Kello 7.15 kännykkä soittaa herätyksen merkiksi samaa kummallista ujellusta. Singahdan sohvalle istumaan. Pyörittelen silmiäni ja herään. Maanantai siis. Eilisillan kivennäisveden pohjat alas kurkusta, Aamu-TV pyörimään ja suihkuun. Pöydällä oleva lappu muistuttaa kohta talossa alkavasta vesikatkosta.
Kaivelen pyyhe päällä vaatekasoja. Mitä laittaa päälle? Televisiossa kerrotaan lääkäritalojen lähettävän 80 000 näytettä vuodessa ulkomaille laboratorioon. Määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Jonkun firman toimitusjohtaja kysyy, onko asiakkaalle väliä onko labra Tampereella vai Tallinnassa. Unisessa tilassa mietin, että voihan se vaikuttaa kotimaisten laboranttien työllisyyteen ja mahtaako puolalainen laboratorio olla Suomen tasoa? Kuka valvoo? Ajatukset ovat unisia ja kestävät muutaman sekunnin.
Vaatteet on valittu ja nyin niitä päälle. Samalla kuuntelen uutisista tutkimustuloksia: kova talouskuri on lisännyt masennusta ja itsemurhia Euroopassa, erityisesti Kreikassa, jossa myös HIV tartunnat ovat lisääntyneet 200 prosenttia. Hard Times for an Honest Man.
Kertokaa nyt jotain positiivista, puhisen vetäessäni sukkia jalkaan. Pistän merkille, etten jaksa unisena edes kiroilla mielessäni. Se naurattaa.
Syyttäjä on lopettanut 8000 esitutkintaa resurssipulan takia. Mukana epäilyjä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ylen selvityksen mukaan lasten liikuntaharrastukset voivat maksaa useita tuhansia euroja. Moskova siirtää mielenosoitukset erikseen rakennettavaan puistoon - Moskovan Hyde Park. Puuh, Venäjä ja kansalaisaktivismi - ei rimmaa kyllä yhtään. Vaatteet lopulta päällä ja sitten aamurööki.
Silmäys Teksti-TV:n uutisiin. Yli 15 000 irtisanotaan Kreikassa. Tavarat kassiin. Taustalla Riihilahti ehtii luvata Jälkihiessä Real Madridille toivoa Mestarien liigan välierien toiseen osaan, mutta FC Bayern on kuulemma varma finalisti. Toivorikas silmäys seinällä roikkuvaan Bayernin viiriin vuodelta 1977. Bikerit jalkaan ja aamuiselle Kallion kadulle.
Aurinko paistaa. Lähikaupan myyjä toivottaa huomenet iloisesti, kuten aina. Seisahdun nauttimaan aamukahvia Porthaninkadun ja Toisen linjan kulmaan. Ihmisiä vilisee ympärillä. Roskis kahvipöytänä vilkaisen kännykästä Hesarin pääuutisen: Pääkaupunkiseudun iltapäiväkerhoihin ei mahdu. Helvetin hienoa Helsinki: We Take Care of Our Own!
Viimeinen blogi täällä, mutta olkaa huoletta: kapina jatkuu. Cityn verkkosivutkin ovat sopivasti uudistuneet - saanko tekstiä aalloille ja mihin minä lopetan? Päädyn kysymään todellisuudesta, johon aamulla heräsin:
Where's the eyes, the eyes with the will to see?
Where's the hearts, they run over with mercy?
Where's the love that has not forsaken me?
Where's the work that set my hands, my soul free?
Where's the spirit to reign, reign over me?
Where's the promise, from sea to shining sea?
Where's the promise, from sea to shining sea?
We take care of our own
We take care of our own
We take care of our own
We take care of our own: Linkki
Kirjoitettaessa soi We take Care of our own
