Ruokakeskeinen elämä

Meidän televisiostamme tulee lähinnä ruokaohjelmia. Kokkisota, Kaksi lihavaa leidiä, Suolaa ja pippuria, Iron Chef, Kaikilla mausteilla, Kesäkeittiö, Bon appetit, Muisti palaa pohjaan, Alaston kokki, Nigellan pidot, Makupalat, Avec Sara, Kurjat kuppilat, Sami kokkaa, Teijan keittiö, Strömsö, Tina's mat, Liemessä, Ruokala...

Ruokaohjelmilla voi hyvin täyttää päivittäisen televisiotarpeensa. Voi katsoa kun muut tekevät ruokaa ja keskustelevat sen tekemisestä. Ruuanlaitosta tehdään nopeus- tai makukilpailu. Tuomaristo keskustelee ruuan mausta ja koostumuksesta ja kehuu lopputulosta. Välillä keskustellaan kalastajien kanssa kalan pyydystämisestä ja tietysti kalan valmistamisesta ruuaksi. Keskustellaan mausteista, mihin ruokiin ne sopivat ja siitä kuinka niiden maku hienokseltaan poikkeaa kaikista muista mauista. Välillä makua verrataan johonkin, mistä ei ole ikinä kuullutkaan tai ainakaan tiedä lainkaan miltä se maistuu.

Kun naiseen tutustutaan, syödään melkein jokaisella tapaamisella. Koskaan ei mennä pelaamaan Civilizationia tai Counter Strikeä, koskaan ei mennä jääkiekko-otteluun, sulkapalloilemaan tai kalastamaan. Naiset parituvat ruokakeskeisin rituaalein. Kun saa kutsun toisen kotiin ruokailemaan, ja etenkin jos saa kutsun tekemään ruokaa ja keskustelemaan ruuanlaitosta, on suhde jo pitkällä. Ellei nainen ole kiinnostunut ruuanlaitosta, hän on sitäkin kiinnostuneempi ruuan koostumuksesta ja etenkin sen rasvapitoisuudesta.

Jos on yksi asia, joka kaikkia naisia lapsissa kiinnostaa, niin se on lapsen nälkä. Lapselta kysytään herkeämättä joko tällä on jo nälkä, jotta voi päästä ehdottamaan lapselle eri ruokalajeja. Ruokaa ryhdytään valmistamaan, vaikka lapsi sanoisi, ettei ole nälkä ensinkään.

Mistään muusta kuin ruuasta ei voi olla noin kiinnostunut olematta poikkeava. Vastaavassa määrin tietokoneista kiinnostunut on elämätön nörtti, seksistä kiinnostunut on seksihullu pervertikko ja melkein mistä tahansa muusta asiasta samassa määrin kiinnostunut on friikki.