Artikkelikokoelma ”Suomi juo” julkaistiin viime viikolla. Pia Mäkelän, Heli Mustosen ja Toffy Tigerstedtin toimittama teos löytyy myös verkosta: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/371e1e08-9bc1-47ea-81aa-68b04f27088c
Kirjan ”päämääränä on piirtää tutkimukseen nojaava perusteellinen kokonaiskuva, joka edesauttaa suomalaisen juomiskulttuurin ja sen muutosten ymmärtämistä.” Tällainen teos on enemmän kuin tervetullut alkoholista käytävän keskustelun tueksi. Juominen, sen syyt, seuraukset, sääntely, haitat, ilot ja surut ovat monimutkaisempi kokonaisuus kuin kuvitellaan. Alkoholista käytävää kansalaiskeskustelua leimaa lähes poikkeuksetta omakohtainen yltiösubjektiivinen vire. Yhtä häiritsee julkijuopottelu, toinen pitää koko alkoholipolitiikkaa holhouksena ja kolmas vannoo täysraittiuden nimeen - Jokainen on tavallaan oikeassa.
”Erilaisten alkoholikulttuurien vertailussa yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä on osoittautunut se, mikä kyseisessä kulttuurissa on ollut alkoholin pääasiallinen käyttötarkoitus.” Suomi juo -kirjan yhteenvedossa esitetty kysymys tiivistää mielestäni oivasti juomisen yksilö ja -yhteisötason kovan ytimen.
Käyttötarkoitus konkretisoitui omalla kohdallani aikaan monin tavoin. Esimerkiksi pyöriessäni erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä tarjottiin lounailla viiniä. Muista esimerkkiä ottaen nykäisin pari lasia punkkua ja sitten palattiin kokoukseen. Muut jatkoivat aivan pokkana hommaa siitä mihin jäätiin, mutta minä huomasin hieman humaltuneeni. Se todella häiritsi ja ärsytti. Minun koodistossani alkoholi liittyi ensisijaisesti päihtymiseen ja muille sen merkitys oli ruokailuun kuuluva ravintoaine.
”On tietysti karkeaa asettaa vastakkain alkoholi pääasiassa ravintoaineena ja päihdyttävänä aineena, ja erottaa alkoholinkäyttö integroituneena toimintana alkoholinkäytöstä itsetarkoituksena. Nämä erottelut kuitenkin kuvaavat alkoholikulttuurin keskeisten ulottuvuuksien ääripäitä, ja toimivat siten eräänlaisina mittapuina kun yritämme sijoittaa juomiskulttuurin osatekijöitä kartalle.”
”Suomi juo” tekee ymmärrettäväksi jotakin aivan olennaista suomalaisuudesta ja meistä itsestämme, sillä Suomi juo.
Kirjoitettaessa soi Arkistossa vallitsee täysi hiljaisuus
2 kommenttia
Anonyymi
2.7.2010 18:14
Tämä suhtautumisero on keskeinen tekijä siinä miksi Keski-Euroopassa alkoholin aiheuttamat haitat ovat varsin erilaisia kuin Suomessa. Täällä Ranskassakin ollaan huolissaan alkoholinkäytöstä, mutta täällä ei juuri koskaan näe humalaista ihmistä kadulla tai edes ravintolassa. Ja toisaalta jos alkoholin hinta ja saatavuus Suomessa olisivat sellaiset kuin täällä, kaaos olisi hirveä. Kysymys onkin miten suhtauminen alkoholiin saataisiin muutettua. Valitettavasti lyhyen tähtäimen haittojen vähentämiseen tähtäävä alkoholipolitiikka saattaa pikemminkin haitata tätä prosessia; siinä vaiheessa kun alkoholissa ei ole enää mitään hienoa tai kiellettyä, ei sosiaalista painetta juomiseen ole enää lainkaan samalla tavalla...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
11.7.2010 19:57
Ihmisten välistä sosiaalista painetta ei synny, kun valtio on ottanut vastustajan roolin. Ja kansahan kapinoi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin