Olisi herkullista tsuumata tarkemmin nuorten alkoholin käyttöä käsittelevää lehtikirjoittelua viimeisen 40 vuoden ajalta. Haluaisin erityisesti katsoa kuinka monta juttua kertoo alkoholin käytön aloitusiän laskusta. Arvioin kirjoittelua aktiivisesti seuraavana, että lehtikirjoituksissa aloitusikä laskee 10–100 kertaa vuodessa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että 1970-luvulta nykypäivään on laskua tapahtunut 400–4000 kertaa.
Jutuissa aloitusiän laskua todentamaan on yleensä haastateltu 15–16-vuotiaita nuoria ja toden totta, ihmeiden ihmettä: he ovat jo 40 vuoden ajan kertoneet joidenkin ikätoveriensa juovan keppanaa! Ihan uskomatonta, että juuri siinä iässä kun alkoholikokeilut tehdään, nuoret itsekin huomaavat sen. Tätä metodia käyttävät toimittajat saisivat hävetä. Jos on itse niin hölmö että uskoo subjektiiviseen kokemuspohjaiseen tietoon ja vielä yleistää sen, niin ei nuoria tarvitse nolata.
Palataanpa siihen aloitusikään. Alkoholin käyttö yleistyi nuorten keskuudessa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. 18 vuotta täyttäneet pojat ja tytöt käyttivät tuolloin viikoittain useammin alkoholia kuin sen koommin. Sama koski 16-vuotiaden ikäryhmää. Varmasti jotkut saivat ensikosketuksen jo 12- 13-, 14- tai 15-vuotiaina. Ensikokeilujen keski-ikä oli kuitenkin 15–16 ikävuoden hujakoilla.
Tästä sitten laskemaan. Otetaan aloitusiän laskua käsittelevien erillisten lehtijuttujen vuosimääräksi vaikkapa alakanttiin 30. Heitetään yhtä juttua kohti vaikkapa kuukauden verran aloitusiän laskua ja lasketaan. 40X30=1200, eli 1200 kuukautta. Lehtien sivuilta olemme siis saaneet tietää, että alkoholin käytön aloitusikä on laskenut viimeisen 40 vuoden aikana sadalla vuodella. Voidaan siis olettaa nykynuorten isovanhempien tai heidän vanhempiensa aloittaneen juomisen heti synnyttyään. Sitä on sitten jatkunut yhtämittaisesti sukupolvelta toiselle vuodesta 1910 saakka.
Joskus kannattaa vaihtaa levyä!
Kirjoitettaessa soi The Del Lords - Poem of the River
5 kommenttia
Anonyymi
14.5.2010 15:55
Olen syntynyt 1970-luvun puolessa välissä. Teini-iässäni ihan ok-alueella oli "normaalia", että 14-vuotiaat tytöt joivat pullon kossua puoliksi. Ekat kännit join 13-vuotiaana. En käsittääkseni ollut luokassani mikään varhainen aloittaja. Ja kyllä käyn töissä ja sain maisterin paperit.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
jyrki
14.5.2010 15:58
Genauch! :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
15.5.2010 13:43
Olisi typerää uskoa, että aloitusikä olisi 15-16. Olin itse 13, ja siinä iässä lähes kaikki tuntemani, joiden kanssa asiasta on keskusteltu, ovat kokeilleet. En usko iän tästä ainakaan nousseen. Mutta jonkun etua tällainenkin kirjoittelu, jossa halutaan selvästi dissata ongelmaa varmasti ajaa.
Vastaa kommenttiinYksi muutos on kuitenkin selvä. Parikymppiset, selkeästi alkoholisoituneet mäyräkoirankanniskelijat ovat 2000-luvun ilmiö. Se selittynee osin pakkauskokojen muutoksella.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
15.5.2010 23:29
Hohhoijaa, johan nyymi tuli yleistämään oman kokemuksensa pohjalta, juuri kuten kirjoituksessa varoiteltiin.
Jos tähän subjektiivisten kokemusten yleistykseen halutaan lähteä, voin todeta että oma kaveripiirini on ensikokemuksensa saanut siinä 15-16 vuoden hujakoilla, ja ihan oikeaa 'juomista' on alettu harjoittamaan vasta 17-18 vuotiaana, ja harvemmin lehtiotsikoiden markkinoimaan perskännitilaan asti.
Vastaa kommenttiinMinun subjektiivinen kokemukseni kumoaa siis sinun subjektiivisen kokemuksesi? Vai voitaisiinkohan todeta että kenties tuo 15-16 on se keskiarvo aloitusiästä, mikä ei poissulje ko. iän molemmin puolin sattuvaa heittoa.
Oma kaveripiiri EI ole ominaisuuksiltaan tarpeeksi yhteneväinen populaation kanssa ollakseen sopiva otos, eihän mokoma edes noudata tieteen parissa koko populaatiota koskevien yleistysten mahdollistamiseen vaadittavaa sääntöä otannan satunnaisuudesta.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
17.5.2010 10:38
Olin kerran koulutustilaisuudessa, jossa luennoitsija esitteli "nykynuorison rappiota" käsittelevän tekstin. Nykyisestä lehtikirjoittelusta tutuin äänenpainoin tekstissä valitettiin nuorison velttoutta, äänekkyyttä, huonokäytöksisyyttä ja kunnioituksen puutetta vanhempia kohtaan. Lopuksi luennoitsija paljasti, että tekstin oli laatinut Sokrates. Esimerkkejä historiasta otettiin esille muitakin.
Luennoitsijan onnistunut havainnollistaminen sai ainakin minut sekä äitinä että kasvatusalan ammattilaisena suhtautumaan ilmiöön oman vanhenemiseni näkökulmasta. Nykynuoriso ei välttämättä ole sen rappeutuneempaa kuin ennenkään - ainakaan suhteessa kunkin aikakauden normeihin, mutta jokaisen aikuistuvan sukupolven kokemus sukupolvien välisestä kuilusta on samanlainen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin