieniä paikkakuntia, joissa tälläisestä tuloksesta seuraavat putkayöt yhdistettynä kotietsintöihin saavat aikaan ajokiellon lisäksi eroja ja työpaikanmenetyksiä!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
14.1.2011 09:14
"Stanley Cohen lausui osuvasti - lanseeratessaan 1972 termiä "moraalinen paniikki" - että yleisin tapa suhtautua kaikkeen vieraaseen on määritellä ne mahdollisimman pian ongelmiksi ja poikkeavuudeksi."
Moraalinen paniikki on pahimmillaan silloin, kun putka, kotietsintä, ajokortin hyllytys ja työpaikan menetys perustuu poliisin pikatestiin. Kun kaksi kolmannesta positiivisista tuloksista on todettu vääriksi, niin pitäisiköhän asialle tehdä jotain?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin