”Stadin nistit”

Tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä (2011/1) julkaistiin otsikon mukainen artikkeli. Tutkijat Tammi, Pitkänen ja Perälä saattoivat päivänvaloon uutta tietoa huono-osaisten helsinkiläisten huumeidenkäyttäjien päihteistä sekä niiden käyttötavoista ja hankinnasta. Artikkelin merkityksen ja laadun voi kiteyttää sanaan: ansiokas. Sen aineisto kerättiin terveysneuvontapisteistä, joita käyttää arviolta 70 prosenttia ongelmakäyttäjistä. Nostan seuraavassa kyseisestä artikkelista muutamia havaintoja, jotka ovat mielestäni tärkeitä ja rikkovat myös huumeongelmaisiin liitettäviä käsityksiä.

Sana huono-osainen viittaa artikkelissa hyvinvoinnin erilaisiin puutteisiin: työttömyys, köyhyys, asunnottomuus, terveysongelmat, syrjäytyneisyys yms. Sadasta haastatellusta 79 oli työttömiä ja vain kolme kokopäivätyössä – muut erilaisissa työn ja koulutuksen välitiloissa. Koulutustaso oli pääosin jäänyt peruskouluun ja tärkein toimeentulon lähde oli sosiaaliturva. Sadasta haastatellusta 7 sai ensisijaisen toimeentulon huumekaupasta ja 9 muusta rikollisuudesta. Näin ollen 16 henkilöä edusti stereotypiaa huumeiden ongelmakäyttäjästä diilerinä ja rosvona. Osin tätä kautta selittyy toinen usein virheellisesti huumeiden ongelmakäyttöön liitetty kuvitelma. Tutkimukseen osallistuneet käyttivät keskimäärin 511 euroa kuukaudessa päihteisiin. Summa on ainakin itselleni yllätys, vaikka tiedän varsin hyvin, että kuva tuhansia euroja päivässä aineisiin käyttävästä narkomaanista on kovin pahasti virheellinen. Uskallanpa väittää, että moni keskikaljalla ja drinkeillä liitävä baarikärpänen polttaa helposti saman summan kuussa radalla.

Käytettyjen aineiden valossa tulokset tukivat tuoreita tutkimushavaintoja. Opioidi-riippuvaiset ovat myös koukussa bentsodiatsepiineihin. ”Stadin nistien” elämää yhteiskunnan marginaalissa sävyttääkin amfetamiinin ja korvaushoitolääkkeiden, pamien sekä alkoholin sekakäyttö. Yhdistelmä, joka on erittäin riskialtis ja aiheuttaa pääosan huumeisiin liittyvistä kuolemista.

Mutta piirtyykö tutkimuksen kautta kuva huumeiden ongelmakäyttäjistä? Artikkelin lopussa kirjoittajat vastaavat kysymykseen siten, että ”Suomessakin olisi syytä puhua nykyistä useammin lääkkeiden päihdekäytöstä tai päihdyttävien aineiden luvattomasta käytöstä”. Näkemykseen on helppo yhtyä, sillä vuosien varrella lääkkeet ovat vallanneet ison paikan päihdeongelmaisten ainevalikoimassa. Esimerkiksi heroiini on lähes täysin kadonnut markkinoilta. Sanaa ”huume” on harhaanjohtavana yleiskategoriana problematisoitu jo pitkään ja lähestymmekin väistämättä tilannetta, jossa termin uudelleen arviointi tulee ajankohtaiseksi. Kysehän on lopulta farmakologian sijaan ”kontrollipoliittisesta sopimuskategoriasta”, kuten Pekka Hakkarainen on väitöskirjassaan vuonna 1992 asian ilmaissut.

Lähde: Tammi & Pitkänen & Perälä (2011) Stadin nistit - huono-osaisten helsinkiläisten huumeidenkäyttäjien päihteet sekä niiden käyttötavat ja hankinta. Yhteiskuntapolitiikka 1/2011, 45-54.

Kirjoitettaessa soi Steve Earle South Nashville Blues and CocaineCantKillMyPain