Järjestä seminaari: maailma paranee (tai ei)!

TV:ssä pyörii prostituutiokeskustelu. Siinä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson perustelee seksin ostamisen kieltävää lakialoitetta seminaarilla - jonka hän itse järjesti. Anna Kontula esittää vasta-argumentteja tutkimustietoon nojaten, mutta ministeri kampeaa vastaan vedoten omassa seminaarissaan puhuneen Ruotsin oikeuskanslerin tarinoihin. Toinen ministerin vipuvarsi on ihmiskaupparaportti, joka käsittelee koko EU:ta. Jokin ei keskustelussa täsmää - tai monikin asia, jos ollaan rehellisiä.

Pahin pulma lienee, että Ruotsissa kiellettiin seksin osto ja ainoastaan lain läpi vyöryttäneet toimijat raportoivat sen toimineen. Akateemiset tutkimukset kertovat aivan toista. Tässä vaiheessa lienee hyvä lausua muutama vastaansanomaton fakta: a) ihmiskauppaa ei voi/saa hyväksyä ja sitä vastaan tulee taistella, b) ongelmien työntäminen maton alle ei poista niitä (koskaan), c) prostituutio on ja pysyy, halutaan tai ei.

Tätä samaa keskustelua prostituutiosta on käyty Suomessa pitkään ja hartaasti - semmoiset 20 vuotta. Tulokulma on hitusen vaihdellut, mutta tämä viimeisin pulina lienee vähintään kymmenes kerta pyrkiä hoitamaan asiaa kielloin. Keskustelu on aaltoliikettä, joka muutaman vuoden välein nousee identtisin argumentein esille ja laskee taas keräämään voimiaan tullakseen uudella energialla julkisuuteen.

Uudelleen ja uudelleen toistuvien argumenttien taustalla vaikuttaa olevan aina sama motiivi: moralismi ja paheksunta. Sellainen, jota nykyisin myös uusmoralismiksi kutsutaan. Todellisuudesta etääntyneiden poliitikkojen puuhastelua ylevien hyveiden hengessä, jotta saadaan kansaan ryhtiä ja moraalia. Sama ilmiö näyttäytyi Yhdysvalloissa jo 1980-luvulla, kun Alin vaimo Tipper Gore vaati aluksi tietyn musiikin kieltämistä kokonaan ja sittemmin levynkansiin K-18 merkintöjä (Kuuluisa Filthy Fifteen -lista löytyy netistä, siis biisit, jotka todella korpesivat Tipperiä ja muita täti-ihmisiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Parents_Music_Resource_Center ). Mitään järkeä tai todellista hyötyä ei näistä eliitin maailmanparannusprojekteissa ole ollut, mutta kai sitä on jokaisen aikansa kuluksi jotakin keksittävä.

Yhdistävä tekijä näissä viritelmissä on, ettei moralisteilla ole ollut esittää vaateidensa tueksi mitään järkiperäistä näyttöä. Ei aiemmin eikä nyt. Lakiuudistusta vastustavilla tahoilla (asiantuntijat, tutkijat, pro-tukipiste tms., prostituoidut, asiakkaat ja ainakin ennen myös poliisi) on rekkalasteittain vankkaa tutkimustietoa, josta käy kiistatta ilmi, ettei asioiden kieltäminen poista niitä. Ei totisesti, varsinkin kun kyse on prostituutiosta (Tässä mieleni tekisi kirjoittaa ekskursio Coloradoon ja kannabiksen laillistamiseen, mutta tila ei riitä).

Voi sanoa, että tilanne näyttää ulospäin hupaisalta. Oikeusministeri järjestää seminaarin ja kutsuu samanmielisiä puhujia, joista kukaan ei ole tutkija tai asian erikoisasiantuntija. Seminaarilla halutaan puhaltaa tuulta sellaisen lakialoitteen purjeisiin, joka näyttää Suomen tippergorejen silmin moraalisesti ylevältä ja kuulostaa kaikin puolin kivalta. Kun mitään uutta ei (taaskaan) nouse esille, pakottaa se kysymään: kokeillaanko tässä sitä, olisivatko ihmiset edellisen vastaavan aallon jälkeen muuttuneet pragmaatikoista moralisteiksi tai tyhmiksi? Siis uskottaisiinko nyt moraalista ristiretkeä ja vakuuttelua vankan tutkimusnäytön sijaan? Riittääkö oma seminaari vakuuttamaan kansa? Eihän tämä ole taas todellista!

Ei voi mennä, eikä mene läpi. Kieltämällä seksin osto, menee ilmiö piiloon ja myyjien asema heikkenee. Se avaisi skenen parittajille ja myyjät eivät voisi enää tehdä työtään turvallisesti. Nyt suurin osa prostituoiduista keskustelee ensin ostajan kanssa esimerkiksi puhelimessa ennakkoon ja voi tsekata asiakkaan nimen numeropalvelusta. Vastaavia keinoja asiakkaan tietojen tarkastamiseen on useita, joka on mahdollista vain toiminnan ollessa laillista. Ostamisen kriminalisointi tarkoittaisi rikosta, jonka jälkeen aiemmin avoin transaktio muine akteineen tapahtuu täysin salassa - ostaja salaa henkilöllisyytensä. Myöskään poliisi ei pystyisi valvomaan syvällä piilossa tapahtuvaa toimintaa. Se puolestaan pikemminkin avaa kuin sulkee oven ihmiskaupalle. Piilossa voi parittaa halvalla riistettyjä ihmisiä, sillä vertaiskontrollia ei ole lainkaan. Kadulla tai kapakassa muut prostituoidut (kuten juuri tuossa takana pyörivässä A-studiossa) vinkkaavat epäilyttävästä toiminnasta. Vaan jemmassa kukaan ei näe mitään, kuule ketään tai vinkkaa kellekään.

Ihmiskauppaa vastaan taistelemiseen pitääkin keksiä muita keinoja - toimivia sellaisia. Tässä ei moralismi ja tippergoreilu riitä. Eikä riitä ruotsalaisten poliitikkojen tekemä "selvitys", jossa he vakuuttelevat lain toimineen länsinaapurissa. Ihme, että Anna Kontulan pokka pitää, sillä ei mene viesti perille, ei vaikka Anna rautalangasta vääntää.

Se on noin yleisemmälläkin tasolla sillä tavalla, ettei omanmielisen seminaarin avulla saa uskottavuutta tai omaa agendaansa läpi - ei, vaikka kuinka paheksuisi prostituutiota tai haluaisi häärätä. Samaa lakia ei myöskään kannata ruuvailla ihan joka toinen vuosi, sillä kolmen edellisen keskustelukierroksen argumentit ovat vielä hyvin ihmisten mielissä. Suustani meinaa tässä vaiheessa väkisin työntyä ulos lausahdus: kukkahattutädit puuhailevat - onneksi saan nielaistua lauseen takaisin, ettei se dokumentoidu tähän kirjoitukseen. Huh, huh, että oli lähellä. Ja kuin tilauksesta myös keskustelu TV:ssä päättyi juuri.

Laitan suositukseksi John Denverin biisin "Rocky Mountain High". Senaatin kuulemisessa aikoinaan muusikoiden puolesta Tipper Goren aloitetta vastaan puhui mm. John Denver. Al Gore johti kuulemista ja kertoi heti alkuun olevansa Denverin suuri ihailija. Denver aloitti puheenvuoronsa kysymällä, että tietääkö senaattori Gore biisin "Rocky Mountain High" kertovan kannabiksen käytöstä. Näin ei tietenkään asianlaita ollut, mutta Denver osoitti taitavasti sen, miten moraalinen paheksunta on pikemminkin kuulijoiden päässä kuin musiikissa itsessään ja samalla kuinka typerä tuolloinen ristiretki musiikkia vastaan oli.

Kirjoitettaessa soi Rocky Mountain High - John Denver